Kuten parissa aikaisemmassa blogipostauksessani olen maininnut hankin jokin aika sitten tori.fi:stä Fujinon 23 mm F/1.4 R -objektiivin. Olen sillä ottanut oston jälkeen kohtalaisen paljon kuvia testaillessa sen sopivuutta erilaiseen valokuvaukseen ja olenkin täällä blogissakin jakanut sekalaisia ensikuvia (katso täältä) sekä kuvia kotistudiokuvauksessa itseään kuvaillessa (katso täältä). Molemmissa objektiivi on tuntunut hyvälle, mutta paremmin objektiivista osaa sanoa vasta kun sillä on tehnyt useampia kuvaussessioita.
Kyselin ystävääni Loviisaa malliksi valokuvaussessioon jonka sitten teimme viime kuun viimeisenä sunnuntaina. Ajankohta oli mitä otollisin sillä heti seuraavana päivänä alkoi kelit jo viilenemään.
Tämän kuvaussession jälkeen mielikuvani objektiivista on yhä selkeästi positiiviset. Objektiivi tuntuu hyvälle kouraan, se ei paina liikaa eikä myöskään vie Fujifilm X-T2 -kamerassa painopistettä tarpeettoman etupainotteiseksi, tarkennus on nopeaa ja kuvanlaatu on ainakin subjektiivisesti analysoiden erinomainen. En ole tehnyt mitään tarkkuustestejä tai muita teknisiä arvioita tästäkään putkesta sillä en ole niistä lainkaan kiinnostunut, arvioin objektiivia puhtaasti subjektiivisesti todellisen elämän käytön perusteella.
Kaikki tämän blogipostauksen kuvat on siis otettu tällä Fujifilm Fujinon 23 mm F/1.4 R -objektiivilla käyttäen Fujifilm X-T2 kameraa. Kuvankäsittely on tehty RAW-kuvista Lightroom Classic CC:llä missä kuvien väriprofiilia on LUTeja käyttäen muokattu omaan makuuni sopivaksi.
Mallina toimineen Loviisan omaa taidetta voi käydä katsomassa osoitteessa www.loviisatala.com. Mikäli olet kiinnostunut itse olemaan valokuvauksessa mallina tai tarvitset itsestäsi kuvia voit ottaa yhteyttä sähköpostitse aleksi.rasanen@deepcontrastmedia.com kautta. Löydät myös hieman lisää tietoja firmastani osoitteen deepcontrastmedia.com kautta.
ISO 200, aukko F/1.4, valotusaika 1/1100 ISO 200, aukko F/1.4, valotusaika 1/1900 ISO 200, aukko F/1.4, valotusaika 1/1800 ISO 200, aukko F/1.4, valotusaika 1/420ISO 200, aukko F/1.4, valotusaika 1/900 ISO 200, aukko F/1.4, valotusaika 1/2200 ISO 200, aukko F/1.4, valotusaika 1/640 ISO 200, aukko F/1.4, valotusaika 1/200ISO 200, aukko F/1.4, valotusaika 1/4700
Selfie, Fujifilm X-T2 & Fujinon XF 23 mm F/1.4 R -objektiivilla
Kuten viime viikolla täällä blogissa kirjoitin hankin tori.fistä käytettynä Fujinon 23 mm F/1.4 R -objektiivin (lue täältä). Kaupungilla otettujen kuvien lisäksi objektiivilla on kerennyt ottamaan jo kotistudiokuvat itsestäni joita tässä postauksessa näytän ja tämän lisäksi erillinen kuvaussessiokin on jo objektiivilla tullut heitettyä kaverin kanssa. Tästä on tarkoitus tehdä erillinen postaus myöhemmin.
Kamerana on ollut Fujifilm X-T2 ja valaistuksessa käytin Godoxin Led M150 -valoa (lue täältä). Kuvat on otettu vihreää taustakangasta vasten ja kuvat on muunnettu RAW-muodosta mustavalkoiseksi käyttäen Lightroom Classicia. Pääsääntöisesti mustavalkoisuudessa on alku otettu High Contrast -profiilista josta sitten olen muokannut omaan tahtotilaani sopivammat arvot.
Objektiivin piirto vaikuttaa omaan silmääni hyvältä ja täysin pätevältä studiokuviin. Myönnettäköön että 56 mm F/1.2 jolla olen kuvannut esim. seurakuntaveljeäni (lue täältä) on jossain määrin studiokuvaukseen mukavampi ainakin itseänsä kuvattaessa sillä 23 mm objektiivilla saadakseen tiukan rajauksen joutuu objektiivin tuomaan suhteellisen lähelle itseä joka voi olla tapauskohtaisesti haasteellista tripodin kanssa.
Tietenkin 56 mm voi olla haasteellinen sekin koska objektiivi voi joutua olemaan liiankin kaukana, joten olennaisempaa tietenkin on millaiselta etäisyydeltä kuvaa ja millaisen rajauksen haluaa. Lisäksihän voi rajausta tehdä ihan jo kuvankäsittelyssäkin joten tämä tuskin mikään kynnyskysymys kovin helposti monellekaan on.
Eilen bongasin tori.fi:n kautta Fujifilm Fujinon XF 23mm F/1.4 R -objektiivin tolkulliseen hintaan joten kävin illalla objektiivin ostamassa aikani objektiivilla otettuja kuvia ja arvosteluvideoita netistä katseltuani.
Painoa putkella on 300 grammaa joten mikään kovin kepeä putki ei ole kyseessä. Suurin aukko menee nimensä mukaisesti 1.4:ään ja pienin 16:aan.
Laitan tähän satunnaisia ensimmäisen illan aikana räpsimiäni ensitestikuvia joista näkee edes suuntaa antavasti millaista piirtoa ja bokehia putkella irtoaa. Toivon mukaan myöhemmin saan asioikseen tehtyä kuvausreissujakin tämän kanssa ja pääsen laittamaan kokemuksia myöhemmin pidemmänkin käytön jälkeen.
Ensimmäiset fiilikset pikaisen testauksen perusteella on onneksi positiiviset – putki vaikuttaa hyvältä kourassa, aukon valinta on mukavan tuntuinen ja käytössä oleva aukko on selkeästi merkitty myös suoraan putkeen joten ilman näytöltä katselua saa helposti väännettyä haluamansa aukon. Kuvan terävyys on hyvä ja bokeh näyttää omaan silmään miellyttävältä joten eiköhän tästä ihan jokapaikan yleisputken saa kittiputken vaihtoehdoksi.
Mini Cooper. Vastavalosuoja ei ollut vielä tässä vaiheessa kunnolla kiinni kuten huomaa reunoista.Bokeh on miellyttävä ainakin omaan silmääniToinen testi bokehistaVaikka putken pituus on vain 23 mm, saa 1.4:llä mukavan erottelunKalasataman taideteoksia tai jotain sellaisiaMikä lie siltaIlta KalasatamassaRannan tuntumassa
Eilen kävin katsomassa HAC:n eli Helsinki Athletics Cheerleadersin näytöstä Vantaalla pidetyssä HAC:in kevätnäytöksessä. Innostus päästä katsomaan cheerleadausta livenä tuli katsottuani Bring It On eli Anna palaa -elokuvasarjan elokuvia ja koska seurakuntapiireissä meillä on kaksikin alan harrastajaa kyselin seurakuntaveljeltä että onko tulossa tapahtumia mihin pääsisi katsomaan itsekin livenä millaista tämä laji on elävässä elämässä.
Tapatumaa ei joutunut onneksi kauaa odottamaan sillä kevätnäytös oli tuloillaan ja niinpä pääsin sinne tapahtumaa seuraamaan ja kuvailemaan. Ilahduttavasti pääsin kuvailemaan myös ennen tapahtumaa olleita treenejä skeä lämmittelyitä ja kuljinkin kameran kanssa koko tapahtuman HAC Xray -joukkueen mukana (lisää tietoa joukkueesta löytyy HAC:n sivuilta).
Treenejä, lämmittelyitä ja varsinaista näytöstapahtumaa seuratessa oli helppoa huomata että cheerleadaus on juuri sellaista kuin elokuvissakin – paljon voimaa, tasapainoa, koordinointikykyä ja rytmitajua vaativa laji jossa pärjätäkseen täytyy oikeasti olla hyvässä kunnossa ja myös tehdä paljon töitä.
Lämmittelyä ennen näytöstä
Valokuvaaminen oli mielenkiintoista, sillä kohteet liikkuvat nopeasti, hallit eivät välttämättä aina ole parhaalla mahdollisella tapaa valaistuja ja myöskin oma kuvauspaikka ei välttämättä ole aina optimaalisin mahdollinen.
Yleisemmin kuvaan kohteita jotka eivät liiku kovinkaan nopeasti (potretteja, keikkakuvia, maisemia, arkisia kuvia elävästä elämästä), joten hieman ennen tapahtumaa katselin netistä vinkkejä minkälaisilla asetuksilla cheerleadauksen valokuvaamista on hyvä lähteä alussa koettamaan.
Neuvona oli että 1/250s on hyvä ja itsekin tämän havaitsin hyväksi joten suuri osa kuvista on kuvattu sillä nopeudella käyttäen F/1.2 aukkoa. Kaikki kuvat on otettu Fujifilm X-T2 kameralla käyttäen Fujinon 56 mm F/1.2 objektiivia, pääsääntöisesti aukko täysillä mutta yksittäisiä poikkeamiakin saattaa olla seassa niin aukon kuin valotusajankin suhteen. Lisäksi käytin kameran sarjakuvausmoodia “CL”.
Ilmalennot olivat korkeita treenipaikalla
Varsinaisissa harjoituksissa ja lämmittelyissä kuvaaminen oli helpompaa sillä siellä pääsin pyörimään suhteellisen vapaasti minne halusin – tosin paikoitellen takaseinä tuli vastaan käyttämälläni objektiivilla jos kohteet olivat lähellä.
Näytöksen aikana kuvaaminen sitä vastoin oli hieman hankalampaa koska olin maton läheisyydessä enkä katsomossa ja kuvaaminen tuli tehdä istualtaan jotta en olisi takana istuvan yleisön edessä. Tietenkin tämä oli parempi ja helpottava osuus sillä pääsin aivan kuvauskohteiden lähelle, mutta käytännössä en voinut enää liikkua kuvauspaikalta mihinkään, joten olin näytöksen ajan siinä mihin olin peräsimeni alussa laskenut. Toki jos olisin yleisössä ollut en olisi voinut sielläkään liikkua sen enempää, mutta harjoituksissa ja lämmittelyissä siis oli kuvaaminen helpompaa kuin tapahtumapaikalla.
Zoom-objektiivilla olisi luultavasti ollut parempi kuvata jotta olisi saanut kunnon lähikuviakin, mutta koska en omista zoom-objektiivia joka yltäisi pidemmälle kuin tämä 56 mm kiinteä putki en sitten missään vaiheessa vaihtanut putkea. Lisäksi olin kuitenkin tyytyväinen ainakin joihinkin harjoituksissa ottamiini kuviin joten en edes miettinyt putken vaihtoa missään vaiheessa Fujinon 18-55 F/2.8-4.0 objektiiviin joka kyllä mukana olisi ollut.
Treenipaikalla harjoittelua
Kokonaisuutena oli todella mielenkiintoista päästä katsomaan lajia muutenkin kuin vain elokuvista. Toivon mukaan joskus vielä uudemmankin kerran pääsen tapahtumia katsomaan ja kuvailemaan, sillä laji on ainakin itseäni kiinnostava.
Loppuun vielä mainoksena mainittakoon että HAC Xray on menossa Ateenan EM-kilpailuihin ja heillä on vielä hetken aikaa myynnissä kannustuspaitoja joten mikäli mahdollisuuksia on ja intoa tukea lajia löytyy niin käykäähän tilaamassa paitoja 🙂 Lisää tietoja tästä löytyy HAC Xrayn instagram-tililtä postauksesta https://www.instagram.com/p/Cdqwd6bIrnI/?igshid=YmMyMTA2M2Y=
Viime viikon puolella kävin kaverini kanssa Fagervikissä kuvailemassa paikan kirkkoa ja samalla kuvausreissulla tuli harjoiteltua myös potrettikuvien ottamista.
Kuten täältä blogista kategoriasta Valokuvaus voi nähdä olen useammin ottanut potrettikuvaukset kotistudiossa hallituissa olosuhteissa, joten oli mielenkiintoista vaihtelua opettelumielessä ottaa kuvia luonnollisessa ympäristössä missä mennään olosuhteiden asettamissa raameissa.
Kaikki kuvat on otettu Fujifilm X-T2 -kameralla käyttäen Fujinon 56 mm F/1,2 R -objektiivia. Kaikki kuvat on ns. “SOOC” eli Straight Out Of Camera, eli ne ovat kameran tuottamat JPG:t ilman jälkikäsittelyitä.
