Leffalauantai: Two for the Money (Rahantekijä)

Rento pukeutuminen on vaihtunut pukuun kun Brandonin (Matthew McConaughey) ympärille rakennettavan brändin ympärillä alkaa liikkumaan isot pelimerkit

Two for the Money (IMDB) eli Rahantekijä on vuonna 2005 julkaistu draamaelokuva. jonka on ohjannut D. J. Caruso. Pääosarooleissa nähdään Matthew McConaughey (Interstellar, Mud), Al Pacino (The Godfather, Scent of a Woman) sekä Rene Russo (Ransom).

Amerikkalaisen jalkapallon uraa tekevä Brandon (Matthey McConaughey) joutuu pelissä jalan vaurioittavaan onnettomuuteen jonka seurauksena ura jalkapalloilijana näyttää olevan ohi. Brandon päätyy vuosiksi puhelinlinjalle antamaan arvioita tulevien jalkapallo-otteluiden lopputuloksista jossa hän menestyy hyvällä osumaprosentilla. Kyvyt eivät jää huomaamatta ja eräänä päivänä hänelle tarjotaan työtä Walterin (Al Pacino) toimesta merkittävästi aikaisempaa paremmalla palkkauksella.

Uusi työ saa Brandonin askel kerrallaan siirtymään aina vain suurempiin kuvioihin missä puhelinlinjoille soittavien vedonlyöjien panokset kasvavat ja pelaamisen riskit eivät enää jää muutamien satojen dollarien suuruusluokkaan.

Al Pacinon esittämässä roolissa Brandonin uuden työpaikan pomona nähtävä Walter on päämäärätietoinen lähes pakkomielteisyyteen saakka.

Pidin tavasta kuinka Two for the Moneyssä tuodaan esiin liiallisiin mittasuhteisiin viety uhkapelaaminen ja sen kääntöpuolet. Vaikka pintapuoleisesti elokuva vaikuttaakin uhkapelaamisen vaaroista kertovalta tarinalta, pidin sitä enemmänkin tarinana jonka syvin olemus on addiktioista, jännityksen hakemisesta ja pakkomielteisyyteen asti menevästä järjettömien riskien ottamisesta ja niiden elämää haittaavista puolista.

Walter pyörittää yritystä joka tarjoaa vedonlyöjille vihjeitä tulevien otteluiden tuloksista. Hän löytää joukkueeseensa uuden tähtipelaajan Brandonin jonka kanssa alku alkaa lupaavasti ja elämä on voitosta voittoon kulkemista. Voitokas ura ja maine kehittyy, kasuaali pukeutuminen vaihtuu pukuun, isompia riskejä ottavat pelurit tulevat mukaan kuvioihin kunnes alan ikävät realiteetit iskevät kasvoille. Kaikesta järkevyydestä huolimatta Walterin usko Brandonin analyyseihin jatkuu vaikka tulokset puhuvat karua kieltä.

Walterin ja Brandonin lisäksi tärkeässä roolissa on myös Walterin vaimo Toni (Rene Russo). Brandonin, Walterin ja Tonin välinen dynamiikka on hyvin toteutettua eikä teemaan sopivaa jännitettä ja uhkapelaamista puutu heidänkään keskeisistä suhteista.

Erityisesti pidin Brandonin toimivasta kasvutarinasta missä urheilijana menestynyt mies menettää onnettomuutensa vuoksi voitonnälkänsä ja jumiutuu vuosiksi keskinkertaiseen työhön keskinkertaisella palkalla elättäen yhä turhaa toivoa pelikentille takaisin pääsystä. Kun hän tarttuu hänelle tarjottuun tilaisuuteen vaihtaa uransa suuntaa löytää hän myös jälleen voitonhalunsa. Voitonhalu kääntyy vähitellen ylimielisyyteen ja menee lopulta liiallisuuksiin saakka kunnes hänen on lopulta löydettävä itsensä ja elämänsä suunta uudelleen.

Kokonaisuutena tämä oli erinomainen elokuva jossa oli mielenkiintoinen tarina mielenkiintoisilla henkilöhahmoilla ja kasvutarinoilla varustettuna.

Arvosana: 8/10 (IMDB: 6,3/10)

Leffalauantai: Old school

Mitch (Luke Wilson)

Old school (IMDB) on vuonna 2003 julkaistu komedia jonka ohjauksesta on vastannut mm. Road Trip, Due Date sekä The Hangover -elokuvista tunnettu Todd Phillips. Pääosissa nähdään Luke Wilson, Will Ferrell sekä Vince Vaughn.

Tarinan alussa näytetään kuinka Mitch (Luke Wilson) palaa työmatkalta odotettua aikaisemmin kotiinsa ja yllättää vaimonsa kesken alkuvaiheilla olevien kimppakivojen. Mitchillä ja tyttöystävällään tulee ero ja eron seurauksena Mitch muuttaa muualle. Mitchin ystävä Beanie (Vince Vaughn) auttaa häntä saamaan asunnon opiskelijakampukselta tai aivan sen lähistöltä ja pian meininki muuttuukin jo eron surusta bilettämiseksi.

Mitchin ja Beanien vasta avioituneella ystävällä Frankilla (Will Ferrell) lähtee näissä opiskelijabileissä meininki tuoreen vaimon mielestä hieman sopimattomaksi ja pian Frank viettääkin enemmänkin aikaa Mitchin nurkissa.

Bileiden järjestämiselle uhkaa pian tulla kuitenkin loppu kun yliopiston dekaani puuttuu asiaan ja sääntöjen perusteella pyrkii sulkemaan asuntolan. Dekaani Pritchard (Jeremy Piven) onkin kaverusten vanha tuttu jonka kanssa ei kovin lämpimät välit ole olleet joten kyseessä sulkemishaluille onkin selkeästi henkilökohtaisemmat syyt. Pian kaverukset joutuvatkin toden teolla kamppailemaan asuntolastaan jotta bilettäminen voi jatkua eikä dekaani saa vedettyä pisintä tikkua.

Frank (Will Ferrell)

Old school edustaa varsin tavanomaista high school -kampuksien maailmaan sijoittuvaa komediaa vaikkakin hieman erilaisista lähtökohdista. Siinä missä monet lajityyppinsä edustajat kertovat tarinaa yliopistossa opiskelevista nuorista on tämän filmatisoinnin tapauksessa kyseessä jo elettyä nuoruuttaan yhä uudelleen lämmittelevien kolmikymppisten paluu kampuksien bilettämiskulttuuriin.

Mukaan mahtuu pienimuotoisia ihmissuhdetarinoita, kiusallisia tilanteita satunnaisen yhden yön hoidon kanssa uudelleen törmäillessä eri ympäristössä, entiseen high school -rakkauteen uudelleen törmäämistä ja vanhan suolan janoa sekä tietenkin paikoitellen jopa villiäkin bilettämistä.

Vaikka päällisin puolin elokuva on puhtaasti dokauskulttuurillista hömppäviihdettä on silti tässäkin merkittävämpi syvyysulottuvuus sen kuvauksesta ystävyydestä. Ihmissuhteita elämässä tulee ja menee, mutta ystävyys on silti jotain sellaista joka säilyy elämäntilanteidenkin muuttuessa. Näidenkin kumppaneiden kesken yhdessä nähdään ja koetaan niin häitä kuin hautajaisiakin, bilettämistä kuin perhejuhliakin – elämää sen moninaisissa muodoissa.

Beanie (Vince Vaughn)

Kokonaisuutena Old school on kepeä hyvän mielen viihde-elokuva jonka jaksaa katsoa kerran tai vaikka parikin. Se ei ole omassa lajityypissään mitenkään kovinkaan poikkeava tuotos, joten niinä hetkinä kun haluaa katsoa sopivan rentouttavaa elokuvaa vailla tarpettoman monimutkaisia juonikuvioita on tämä toimiva valinta.

Arvosana: 5/10 (IMDB: 7,1/10)