Tag: Judy Greer

  • Leffalauantai: Halloween kills

    Michael Myers ei hevillä kuole

    Halloween Kills (IMDB) on David Gordon Green ohjaama kauhuelokuva vuodelta 2021. Sen pääosarooleissa nähdään Jamie Lee Curtis, Judy Greer, Andi Matichak ja Will Patton.

    Ties kuinka monesta Halloween-elokuvasta tuttu Michael Myers -niminen siskonsa lapsena tappanut mies on jälleen Halloweenina avittamassa viikatemiestä sadon korjuussa manan maille. Myersin kynsistä aikaisemmin selvinneet uhrit ovat kuvitelleet että hän on jo kuollut sillä osa heistä on itse ollut hoitamassa asiaa, mutta jostain syystä tätä petoa ei kuolema olekaan ottanut vielä syleilyynsä ja niinpä teurastusjuhlat jatkuvat jälleen Halloweenin aikaan.

    Pelon vallassa vuosikausia eläneet ihmiset ovat saaneet tarpeeksensa pelosta ja päättävät että paha tulee kuolemaan tänä yönä. Harmillisesti siinä ei enää joukolla järki paljoa päätä pakota kun lynkkausmieliala on päässyt vauhtiin ja kansa janoaa verta.

    Allyson (Andi Matichak) ei taistelutta tappajalle antaudu

    Olen nähnyt ennen tätä luultavasti ainoastaan kaksi Halloween-elokuvaa – Halloween H20: 20 Years Later vuodelta 1998 sekä Halloween vuodelta 2018 (lue arvostelu) joista kummatkin ovat olleet vähintäänkin katsottavia. Ikävä kyllä tämän elokuvan kohdalla tämän edes keskinkertaiseksi luokitteleminen tuntuisi ylikorostetulta kehulta, sillä hyvää sanottavaa tästä elokuvasta en juurikaan löydä lukuunottamatta tuotannollisia aspekteja.

    Tarina on ontto ja se nojaa käytännössä katsoen kokonaan tunnetun hahmon nimeen. Myers koetetaan saada eri hahmojen puheiden kautta kuvattua lähestulkoonsa puhtaaksi pahuuden inkarnaatioksi, mutta käytännössä mikään ei missään vaiheessa saa katsojalle vakuutettua tämän pahuudesta.

    Sivuhahmoja on aivan liian monta että kenestäkään saisi mitään otetta eikä oikein kunnollista selkeää protagonistiakaan tunnu löytyvän. Kenties vahvimmin tämän päätähden paikan täyttää tai ainakin koettaa täyttää Judy Greerin roolihahmo Karen. Silti tarinaa kuvataan niin monen eri hahmon kautta että selkeää ydinhenkilö on vaikeaa saada kenestäkään. Tämän seurauksena tarinasta jää rikkonainen kokemus missä ei oikeastaan keneenkään hahmoon pääse samaistumaan eikä kenenkään kohtalo sen myötä myöskään kiinnosta missään määrin.

    Myersin on tarkoitus luultavasti olla jossain määrin mystinen ja pelottava hahmo, mutta tällaisella toteutuksella kyseessä on vain katsojaa turhauttava tusinapahis joka ei kuole vaikka kuinka häntä koetetaan saada hengiltä. Milloin mies selviää tulipalon kuumuudessa missä palomiehet tarvitsevat pukua ja happea selvitäkseen, milloin tulee potkua päähän eikä tästäkään henki lähde, joukkopieksäjäisetkin kättä pidemmän välityksellä ei silti saa tätä petoa taltutettua joten käytännössä kaikki vaivannäkö edes moisen yrittämisestä menettää merkitystään ja tuntuu vain tarpeettomalta väkivallalta vailla merkitystä.

    Myers ei kuole edes palavassa talossa vaan halu tappaa jatkuu heti talosta poistuttuakin

    Oma lisänsä elokuvan huonouteen tulee myös muiden hahmojen epäuskottavuudesta. Tarinassa väki päättää ottaa oikeuden omiin käsiinsä eikä virkavalta juurikaan pistä kapuloita rattaisiin vaikka ovat kuulemassa kuinka rikollista ollaan ottamassa hengiltä ilman oikeuden tuomiota. Vihansa vimmaan itsensä lietsova väkijoukko aiheuttaa tapauksiin syyttömän miehen itsemurhan tämän paetessa riehaantunutta väkijoukkoa eikä sekään tunnu kovin suurta moraalista ongelmaa verta janoavalle laumalle aiheuttavan.

    Kaikkien näiden huonojen piirteiden lisäksi kun soppaan heitetään vielä modernin Hollywoodin woke-kulttuurin hedelmiä niin lopputuloksesta keitetään sellainen eväs että se ei jätä katsojalleen juurikaan positiivisia kokemuksia.

    Koska jokaisesta huonostakin elokuvasta on silti löydettävissä aina jotain hyvääkin sanottavaa niin on tässäkin tietenkin onnistumisia. Asiat mitkä tässä toimivat hyvin ovat tuotannollisia – äänimaailma, leikkaukset, visuaalinen ulkoasu, värimaailma ja muut vastaavat ulkoiset peruselementit on kaikki toteutettu tyylillä ja niistä on helppoa huomata että kyseessä on ammattitaitoisen tiimin työn tulos.

    Ikävä kyllä mitkään elokuvan onnistumisista eivät riitä paikkaamaan eikä edes tarjoamaan pientä pintalaastaria siihen että Halloween Kills on tyhjä ja mitäänsanomaton elokuva jota en itse pysty juuri kenellekään suosittelemaan.

    Arvosana: 2/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 71 205 annettuun ääneen”]5,5/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Halloween (2018)

    Michael Myers

    Vuoden 2018 Halloween (IMDB) on David Gordon Greenin ohjaama kauhu/trilleri jonka pääosissa nähdään Jamie Lee Curtis, Judy Greer sekä Andi Maticha.

    Halloween nojaa – tai ainakin käsittääkseni nojaa – tarinansa osalta aikaisempaan vuonna 1978 julkaistuun samaa nimeä kantavaan kulttielokuvaan. Koska itse en valitettavasti ole nähnyt kyseistä elokuvaa katsoin tämän puhtaasti itsenäisenä elokuvana vailla tarkempia tietoja menneisyyden tapahtumista.

    Tarinassa kerrotaan Michael Myers -nimisestä hahmosta joka on 40 vuotta sitten lahdannut siskonsa sekä monia muita ihmisiä. Hän on siitä saanut pitkän vankilatuomion, mutta tässä vuoden 2018 versiossa hänen onnistuu karata vankeudesta ja lähteä uudemman kerran päästämään ihmisiä elävien kirjoista manan maille.

    Merkittävä osa tarinassa on myös Jamie Lee Curtisin tähdittämällä Laurie Strodella. Hän on 40 vuotta sitten selvinnyt Myersin kynsistä jonka jälkeen viha on saanut hänet treenaamaan ja valmistautumaan uuteen kohtaamiseen. Kuten arvata saattaa on uusi kohtaaminen edessä ja pian nähdään kummassa löytyy enemmän tahtoa päästää toisesta viimeiset elämän henkäykset pihalle.

    Laurie Strode (Jamie Lee Curtis)

    Mikäli aikaisempaa vuoden 1978 Halloween-elokuvaa ei ole katsonut, on vuoden 2018 versio suhteellisen mitäänsanomaton ja tasapaksu tusinateinikauhuelokuva jossa syvyyttä on yhtä paljon kuin lasten kahluualtaassa.

    Kautta linjan hahmot jäävät etäisiksi, sillä kenessäkään ei ole persoonaa joka kiinnostaisi tai jonka kohtalosta välittäisi lainkaan. Käytännössä katsoen elokuva on vain joukko irtonaisia hahmoja joiden välinen tunneside ei tunnu missään vaiheessa aidolta tai merkitykselliseltä. On vain mummo jolla on huonot välit lapseensa ja lapsenlapseensa mutta jotka sitten kriisin tullen löytävät läheisyyden toisistaan. Toisin sanoen kyseessä on siis kliseinen ja teennäinen ihmissuhdekuvio josta ei saa mitään irti.

    Lisäksi tarinan pääpointti tuntuu puuttuvan – tai vaihtoehtoisesti nojaavan liikaa historiaan joka pitäisi tietää, mutta jota uutena katsojana ei vain voi tietää. On Michael Myers, mies joka on tappanut 40 vuotta sitten väkeä ja jonka käsistä Laurie on selvinnyt. Jostain syystä Michael haluaa pakenemisensa jälkeen tulla tappamaan Laurien, mutta mitään syytä tälle ei anneta. Tarina tuntu tällaisenaan merkityksettömältä ja lattealta.

    Onneksi elokuvalliset aspektit olivat muuten kunnossa. Ohjaus, valaistus, leikkaus ja muut tavalliset asiat olivat tavallista tasoa ja siten saivat keskinkertaisesta tai sisällöttämästä tarinasta edes katsottavaa tasoa olevan tuotoksen. Ei tämä missään vaiheessa pelota, ei jännitä eikä edes ahdista joten siinä valossa elokuvan näkeminen kauhuna tuntuu absurdilta, mutta keskinkertaisena tusinaelokuvana tämän katsoo kerran tai pari jos odotuksena ei ole nähdä mitään mestariteosta.

    Arvosana: 5/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 110 096 annettuun ääneen”]6,6/10[/simple_tooltip])