Tag: Lager

Tämänviikkoinen perjantaipullo on Lapin Panimon valmistama Amber Lager. Olut on alkoholitilavuudeltaan 4,5 % ja sitä myydään hyvin varustelluissa ruokakaupoissa. Hintaa yhdellä pullolla oli 4,40 eur + 10 snt pantti.

Harmillisesti Lapin Panimon nettisivuilla ei liikaa tietoa tästä(kään) oluesta löydy mutta muutama sana sentään on kirjoitettu. Sivulla kuvataan olutta kaikessa lyhykäisyydessään näin: LAPIN AMBER LAGER on tuoreen kirkkaan pihkan sävyinen täyteläinen pohjahiivaolut. Se on värikkäämpi ja täyteläisempi kuin etelän lagerit.

Sivuilta ei löytynyt tietoja väriarvoista mutta väri on kutakuinkin omenamehun väriä eli punaruskeaa. Selkeästi tummempaa siis kuin monet muut lagerit.

Maku ja tuoksu ovat tässä oluessa hyvät. Tuoku on rento ja miellyttävä. Kuohuavuus on maltillista ja pikaisesti häviävää. Makunsa osalta se on selkesti tunnistettavissa lageriksi vaikkakin siinä on enemmän hedelmäisyyttä ja raikkautta mukana kuin monissa muissa. Jälkimakuna suuhun nousee hieman leipämäisiä vivahteita ja mielleyhtymä oluesta kiukaalla nousi mieleeni.

Omaan makuuni yksi miellyttävimmistä lagereista jota olen hetkiin testannut.

Oluen kanssa sopii erinomaisesti mm. Shireen – UMAI tai Eivør – Í Tokuni

Tämänkertaisena perjantaipullona on jamakalainen importtiolut Red stripe. Oluttyypiltään se on lager, sen alkoholitilavuus on 4,7 % ja väriarvo on 6 EBC. Red stripeä myydään suomessa normaaleissa hyvin varustelluissa ruokakaupoissa.

Viinikartta.fi sivuston mukaan Red stripen historia ulottuu vuoteen 1928 jolloin sitä on aloitettu valmistamaan. Kyseisen sivun takaa löytyy myös lisää tietoa tästä oluesta joten kannattaa vilkaista mikäli haluaa tarkempia speksejä.

Pullosta kaadettaessa olut kuohuaa varsin maltillisesti ja vaahto häviää suhteellisen nopeasti pois. Tuoksu on raikas ja hieman pistävä mutta ei kuitenkaan ikävällä tapaa.

Maku on hyvä. Se on hieman hedelmäinen ja miellyttän raikas. Maun puolesta raikkaus menee johonkin ns. peruslagerin (Karhu, Karjala, Koff jne.) ja Coronan, Pirkka Òle Cervezan ja muiden vastaavien välimaastoon painopisteen sijoittuessa kuitenkin selkeästi näiden raikkaampien suuntaan.

Musiikkina tämän kanssa toimii helposti kepeät kesäillan terassibiisit ja countrahtavia vivahteita sisältävät fiilistelyt. Sopivia kappaleita on siis esimerkiksi Jamie Lynn Spearsin How Could I Want More sekä Danielle Bradberyn The Heart Of Dixie.

Tämänviikkoiseen perjantaipullo-postaukseen on juomaksi valikoitunut South Pacific Lager joka on valmistettu Helsinkiläisen Stadin panimon toimesta. Olutta myydään hyvin varustelluissa ruokakaupoissa, mm. Lauttasaaren Isokaaren varrella sijaitsevassa K-Marketissa. Hintaa yhdellä pullolla oli 4,05 eur jossa 10 senttiä on pullopantin osuus.

South Pacific Lager on väriarvoltaan 30 EBC ja siinä on alkoholia 4.5 %.

Heti pullon aukaistua ja tuoksua nuuhkaistua pistin merkille että tämän oluen tuoksu on poikkeuksellisen miellyttävä ja hedelmäinen. Lasiin kaadettaessa olut vaahtoaa kohtalaisesti mutta ei kuitenkaan rasittavan paljoa. Hyvänä puolena myös vaahto menee pian pois joten kauaa ei tarvitse odotella jotta olutta pääsee siemailemaan.

Sitten se tärkein eli maku. Tästä oli nopean googlailun perusteella netissä ihmisillä hyvinkin poikkeavia näkemyksiä siitä onko tämä hyvää vaiko ei, mutta omaan makumieltymykseeni tämä toimi todella hyvin. Maku on kohtalaisen raikas ja hedelmäinen ja se on myös sopivan pehmeä. Vaikka tämä onkin lager tuli tästä makunsa puolesta itselleni paljon enemmän mieleen IPAt kuin lagerit. Mene tiedä miksi.

Tätä olutta voi helposti suositella testattavaksi ja sitä voin mielelläni ostaa toisenkin kerran rentoon illan istumiseen hyvässä seurassa tai hyvän musiikin kanssa.

Musiikkeina tähän sopi hyvin Heather Novan Higher ground sekä Shinedownin tekemä akustinen cover Lynyrd Skynyrdin kappaleesta Simple man.

Sain idean kokeilla alkoholittomia ja/tai lähes alkoholittomia oluita entisen kollegani suosituksesta joten tällä viikolla poikkeuksellisesti testissä on alkoholiton Heineken-olut. Ei kuitenkaan huolta – ensi viikon olueksi en valitse mitään vastaavaa oluen häpäisyä, mutta aina joskus silloin tällöin jatkossakin tulen näitä vaihtoehtoisia oluita testaamaan.

Alkoholiton Heineken on tyypiltään lager. Väriarvoltaan se on 7 EBC. Hieman lisää tietoa löytyy Hartwallin sivuilta.

Tuoksu oluessa oli hieman erikoinen eikä omaan makuuni mikään miellyttävin. Onneksi tuoksu on laimea eikä se häiritse kokemusta. Olut vaahtoaa kohtalaisen paljon kaadettaessa lasiin, mutta onneksi vaahto häviää kohtalaisen nopeasti jo pois ja juomaa pääsee nauttimaan pian.

Maku on kohtalaisen laimea ja jopa hieman vetinen mutta kuitenkin se on silti vielä täysin juomakelpoinen. Maku on kohtalaisen raikas, kepeä ja kesäinen. Jotain tästä jää silti puuttumaan joten paras mahdollinen olut ei ole kyseessä.

Koska tietämykseni alkoholittomista oluista on vielä todella huono ja suppea en osaa kertoa onko tämä omassa lajissaan hyvä vai huono. Normaaleihin kaupan alkoholia sisältäviin peruslagereihin verrattuna valitsen maun puolesta kuitenkin mieluummin melkein minkä tahansa peruslagerin, esim. Koffin, Pirkka-oluen tai Karhun. Kuitenkin jos pitää valita tämän tai viime viikon perjantaipullona nähdyn Brooklyn Hecla Iron Alen välillä, valitsen mieluumin tämän alkoholittoman Heinekenin.

Musiikiksi tämän seuraksi sopii mm. Ville Valon ja Natalia Avelonin Summer Wine sekä Leonard Cohenin Dance me to the end of love.

Viimeviikkoisen Budejovický Budvarin jälkimainingeissa on hyvä jatkaa saman tsekkiläisen Budweiser Budvar -panimon oluilla. Tämänkertaiseen arvosteluun tarttui Lauttasaaren K-Marketista matkaan 4.7 % vahva tumma lager.

Olut on väriarvoltaan 90 EBC ja katkeroiden määrä on 24 EBU. Tarkempia teknisiä tietoja oluesta löytää Sinebrychoffin sivuilta.

Kaadettaessa Budvarin Dark vaahtoaa todella voimakkaasti ja vaahto kestää kauan tuopissa. Omaan mieltymykseeni olut on rasittavan vaahtoava, mutta onneksi vaahtoavuus on ainoa negatiivinen asia mitä tästä oluesta löydän.

Olut on tuoksultaan varsin mieto eikä se oikein herätä kovin vahvoja tuntemuksia. Ruisleivän tuoksua tästä on kuitenkin etäisesti havaittavissa. Maku on miellyttävä, tasainen ja sopivan mieto olematta laimea. Se on myös jollain tapaa jopa raikaskin tummaksi olueksi. Makunsa osalta tämä on hyvä tumma lager.

Hintaa tällä oluella oli Lauttasaaren K-Marketissa 3,49 eur.

Musiikkina tämän kanssa toimi erittäin hyvin vanha Claymanin aikainen In Flames kappaleella Only for the weak sekä Dark Tranquillity kappaleella Lost to apathy.