Perjantaipullo: Stallhagen Julbock

Jouluista olutta keskellä kesää

Ahvenamaalaisen Stallhagenin panimon Julbock on 4.7 % vahvuinen Dark Lager joka Olutoppaan sivulla on lueteltu Amber lager/Wiener -tyyliseksi. Muita tietoja en tästä oluesta löytänytkään edes valmistajan omilta kotisivuilta joten muita teknisempiä tietoja en tähän hätään osaa sanoa.

Pullon aukaistua erottaa miellyttävän siirappimaisen mutta hiivaisen tuoksun josta syntyy ainakin allekirjoittaneelle etäinen mielikuva kotikaljasta. Tuoppiin kaataminen on helppo prosessi vähäisen vaahtoavuuden vuoksi ja pian jo tuopistakin pääsee havaitsemaan että tuoksu säilyy yhä nauttijan matkaseurana.

Väri on ruskeaan päin kallistuvaa tummaa ja koostumukseltaan hyvinkin sameaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Siinä on aavistus pistävyyttä mutta kuitenkaan ei ikävällä tapaa. Helposti nautittava ote.

Mausta löytää humalaista tuntua ja alkoholin maun erottaa selkeästi vaikka vahvuutta oluessa paljoa ei olekaan. Aavistuksen verran olisin kaivannut tuhdimpaa suutuntumaa, mutta tämmöisenäänkin helposti nautittava olut jota mieluummin kuitenkin nauttisi hyvän aterian kyytipoikana kuin itsenäisenä olutnautintona.

Musiikiksi menee mm. Visions of Atlantis – Heroes of the Dawn tai Kalidia – Frozen Throne.

Perjantaipullo: Shpeherd Neame Spitfire Super Strong Lager

Edellisen viikon tapaan tälläkin kertaa valinnaksi päätyi englantilaisen Sheperd Neamen panimon olut. Tällä kertaa valintana on 9.0 % alkoholitilavuudella varustettu Spitfire Super Strong Lager. Katkeroita oluessa on 33.0 EBU ja kantavierrettä 18.6 °P. Olutta löytyy Alkon vakiovalikoimassa ja lisää teknisiä ja muita tietoja juomasta löytää Alkon sivuilta.

Oluen aukaistua erottaa voimakkaan mutta miellyttävän tumman oluen aromin – siitäkin huolimatta että tämä ei kovin tummaa ole. Tuoppiin kaadettua aromi valitettavasti heikkenee merkittävästi eikä vahva tuoksu enää nouse esiin. Väriltään olut on lageriksi sangen tavallinen kullan keltainen.

Tuoppiin kaataminen on helppoa sillä olut ei juurikaan vaahtoa ja pinnalle muodostunut pienikuplainen vaahto katoaa pinnalta yhtä nopeasti kuin kaunis ajatus päästä asunnon siivoamisesta vapaapäivänä.

Suutuntuma on paksu ja täyteläinen jossa on kuitenkin raikkaus hyvin säilynyt mukana. Mausta tulee aavistuksen verran silti mämmimäinen maku joka luultavasti on vain seurausta oluen kermatoffeisesta makuvivahteesta.

Ilahduttavasti maku on maltilinen ja hillitty vaikka vahvuutta on näinkin paljon. Se ei liiemmälti korostu makukentässä ja tekee siitä näin helposti nautittavan oluen. Omaan makuuni tämä oli toimiva lager.

Musiikkina menee hyvin kotimainen iskelmä, mm. Kikka – Tartu tiukasti hanuriin tai Tarja Ylitalo – Ei tämä tyttö lempee anele.

Pejantaipullo: Radlager Pale Lager

Radlager Pale Lager on kotimaisen Kaarinasta tulevan pienpanimo Radbrewin panemaa pale lageria. Vahvuutta oluesta löytyy 5,2 % ja sitä myydään ainakin hyvin varustelluissa K-ryhmän kaupoissa. Lisää tietoa panimosta ja sen olutvalikoimasta löytää panimon kotisivuilta osoitteesta http://www.radbrew.net/

Oluen aukaistua erottaa hieman tunkkaisen tuoksun. Lasiin kaadettua erottaa oluen värin joka jostain syystä omaan silmääni näytti livenä jotenkin hieman erikoiselta eikä erityisen houkuttelevalta, mutta kuvassa se näyttää kuitenkin paljon normaalimmalta. Mene tiedä katsoinko sitten livenä jotenkin huonommassa valaistuksessa josta kyseinen mielikuva syntyi.

Tuoppiin kaatamisessa ei tarvitse juuri vaahtoamista varoa sillä vaahto on maltillista eikä sitä muodostu pinnalle juuri lainkaan.

Maku on erikoinen sillä se on hieman väkevä ja kepeästi pistävän terävä mutta samalla siitä tulee fiilis aivan kuin se olisi hieman väljähtänyttä. Suutuntuma on puolitäyteläinen. Omaan makuuni tämä ei iskenyt, mutta ainakin maku on omalaatuinen ja persoonallinen joten on luultavaa että jollekin toiselle tämä uppoaa paremmin.

Musiikiksi menee kasaripoppi, esim. Ghostbustersin musiikkivideo tai Modern Talking – Cheri Cheri Lady.

Perjantaipullo: Zeunerts Höga Kusten

Kopparbergs Bryggerin panema Zeunerts Höga Kusten on ruotsalaista lageria. Oluen alkoholitilavuus on 5,3 %, katkeroaineita siinä on 20.0 EBU ja kantevierrettä 12.1°P. Lisää tietoa oluesta löytää Alkon sivuilta.

Oluen avattua erottaa keskivertolagerista poikkeavan tuoksun sillä se on hedelmäisempi kuin yleensä lagereissa on tullut vastaan joten ainakin jotain persoonallista naapurimaamme juomasta on siis löydettävissä.

Vaahto on erittäin vähäistä ja pullon sisällön voi humauttaa vailla huolia ja murheita rivakallakin tahdilla tuoppiin. Vaahto kerkesi katoamaan pinnalta jo ennen kuin olutta pääsi maistamaan kuvien ottamiselta joten kauaa vaahto ei ole viettelemässä maistamaan.

Suutuntuma on täyteläisempi kuin missään aikaisemmin maistamassani lagerissa ollen kuitenkin puolitäyteläinen. Maku on hedelmäinen ja asteen verran tummempaa sorttia kuin mielikuva keskivertolagerista antaisi odottaa.

Miellyttävä tuttavuus länsinaapurista jonka seura kelpaa hyvin vaikka toisenkin kerran.

Musiikiksi toimii tämän kanssa ainakin Bon Jovi – Livin’ on a prayer tai Guns ’n Roses – Don’t cry.

Perjantaipullo: Asahi Super Dry

Asahi Super Dry on Asahin panimon valmistamaa 5.2 % vahvuista japanilaista lageria. Alkossa myytävä versio on pantu Italiassa joten on luultavaa että myös Citymarketista ostamani versio on sieltä kotoisin. Oluessa on kantavierrettä 11.2 °P ja katkeroita 23.0 EBU. Lisätietoja löytää Alkon sivuilta.

Oluen aukaistua huomaa että kyseessä on lähes tuoksuton olut eikä tuoppiin kaadettuakaan aromeita juurikaan erota. Vaahtoavuus on vähäistä joten vaahtovuuden ystävien on parempi etsiä vaahtoa kylpyammeen puolelta kuin tuopista johon tämä on huljautettu menemään.

Mausta erottaa varsin hyvin perinteikkään lagerin ominaismaun. Suutuntumaltaan kyseessä on puolitäyteläinen, kepeä ja kuivahko olut. Se ei jätä suuhun juurikaan jälkimakua joten sinänsä sen siemailu on varsin helppoa ja esimerkiksi ruokailun kanssa sopivaa. Kokonaisuutena kyseessä on perus toimiva lager.

Musiikiksi toimii hyvin mm. Bad Religion – American Jesus tai The Offspring – Self esteem.