Aleksin Blogi

Tag: McG

  • Leffalauantai: The Babysitter: Killer Queen

    Aiemmin kovia kokenut Cole (Judah Lewis) joutuu kokemaan lisää vaikeuksia

    The Babysitter: Killer Queen (IMDB) on vuonna 2020 julkaistu teinikauhukomedia ja se on jatkoa vuoden 2017 elokuvalle The Babysitter. Elokuvan on ohjannut McG ja pääosarooleissa nähdään Judah Lewis, Samara Weaving, Jenna Ortega sekä Emily Alyn Lind.

    Aiemmassa vuoden 2017 elokuvassa Cole (Judah Lewis) joutui kokemaan kovia kun paljastui että hänen lapsenvahtinsa Bee (Samara Weaving) oli osallisena hämärässä saatananpalvontakultissa. Colea varten oli mietitty suunnitelmia jotka eivät kuitenkaan menneet täysin putkeen.

    Tässä vuoden 2020 jatko-osassa Colen kertomuksia aiemmista tapahtumista ei uskota sen enempää koulussa kuin vanhempiensakaan puolelta. Vanhemmat ovat suunnitelleet Colelle avun hankkimista mutta ennen hoitoon lähtöä hän karkaakin ystävänsä Melanien (Emily Alyn Lind) ja hänen ystäviensä kanssa viettämään rentoa iltaa rannalle.

    Tapahtumat eivät rannalla kuitenkaan mene Colen toivomalla tavalla vaan pian menneisyys tulee ovelle uudemman kerran koputtelemaan.

    Uusi omalaatuinen oppilas Phoebe (Jenna Ortega) tulee osalliseksi tapahtumiin odottamattomalla tavalla

    Edellisen osan tapaan myös tämä vuoden 2020 jatko-osa on suoraviivaista, överiksi menevää splatterimaista teinikauhua missä paikoitellen veren määrässä ei turhia säästellä. Käsiä katkeaa ja verta suihkuaa mutta se ei vauhtia tapahtumista hidasta. Hyvä niin, sillä näin korostetun yliampuvaksi vedetyllä tyylillä on absurdiudessaan oma huumori- ja viihdearvonsa ja se saa elokuvan pysymään poissa turhan vakavasti otettavaksi pyrkivän elokuvan viitekehyksestä.

    On hyvä kuitenkin huomata että en tarkoita tällä sanoa etteikö tämä olisi hyvin tehty filmatisointi tai että sitä ei voisi ottaa tosissaan elokuvallisesti, vaan tarkoitan sitä että sen tyyli osaa paikoitellen hyvin ottaa irti lajityyppinsä suomat mahdollisuudet revitellä reilusti kohtuulisuuden rajojen yli.

    Tarina oli toimiva ja se sopi hyvin edellisen osan jatkoksi. Jos aiempaa elokuvaa ei ole nähnyt ei tarinasta ehkä aivan kaikkea saa irti, mutta kyllä tämä itsenäisenäkin viihdepläjäyksenä toimii.

    Kokonaisuutena tämä oli hyvä ja toimiva elokuva omassa lajityypissään. On kuitenkin hyvä huomata että jos överiksi vedetyt splatterimaiset kohtaukset ei iske on luultavaa että tästäkään ei paljoa irti saa. Jos taas sen tyylilajin rujouden alta onnistuu kuitenkin löytämään sen koomisuuden kannattaa tämän edeltäjä ja tämä kumpikin laittaa Netflixistä katsottavien elokuvien listalle.

    Arvosana: 7/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 35 688 annettuun ääneen”]5,8/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Charlie’s Angels (Charlien enkelit)

    Enkelit yhdessä pomonsa kanssa

    Charlie’s Angels (IMDB) joka suomalaisittain on käännetty loogisesti muotoon Charlien enkelit on vuonna 2000 julkaistu komediallinen toimintaseikkailu. Sen on ohjannut McG joka tunnetaan paremmin mm. useista KoRnin musiikkivideoiden ohjauksesta. Pääosarooleissa nähdään Drew Barrymore, Lucy Liu, Cameron Diaz sekä Bill Murray.

    Charlien enkelit on alunperin ollut televisiosarja jota on tuotettu vuosien 1976 ja 1981 välisenä aikana ja myös tämä vuoden 2000 elokuva nojaa samaan kantavaan teemaan. Tarinassa on kolme naista jotka työskentelevät salaperäiselle miljonäärille Charlie Townsendille joka antaa heille aina välikätenä toimivan John Bosleyn (Bill Murray) kautta erinäisiä toimeksiantoja joissa heidän älylle ja taistelutaidoilleen on kysyntää.

    Tämänkertaisessa toimeksiannossa rikolliset ovat kaapanneet tietokoneneron ja saaneet sitä myöten myös käsiinsä hänen tekemän ohjelmiston. Charlie antaa enkeleileen tehtäväksi löytää tuo koodari ja palauttaa myös ohjelmisto sen omistajille. Tehtävän edetessä naiset kuitenkin saavat havaita että ohjelmiston vääriin käsiin joutumisella on paljon suurempiakin vaaroja kuin miltä se ensiksi vaikuttaa.

    Drew Barrymoren näyttelemä Dylan Sanders on yksi Charlien enkeleistä

    Omaan makuuni Charlien enkelit oli omassa lajityypissään erittäin hyvä elokuva. Pidin kuinka se onnistuu olemaan rento ja huumorintäyteinen kaiken taistelun ja toiminnan vastapainona ilman että kumpikaan tyyleistä kärsii tai pilaa tunnelmaa.

    Pidin myös selkeästi korostetun stereotyyppisistä miesten ja naisten olemuksien humoristisesta kuvauksesta; Charlien enkelit ovat kauniita naisia jotka käyttävät naisellisia avujaan häikäilemättä hyödykseen flirttailun jalon taidon kautta ja onnistuvat siten saavuttamaan tavoitteitaan kauniisiin naisiin heikkoina olevien miesten viettien viedessä ja huomion herpaantuessa tehtäviensä tekemisen kannalta epäolennaisuuksiin. Jotenkin tuntuu että jos vuonna 2019 tämänkaltaista sukupuolirooleihin ja niihin nojaaviin stereotypioihin yrittäisi elokuvassa tehdä huumoria olisi sosiaalisessa mediassa noitaroviot roihuamassa.

    Elokuvan julkaisusta on jo kulunut 19 vuotta ja erikoistehosteista on monin paikoin se helppoa myös havaita. Onneksi mitkään tällaiset piirteet eivät vieneet elokuvan viehätysvoimaa pois.

    Kokonaisuutena Charlie’s Angels oli elokuva jonka katsoi mielellään ja joka kyllä kestää useammankin katselun. Se on helppo, rentouttava ja varsin viihdyttävä toimintafilmi jonka katsomisessa ei tarvitse liiemmälti käyttää aivokapasiteetia miettien sen suurempia ihmeitä, sen kuin vain pistää leffan pyörimään ja antaa viihteen viedä mukanaan.

    Arvosana: 8/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 165 741 annettuun ääneen”]5,5/10[/simple_tooltip])