Leffalauantai: Derailed (Houkutus)

Lucinda Harris (Jennifer Aniston)

Derailed (IMDB) eli suomalaisittain Houkutus on vuonna 2005 julkaistu rikos/draama/trilleri jonka pääosarooleissa nähdään mm. Children of Menistä tuttu Clive Owen, Black Swanista tuttu Vincent Cassel sekä Frendeistä, Good girlistä ja monista muista elokuvista tuttu Jennifer Aniston. Elokuvan on ohjannut Mikael Håfström jonka ohjauksiin lukeutuu myös The Rite.

Elokuvan tarinassa kerrotaan perheellisestä miehestä Charles Schinestä (Clive Owen) joka työmatkallaan huomaa olevansa junassa ilman lippua. Hänellä ei ole myöskään rahaa mukana lipun ostoon mutta hänen onneksi ystävällinen kanssamatkustaja Lucinda Harris (Jennifer Aniston) tarjoutuu ostamaan hänelle lipun. Charles lupaa maksaa lipun hänelle takaisin ja lähipäivinä he tutustuvat toisiinsa paremminkin.

Välit lähenevät varatuille ihmisille sopimattoman rajan yli ja pian he hakeutuvatkin jo hotellihuoneeseen. Asiat eivät kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan ja syrjähypyt jää kesken kun aseellinen ryöstäjä saapuu hotellihuoneeseen, vie heidän rahat, pahoinpitelee Charlien ja raiskaa Lucindan.

Molemmat ovat tapauksen tiimoilta järkyttyneitä mutta asiat monimutkaistuvat jatkossa paljon enemmän kun rikollinen alkaa kiristämään Charlesilta rahaa. Charles ei kuitenkaan käänny virkavallan puoleen suojallakseen Lucindaa jotta hänen miehensä ei jättäisi häntä ja veisi lapsen huoltajuutta mikäli syrjähyppy tulisi selville. Vähitellen kiristäjä alkaa kuitenkin vaatimaan isompiakin summia ja ihmisiä alkaa pääsemään myös hengestään joten tapauksen selvittäminen vaatii kovempia otteita.

Charles Schinen roolissa nähdään Clive Owen

Derailed on monilta osiltaan varsin toimivaa rikosdraamaa. Sen juoni on mielenkiintoinen, sen henkilöhahmoissa on persoonallisuutta, näyttelytyössä on tunnetta ja elokuva pitää pakan hyvin kasassa alusta loppuun saakka saaden katsojan pysymään kiinnostuneena loppumetreille asti.

Mielenkiintoisesta tarinastaan huolimatta siinä on silti paikoitellen hyvinkin ennalta arvattavia piirteitä joka on omaan makuuni negatiivinen asia tämän tyylilajin elokuvissa. Ilahduttavasti ennalta arvattavien piirteiden lisäksi juonessa tulee useampiakin yllätysmomentteja jotka edesauttaa elokuvasta pitämistä.

Kokonaisuutena Derailed on lajityypissään elokuva jonka katsoo mielellään. Se on tarinallisesti kiintoisa, ohjaus on tasaisen varmaa tasoa, näyttelijöiden roolisuoritukset ovat hyviä ja se näyttää että Cassel on hyvä näyttelijä myös muissa kuin Black Swanissa. Lisäksi se osoittaa myös sen että Anistonista on näyttelijäksi myös romanttisten komedioiden ja romanttisten draamojen lisäksi myös monenlaisiin muihinkin rooleihin.

Mikäli tämän tyylilajin elokuvat uppoavat omaan makuun lainkaan on tämä ehdottomasti lajityypissään näkemisen arvoinen filmi.

Arvosana: 8/10 (IMDB: 6,6/10)

Leffalauantai: Bewitched (Vaimoni on noita)

Nicole Kidman pääosaroolissaan Isabel Bigelowina

Bewitched (IMDB) joka suomeksi on käännetty muoton Vaimoni on noita on vuonna 2005 julkaistu koko perheen romanttinen fantasiakomedia. Sen on ohjannut Nora Ephron joka tunnetaan myös Sleepless in Seattle sekä You’ve got mail -elokuvien ohjauksesta. Pääosarooleissa nähdään Nicole Kidman sekä Will Ferrell.

Alunperin Bewitchedistä on tehty televisiosarjaa 254 episodin verran vuosina 1964-1972 johon tämä elokuva myös viittaa, sillä tämän vuoden 2005 Bewitched-elokuvan teemana onkin kyseisen televisiosarjan uudelleenfilmatisointi.

Uudelleenfilmatisoinnin tähdeksi Darriniksi on valikoitunut Jack Wyatt (Will Ferrell). Jackin edellinen elokuvarooli on mennyt pieleen jonka vuoksi hän on joutunut lähtemään televisiosarjojen tekemiseen. Sarjan ohjaajilla on naispääosan Samanthaksi useita hyviä ehdokkaita, mutta Jackin manageri Richie (Jason Schwartzman) saa Jackin ymmärtämään että on parempi saada Samanthan rooliin jokin tuntematon täysin pystymetsästä jotta Jackin oma ura ei vaarannu eikä hän jää Samanthan varjoon.

Jack törmää sattumalta Isabeliin (Nicole Kidman) jonka elehdinnässä on täydellisesti rooliin sopivia piirteitä. Hän saa puhuttua Isabelin elokuvastudiolle ja pian Isabel onkin jo noidan roolissa Samanthana. Sarjan tarinassa (tai ainakin tämän elokuvan perusteella) mies rakastuu naiseen ja vasta myöhemmin hänelle selviää että hänen rakkautensa kohde on noita. Kuinka ollakaan myös Isabel sattuu olemaan noita joka on vasta hetkeä aikaisemmin päättänyt lopettaa noitakeinojen käytön ja ruveta elämään tavallisten ihmisten tavoin. Kuten odottaa voi ei vanhat tavat katoa nopeasti ja astuminen ihmisten elämään ihmisenä vaatii Isabelilta monien uusien asioiden opettelua joita normaalit ihmiset joutuvat päivittäin tekemään.

Jack Wyattin roolissa nähdään Will Ferrell

Vähitellen noidan roolissa esiintyvä Isabel alkaa rakastumaan näyttelijäpariinsa Jackiin eikä tunne jää yksipuoleiseksi – noiduttuna eikä ilman. Mutkia kuitenkin mahtuu matkaan kun ihminen ja noita rakastuvat toisiinsa.

Monelta kantilta ajaltetuna Bewitched on omassa lajityypissään tyypillinen elokuva. Se on koko perheen elokuva ja sen mukaisesti kyseessä on hyvin kepeä ja hyvän mielen hömppäfilmi josta on turhaa edes lähteä etsimään sen suurempaa merkitystä tai tarkoitusta kuin puhdas viihdearvo. Tämä ei tietenkään ole mikään moite vaan ainoastaan huomio, sillä tämänkaltaisille elokuville on oma paikkansa siinä missä muillekin.

Itselleni tämäntyyliset elokuvat toimivat hyvin niinä hetkinä kun haluan katsoa jotain kepeää ja harmimtonta, sellaista mitä katsoessa tulee vain hyvät fiilikset. Tässä Bewitched onnistuukin hyvin. Sen tarina on tarpeeksi vetovoimainen pitääkseen yllä viihdearvoa, siinä on pintapuoleista opetusta ja ennalta arvattavaa rakkaustarinaa sekä tietenkin hyvää näyttelytyötä joita Ferreliltä ja Kidmanilta osaa odottaakin.

Erityisesti pidin Kidmanin roolisuorituksesta. On sangen ilahduttavaa nähdä kuinka moneen täysin erilaiseen rooliin hän on osallistunut ja saanut silti rooleihinsa uskottavuutta ja aitouden tuntua olipa lajityyppi ollut mikä hyvänsä. Tämä elokuva myös vahvistaa omaa vähitellen kasvanutta mielikuvaani siitä että Kidman on ehdottomasti yksi parhaimmista naisnäyttelijöistä mitä Hollywood-filmeissä on totuttu näkemään.

Kokonaisuutena Bewitched on hyvä elokuva mikäli sen osaa suhteuttaa sen omaan viihteellisen kevyen filmin viitekehykseen.

Arvosana: 8/10 (IMDB: 4,8/10)

Leffalauantai: Just like heaven (Jospa se vain olisi totta)

Elizabeth (Reese Witherspoon)

Just like heaven (IMDB) joka suomalaisittain tunnetaan nimellä Jospa se vain olisi totta on vuonna 2005 julkaistu romanttinen draamakomedia. Sen ohjauksesta on vastannut Mark Waters joka tunnetaan myös Mean girlsin ohjaajana. Pääosarooleissa nähdään Reese Witherspoon sekä Mark Ruffalo.

Elokuvan tarinassa kerrotaan lääkärinä työskentelevästä Elizabethista jolla ei ole juurikaan sosiaalista elämää työnsä ulkopuolella. Hänelle on järjestetty sokkotreffit joihin Elizabeth ei kuitenkaan koskaan pääse paikalle auto-onnettomuuteen joutumisen seurauksena.

Tarinan toisena päähahmona nähdään David (Mark Ruffalo) joka etsii itsellensä vuokra-asuntoa. Hän käy katsomassa useita eri kohteita mutta mikään ei tunnu mieluisalta. Asuntoa etsiessä naamalle lentää vuokrailmoitus talosta joka on suoraan tien toisella puolella ja hän päätyy tarkistamaan minkälainen asunto on kyseessä. Hän pitääkin asuntoa sopivana ja saa onnekseen siihen myös vuokrasopimuksen

Asuntoa vuokrataan jostain syystä vain lyhyissä pätkissä kerrallaan eikä vuokralaiselle kerrota siihen syytä. Kun Elizabeth ilmestyy Davidin asuntoon omin lupinensa ja väittää asuntoa omakseen on kummallakin hieman asiassa ihmeteltävää. Enemmän kuitenkin ihmeteltävää löytyy siitä kun Elizabeth pystyy kävelemään seinien ja huonekalujen läpi eikä kukaan muu kuin David pysty häntä näkemään.

David (Mark Ruffalo)

Tarinansa osalta Just like heaven oli mukavan poikkeuksellinen romanttisen draamakomedian genressä. Tietenkin sen juoni oli ennalta-arvattava sen suhteen miten lopussa tulee käymään, mutta kaikki matkalle mahtuvat välivaiheet olivat miellyttävää vaihtelua. Vaikka Just like heavenilla ei olekaan juuri mitään tekemistä elokuvan Ghost kanssa tuli jollain muotoa sitä katsoessa silti etäisesti samankaltaisia viboja tunnelmansa osalta.

Pidin elokuvassa myös sen humoristisista aspekteista joita syntyy Davidin ollessa ainoa kuka pystyy Elizabethin näkemään. Esimerkiksi asunnossa nähdään pappi joka Manaaja-elokuvastakin tutulla virkkeellä “The power of Christ compels you!” pyrkii häätämään Elizabethin haamua asunnosta samalla vihkivettä viskellen ja nähdäänpä siellä myös aaveiden karkottajia Ghostbustersin tyyliin elokuvan tunnusmusiikin soidessa taustalla. Hupaisia tilanteita syntyy tietenkin myös Davidin jutellessa Elizabetille normaaliin tapaan silloinkin kuin muita on paikalla katsomassa tilannetta sivusta näkemättä keskustelun toista osapuolta.

Omaan makuuni Just like heaven oli yksi parhaimmista romanttisista draamakomedioista joita olen katsonut. Sen tarina on keskimääräisestä lajityyppinsä filmistä erottuva, siinä on hyvässä tasapainossa niin kepeää humoristisuutta kuin romantiikkaa ja draamaakin. Näyttelytyö on onnistunutta kautta linjan eikä ohjaustyöstäkään ole mitään pahaa sanottavaa. Omassa lajityypissään on tämä ehdottomasti katsomisen arvoinen filmi.

Arvosana: 9/10 (IMDB: 6,7,0/10)

Leffalauantai: Stealth (Stealth – Näkymätön uhka)

Stealth (IMDB) joka Suomessa tunnetaan nimellä Stealth – Näkymätön uhka on toiminnallinen sci-fi-elokuva vuodelta 2005. Elokuvan on ohjannut mm. elokuvista The Mummy – Tomb of the Dragon Emperor sekä xXx tunnettu Rob Cohen. Pääosarooleissa nähdään Josh Lucas, Jessica Biel sekä Jamie Foxx.

Elokuva kertoo kolmesta hävittäjälentäjästä jotka saavat mukaansa taisteluihin uutta teknologiaa edustavan tekoälyllä varustellun hävittäjän. Kuten niin monesti ennenkin myös tällä kertaa tekoäly alkaa saavuttamaan odottamattomia ja toivomattomia piirteitä. Pian taistelulentäjillä ainoana huolenaan ei ole vain vihollisten sotakoneisto vaan myös oman tahdon saavuttaneen koneen palauttaminen takaisin ruotuun ennen kuin se onnistuu pyrkimyksessään hyökätä väärään kohteeseen.

Oman lisänsä elokuvaan antaa myös taustalla käytävät politikoinnit lentokoneen käytöstä tiedostetuista riskeistä huolimatta ja siitä mitä kaikkea ollaan valmiita uhraamaan haluttujen päämäärien saavuttamiseksi.

Kara Wade (Jessica Biel)

Action-elokuvien kategoriassa Stealth on monella tapaa mielenkiintoinen tuotos. Sen tarina on mielenkiintoinen ja se pitää hyvän tasapainon yllättävien juonenkäänteidensä osalta.

Pidin Stealthissa myös siitä kuinka siinä edes kevyellä pintaraapaisulla analysoitiin tietoisen tekoälyn luomia uhkia ja sitä millaisia vaaroja on mikäli sodankäynti muuttuu liiallisen pelimäiseksi. Tekoäly vailla emotionaalista ja moraalista painolastia päätöksenteossa on vaara, sillä monet iskut siviilikohteidenkin lähellä jää ihmisten moraalin vuoksi tekemättä. Mikäli tämänkaltaiset asiat perustuisivat pelkkään tilastolliseen analyysiin olisi mahdollista että iskuja tapahtuisi paljon useammin ja katastrofaalisimmin seurauksin.

Tekoälyn luomia uhkakuvia on maalailtu kyllä myös monissa muissakin elokuvissa, tunnettuina esimerkkeinä ainakin Terminator tai 2001: Space Odyssey, mutta pidän siitä että myös kepeämmissä elokuvissa joissa painopiste on muualla otetaan jollain muotoa kantaa tämänkaltaisiin kysymyksiin jotka tulevaisuudessa ovat oikeastikin uhkakuvia.

Ben Gannon (Josh Lucas)

On harmillista että mielenkiintoinen tarina menettää osan terästään epätasapainoisen tuntuisen ohjauksen vuoksi. Paikoitellen elokuvan ohjaus oli tyylikästä ja esimerkiksi hidastuksia oli käytetty tunnelmaa maalaillessa mielenkiintoisella tavalla ja musiikit olivat antamassa vielä kohtauksiin sopivaa maustetta tukemaan tilanteen dramatiikkaa. Valitettavasti toisissa tilanteissa ohjaus oli häiritsevän sekavaa, tarpeettoman nopeita leikkauksia sisältävää kameran pyörittelyä jotka tekivät osista kohtauksista lähinnä puuduttavaa katsottavaa.

Lisäksi huonoina puolina voi mainita henkilöhahmojen stereotyyppisen kliseisyyden ja päälleliimatulta tuntuvan ihmissuhdetarinan. On hyvä että jotain yritystä ihmissuhteiden osaltakin on ollut luodessa tarinaan edes vähän merkitystä, mutta tapa jolla se oli luotu oli vaisu, ennalta-arvattava ja kokonaisuutena tasapaksu.

Kaikista huonoista piirteistäänkin huolimatta Stealthista jäi positiiviset mielikuvat. Se oli omassa lajityypissään viihdyttävä elokuva joka jaksoi pitää mielenkiinnon yllä loppuun saakka.

Arvosana: 5/10 (IMDB: 5,0/10)

Leffalauantai: Pride & Prejudice (Ylpeys ja ennakkoluulo)

Elizabeth Bennett (Keira Knightley)

Pride & Prejudice (IMDB) joka suomalaisittain kääntyy muotoon Ylpeys ja ennakkoluulo on Jane Austenin saman nimiseen klassikkoromaaniin pohjautuva draamaelokuva vuodelta 2005. Sen on ohjannut Joe Wright ja sen suurimmissa rooleissa nähdään Keira Knightley ja Matthew Macfadyen.

Jane Austenin romaani Ylpeys ja ennakkoluulo on julkaistu ensimmäisen kerran jo vuonna 1813. Se on Austenin toinen julkaistu teos ja se on yksi merkittävimmistä ellei jopa kaikkein merkittävin hänen romaaneistaan. Aikaisemmin häneltä oli ilmestynyt ainoastaan Järki ja tunteet (Sense and sensibility) vuonna 1811.

Elokuva on tarinansa osalta uskollinen alkuperäiselle romaanille, joten mikäli kirja on luettu ei tarina kovin paljoa poikkea juonesta. Tarina kertoo Bennettin perheen elämästä ja perheen tyttärien avioitumispyrkimyksistä. Perheen äidin tärkeimpänä tehtävänään on saada naitettua tyttäret hyviin naimisiin ja heidät onkin pienestä pitäen kasvatettu tämänkaltaiseen malliin. Kuitenkin perheen tytär Elizabeth (Keira Knightley) ei täysin ole omaksunut äitinsä harmiksi avioliiton yhteiskunnallisen merkityksen suomaa asemaa ja niinpä hän kaipaa myös romantiikkaa pelkän yhteiskunnallisesti merkityksellisen toimituksen osalta.

Herra Darcy (Matthew Macfadyen) puhumassa Elizabethille

Ylpeys ja ennakkoluulo on kirjallisesti ehdottomasti parhaimpia teoksia joita olen lukenut ja onpa se myös tämän blogin Suosituksia-sivullakin kirjasuosituksissa. Filmatisoinnilla on ollut suuret saappaat täytettävänä yltääkseen samankaltaiseen mestariteokseen kuin mitä alkuperäinen kirja on ollu, mutta kaikeksi onneksi se onnistuu varsin hyvin luomaan teoksen tunnelman ja henkilöiden välisen kemian josta tunnelma syntyy.

Keira Knightleyn roolisuoritus on erittäin onnistunut ja uskottava ja hän saakin Elizabeth Bennettin moniulotteisen persoonan elämään lähes yhtä rikkaasti ja monipuolisesti kuin kirjasta lukemalla syntyneessä mielikuvassa Elizabethista. Herra Darcyn roolissa nähtävä Matthew Macfadyen saa myöskin oman roolihahmonsa jäyhän ja varautuneen ulkokuoren omaavan persoonan valkokankaalle uskottavaksi ja kiinnostavaksi hahmoksi.

Tarinan muidenkaan henkilöiden roolisuorituksissa ei löydy valittamista ja hahmot aiheuttavat katsojassa monenlaisia tunnetiloja joka kertoo tämän elokuvan kohdalla ammattimaisesta näyttelytyöstä jota on ilo seurata.

Mr. Collins (Tom Hollander)

Elokuvallisesti toteutus on muutenkin ammattimaista ja toimivaa tasoa kaikilta osiltaan joten teknisestikään tästä ei löydä valittamisen aihetta. Omaan makuuni Pride & Prejudice toimi siis hyvin. Se kertoo erinomaisen romaanin tarinan onnistuneella filmatisoinnillaan.

Osa elokuvan viehätysvoimasta tulee myös siitä kuinka satoja vuosia vanha tapakulttuuri on saatu tuotua esiin. Henkilöiden vahvat mutta hillitysti esiin tuodut tunteet niin rakkaudessa kuin muussakin kanssakäynnissä, avioliiton tärkeys ja merkitys naisen elämässä, nykyisessä mittakaavassa koomiselta tuntuvat hahmot joiden karikatyyriseltä tuntuvat olemukset kuitenkin ovat uskottavia oman aikansa kuvauksia sillä yhteiskuntarakenne oli toisenlainen sekä tietenkin juhlat ja upeat vaatteet jotka saavat haaveilemaan kuinka paljon mukavampaa olisi ollut elää niihin aikoihin.

Pride & Prejudice on elokuva joka löysi tiensä myös Suosituksia-sivulle.

Arvosana: 9/10 (IMDB: 7,8/10)