Tag: Ziyi Zhang

  • Elokuva: 2046

    Kar-Kai Wongin ohjaama 2046 on romanttinen scifi-draama vuodelta 2004.

    Chow (Tony Leung Chiu-wai) on kirjoittaja joka kirjoittaa tarinaa nimeltään 2046. Tarina saa inspiraatiota hänen omista kokemuksistaan ja hänen seksisuhteestaan naisen kanssa joka asui huoneessa 2046.

    Tarina itsessään on ajatuksen tasolla yksinkertainen, mutta tapa millä Kar-Kai Wong sen katsojalle rakentaa saa sen tuntumaan merkittävästi vaikeammalta. Tämän elokuvan tapauksessa se on ainoastaan hyvä juttu, sillä samalla tapaa kuin saman ohjaajan In the mood for lovesta saa luultavasti tästäkin katsojana irti enemmän useammalla katselukerralla. Elokuva joka on tarpeeksi selkeä että siitä saa ensimmäisellä katselulla jo jonkinlaisen mielikuvan muodostettua, mutta samalla kuitenkin tarpeeksi monimutkainen tai ainakin tarpeeksi ajatuksia herättävä että sen tahtoo nähdä uudelleen on positiivinen merkki.

    Tapa miten tarinassa hypitään välillä kirjoittajan kirjoittamaan tarinaan, välillä nykyhetkeen ja välillä käydään menneisyydessä vaatii katsojalta keskittymistä sillä ainakin itselläni paikoitellen oli haasteita hahmottaa ketkä henkilöt ovat kyseessä tai missä vaiheessa elämää asiat tapahtuvat. Tämänkin vuoksi tämä ottanee useamman katselukerran itselleni että siitä saisin paremmin kokonaisuuden rakennettua oikeanlaiseksi.

    Ohjaustyyli on silmiinpistävän poikkeavaa valtavirtaelokuviin nähden. Kuvakulmien käyttö ja monet henkilöiden kuvaamiset peilien kautta ovat mielenkiintoisia ja hyvällä tapaa erottuvia taiteellisia ratkaisuita.

    Visuaalisen tyylin kauneuden lisäksi myöskin elokuvan musiikit ovat kauniita ja tunnelmallisia ja tukevat hyvin kokonaisuutta.

    Kokonaisuutena 2046 on erittäin tyylikäs ja mielenkiintoinen elokuva, mutta kaikkein helpointa katsottavaa se ei ole sen valtavirtatyylistä poikkeavan tyylinsä vuoksi. Kuitenkin se herättää halun katsoa sen useampaan kertaan, joten kyseessä on erittäin onnistunut elokuva.

  • Leffalauantai: Wo hu cang long (Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme)

    Jen (Ziyi Zhang)

    Wo hu cang long (IMDB) joka englanniksi tunnetaan nimellä Crouching Tiger, Hidden Dragon ja suomalaisittain Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme on Ange Leen ohjaama toiminnallinen draama vuodelta 2000. Pääosarooleissa nähdään Ziyi Zhang, Chow Yun-Fat, Michelle Yeoh, Chang Chen sekä Pei-Pei Cheng.

    Taistelulajien mestari Li Mu Bai (Chow Yun-Fat) luopuu miekastaan, mutta pian miekka tulee ryöstetyksi. Li Mu Bai ja hänen ystävänsä Yu Shu Lien (Michelle Yeoh) lähtevät selvittämään ryöstöä ja tulevat kohdanneeksi Li Mu Bain vanhan vihollisen Jadeketun apurin. Apuri paljastuu Jen Yuksi (Ziyi Zhang) joka on Yun ystävä. Jeniä painostetaan isänsä toimesta naimisiin mutta avioliittoa enemmän vapaus houkuttelee Jeniä. Jenin ja Yun väleihin tulee särö ja pian miekkataisteluita käydään myös ystävysten kesken.

    Mestari Li Mu Bai (Chow Yun-Fat)

    Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme on tyylikäs elokuva joka muistuttaa siitä että erinomaisia elokuvia löytyy paljon myös länsimaalaisen kulttuurin ulkopuolelta. Pidin tarinan rauhallisesti etenevästä tunnelmasta, sen visuaalisesta näyttävyydestä sekä tyylikkäistä koreografioista. Myöskin näyttelijäkaarti on rooleihinsa hyvin sopivaa.

    Tarina on viihdyttävä, mutta mielenkiintoisemmaksi sen kuitenkin tekee Jenin henkilöhahmon kehittyminen ja kasvutarina. Monet haluavat häneltä eri asioita mutta hänen oma tahtonsa ohjaa kuitenkin toiseen suuntaan. Vapauden kaipuu luo ristiriitaisuutta usealla eri alueella elämässä, niin oppilaana olemiseen kuin myös rakkauselämään.

    Olin katsonut tämän viimeksi joulukuussa 2018 jolloin olin pitänyt tätä kohtalaisen hyvänä, mutta en mitenkään erityisen hyvänä. Olin antanut arvosanaksi tuolloin ainoastaan 7/10, mutta nyt kun näiden katselukertojen väliin oli mahtunut 950 elokuvaa aukeni tämä täysin toisella tapaa ja se myöskin näkyy arvosanassa. Elokuva pääsi myös Suosituksia-sivulleni (katso täältä).

    Arvosana: 10/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 268 747 annettuun ääneen”]7,9/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Shi Mian Mai Fu (Lentävien tikarien talo)

    Xiao Mein roolissa nähdään Ziyi Zhang

    Shi Mian Mai Fu (IMDB), englantilaisittain House of Flying Daggers joka suomalaisittain on käännetty nimellä Lentävien tikarien talo on vuonna 2004 julkaistu toiminnallinen draama. Sen on ohjannut Yimou Zhang ja sen pääosarooleissa nähdään Ziyi Zhang, Takeshi Kaneshiro, Andy Lau sekä Dandan Song.

    Poliisit ovat saaneet tietoonsa että kapinallisjoukko on hallituksen uhkana. Aikaisemman kapinallisjoukon johtaja on jo kuollut, mutta uusi joukko on jo muodostunut ja heidät täytyisi poliisin toimesta laittaa aisoihin ennen kuin on liian myöhäistä.

    Poliisivoimissa työskentelevä Leo (Andy Lau) laittaa Jinin (Takeshi Kaneshiro) tutkimaan paikalliseen bordelliin tullutta uutta sokeaa tanssityttöä siinä toivossa että tämä johdattaisi poliisit Lentävien tikarien kapinallisjoukon luo. Juonittelu ei kuitenkaan jää ainoastaan yhden osapuolen toimeksi vaan vähitellen valheiden ja juonien kuvio laajenee monitahoisemmaksi kuin alussa on vaikuttanut.

    Jin (Takeshi Kaneshiro) joutuu kohtaamaan useita taisteluita

    Heti alkumetreiltä asti on havaittavissa että elokuva on tyyliltään hyvinkin erilainen kuin keskinkertainen Hollywoodissa tuotettu elokuva. Sinänsä tämä ei ole yllätys sillä tätä elokuvaa ei ole tuotettu Hollywoodissa vaan kyseessä on kiinalainen elokuva, mutta erottuvuus on silmiinpistävää. Kaikeksi onneksi tämä erottuvuus on ainoastaan positiivinen asia, sillä visuaalinen tyyli, tunnelma ja estetiikka on sanalla sanoen upeaa katsottavaa.

    Elokuvan alkuvaiheilla nähtävä Main laulu- ja tanssikohtaus hidastettuine kamera-ajoineen luo Matrixmaisia vivahteita. Hienosti toteutettu kameratyöskentely pysyy alusta loppuun saakka positiivisesti edukseen erottuvana. Myöskin tanssin vaihtuessa miekkataisteluksi ja sen jälkeen hiippailevaksi etsinnäksi pääsee katsojana nopeasti huomaamaan että tyylikkyys ei jää ainoastaan visuaaliseen kerrontaan sillä myöskin surroundin monipuoliseen käyttöön on panostettu siten että se herättää katsojan huomion hyvällä tapaa.

    Tarinansa syvyyden osalta tämä elokuva ei tarjoa katsojalleen mitään erityisen puhuttelevaa saati ajatuksia herättävää juonta. Päinvastoin, tarina on yllättävine käänteineenkin kokonaisuudessaan mutkaton ja yksinkertainen. Silti tapa miten tarina on puettu elokuvan muotoon näyttää hienosti sen kuinka vähäiselläkin tarinalla on mahdollista luoda upea mestariteos. Siihen ei tarvita massiivista näyttelijäkaartia eikä maata mullistavan upeaa juonta vaan yksinkertaisestakin voidaan luoda jotakin kaunista ja muistettavaa.

    Onnistuneen ohjauksen lisäksi myöskään näyttelytyöstä ei löydä mitään poikkipuolista sanaa, joten Shi Man Mai Fu on kokonaisuudessaan upea mestariteos joka on ehdottomasti ansainnut paikkansa Suosituksia-sivulla (katso täältä).

    Arvosana: 10/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 111 546 annettuun ääneen”]7,5/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Ying xiong (Hero)

    Hetkeä ennen ymmärrystä

    Ying xiong (IMDB) joka tunnetaan suomessakin englantilaisella nimellä Hero on Yimou Zhangin vuonna 2002 julkaistu toiminnallinen draama. Sen pääosissa nähdään Jet Li, Daoming Chen, Maggie Cheung sekä Ziyi Zhang.

    Nimetön nimellä tunnettu mies (Jet Li) on kutsuttu kuninkaan palatsiin ansaitsemaan palkkio hänen urotekojensa vuoksi. Hän on eliminoinut kolme soturia jotka ovat yrittäneet aikaisemmin salamurhata kuninkaan. Aikaisemmin salamurhien kohteeksi joutuneella kuninkaalla on palatsissaan tapa että vierailijat eivät pääse 100 askelta lähemmäksi häntä. Kuitenkin Nimettömän tekemien sankaritöiden vuoksi hän saa tulla vähitellen kymmenen askeleen päähän kuninkaasta.

    Kuningas tahtoo tietää jokaisen kukistetun soturin kohdalta kuinka Nimetön on heidät päihittänyt taisteluissa, sillä jokainen heistä on ollut todella kova vastus isommallekin ammattilaissotureista koostuneelle joukolle. Nimetön kertoo omat versionsa tarinasta mutta aivan kaikki ei ole välttämättä ollutkaan niin kuin hän on kertonut.

    Palatsin ulkopuolella odottaa kuninkaan armeija

    En ole oikeastaan koskaan päässyt sisälle kiinalaisiin toiminnallisiin taisteluelokuviin eikä ne ole erikoisemmin antanut itselleni mitään. Ehkä tästä syystä en ole niitä juurikaan katsonut sillä ne eivät vain ole millään tapaa itselleni iskenyt.

    Tämän elokuvan katsottuani mielipiteeni tästä lajityypistä muuttui täysin – siinä missä Black Swan (lue täältä) henkeäsalpaavana mestariteoksena avasi aikoinaan silmäni näkemään sen kuinka suuri taidemuoto elokuva visuaalisena taiteena voi olla, aukaisi Ying xiong silmäni näkemään tämän lajityypin aivan eri tavoin kuin aikaisemmin. Tämä on mestariteos jossa on niin paljon onnistumisia niin monella eri saralla että monen muunkin lajityypin tekijät saisivat ottaa oppia.

    Tarinan rakentaminen ja katsojalle sen eri näkökulmien aukeaminen on verkkaista mutta suoraviivaista. Juoni on yksinkertainen ja toimiva, mutta sen suurempi merkitys on merkittävästi mielenkiintoisempi kuin sen pintapuoleinen kertomus.

    Erityisesti itseäni tässä elokuvassa puhutteli erinomaisesti käytetyt hidastukset, visuaalisesti kaunis tyyli, hienot musiikit ja balanssi. Varsinkin balanssi on sellainen mistä toivoisi monien eri tyylilajien tekijöiden ottavan mallia, sillä verkkainen maalaileva tyyli yhdistettynä taistelukohtauksien intensiivisempään otteeseen antaa painoarvoa taisteluiden merkityksellisyydelle.

    Lisäksi taisteluissa paljon käytetyt hidastukset tunnelmaan sopivan musiikin kanssa loivat tunnelman missä taistelu itsessään ei lopulta olekaan kaiken tarkoitus vaan merkityksellisempää on sen filosofinen merkitys josta tarinan edetessäkin puhutaan.

    Värien käyttö on onnistunutta

    Hahmot ja heidän väliset dialoginsa, tarina ja sen kuvauksessa heijastuva yleinen tarditionaalisten arvojen kulttuuri on myöskin miellyttävää vaihtelua monien läsimaalaisten elokuvien yleisestä individualistiskeskeisestä arvopohjasta.

    Toki myös Hollywood-elokuvissakin on kyllä toisinaan erittäin hienosti onnistuttu kuvaamaan suuremman tarkoituksen näkökulmaa (esim. The Last Samurai eli Viimeinen samurai -elokuvassa), mutta tapa miten tässä se tuntuu heijastuvan kautta linjan jokaiseen hahmoon eikä niinkään ainoastaan seurauksena kasvutarinasta on miellyttävää katsottavaa.

    Kasvutarinaa tähänkin on onnistuttu kyllä saamaan useammankin eri hahmon osalta. Moni oppii kostoa ja miekkaa suuremman asian puolin ja toisin.

    Vaikka Ying xiong onkin mielestäni mestariteos omassa lajityypissään, on se silti sellainen myöskin oman lajityyppinsä viitekehyksen ulkopuolella ja siten myös ansainnut paikkansa Suosituksia-sivulla (katso täältä).

    Arvosana: 10/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 179 765 annettuun ääneen”]7,9/10[/simple_tooltip])