Peliarvostelu: Far Cry 4 (Xbox 360)

Kello löi jo viisi, lapset herätkää…

Neljäs itku toden sanoo

Far Cry 4 on ensimmäisen persoonan kuvakulmasta koettava avoimen maailman räiskintäpeli. Se on Ubisoft Montrealin kehittämä ja Ubisoftin vuonna 2014 julkaisema Far Cry -pelisarjan uusin tuotos.

Pelin löytää niin Windowsille kuin myös pleikkarin kolmoselle ja neloselle sekä Xboxin onelle ja 360:lle. Itse pelasin pelin Xbox 360:lla.

Pakanan valoa

Tarinallisesti Far Cry 4 kertoo Ajay Ghale -nimisen jantterin reissusta Himalajalle Kyratiin sirottelemaan äitinsä tuhkia. Koska mesta ei ole mikään maailman rauhallisin tyyssija, ei reissu mene ihan ilman ongelmia.

Julmat pedot ovat vanginneet viattoman eläimen!

Kyratissa on käynnissä sisällissota, johon osalliseksi myös Ajay päätyy. Pelin päätarinassa pelaajana itse voi valita, haluaako suosia uudistusmielisempää Amitaa vaiko kyratilaisia perinteitä ja arvoja vaalivaa Sabalia heidän sisäisessä valtataistelussaan Kultainen polku -nimisen järjestön johtajana. Oma valintani oli Amita, puhtaasti ulkonäöllisten seikkojen vuoksi, kuinka muutenkaan – Sabal on mies mutta Amita nainen, joten päädyin tukemaan Amitaa.

Kyratissa on vallassa semisti mielipuolelta vaikuttava diktaattori Pakana Min, jonka propagandaa levitetään pitkin saarta niin julisteina kuin myös radiotornien välityksellä. Kuten pelisarjan edellisessä osassa (Lue arvostelu), niin myös tässäkin radiotorneja vapauttamalla pelimaailmaa avataan näkyviin kartalle ja sitä kautta löydetään uusia tehtäviä tehtäväksi.

Vaarilla on saari, se oma saari on

Päätehtävässä on 32 tehtävää, mutta sen lisäksi erinäisiä sivutehtäviä tarjotaan iltapuhteiksi enemmän kuin riittävästi. Sivutehtäviä tekemällä saa yleensä expaa, karmaa tai muuta hyötyä, esim. kykyvalikkoon aukeaa uusia slotteja joita voi täyttää kerättyään tarpeeksi expaa ja saatuaan uusia kykypinnoja jaettavaksi. Näiden lisäksi radiotorneja vapauttamalla saa ilmaisia aseita ostopaikoista. Karmalevelin noustessa esim. panoksia voi ostaa halvemmalla hinnalla.

Mönkijällä on kiva kaahata.

Far Cry 4:n pelimaailma on massiivinen ja tutkittavaa ja tekemistä riittää paljon. Suoritin päätehtävän ja sen lisäksi satunnaisia sivutehtäviä (kuten naamioiden etsimisiä, rekkalastien kaappaamisia, etuvartioiden valtauksia yms) jonkin verran.

Kaikkiaan pelasin tätä arviolta n. 20–30 tuntia, mutta päätehtävän loppuun käytyäni oli läpikäyty pelistä siltikin alle 25 % – tekemistä ja näkemistä saarella siis riittää paljon jos vain aikaa ja tahtoa tutkiskelemiseen on.

Kuten aikaisemmassakin osassa, myös tässä saa paljon kulutettua aikaa pelkästään siirtyessä paikasta A paikkaan B. Matka kahden pisteen välillä ei ole helppo, sillä uhkia mahtuu niin luonnon kuin ihmistenkin puolelta. Vihollisia saarella tuntuu sikiävän kiitettävästi (muttei suhteettomasti) ja eläinkuntakin on kohtalaisen usein pahankurista sorttia. Eläimien tappamana tuli kuoltua useammatkin kerrat.

Ei paljoa uutta alla auringon

Far Cry 4 onnistuu monilla osa-alueilla. Se näyttää ja kuullostaa hyvältä ja sitä on viihdyttävää pelata (jos lainkaan tykkää verkkaisella tahdilla etenevistä avoimen maailman haahuiluista).

Kohta joku pääsee hengestään.

Huonoimpana puolena Far cryn nelosessa oli kenties itselleni pelin tarina. Vaikkakin pelin tarina on kohtalaisen hyvä, olisin silti kaivannut siihen hieman lisää syvyyttä. Jotenkin tuntui että päätarinan lisäksi jos teki vain osan sivutehtävistä, ei tarina ollut kovin syväluotaava eikä järin koskettava. Se oli vain tasoa “ihan ok”. Myöskin henkilöhahmot tuntuivat hieman latteilta ja turhan samankaltaisilta kolmoseen nähden.

Far Cry 3 oli henkilöhahmojen ja tarinansa osalta omaan makuuni osuvampi, sillä siinä protagonistilla tuntui olevan rationaalisempi syy lähteä hillumaan aseen kanssa muille maille vierahille kuin mitä nelosessa. Kuitenkin kaikkine typeryyksineenkin tarina oli silti parempi kuin suurimmassa osassa sotapelejä joita olen pelannut, joten mistään susihuonosta tarinasta ei voi silti puhua.

Typerin ominaisuus mitä pelistä löytyi, oli Ubisoftin näkemys vapaavalintaisesta sivutehtävästä. Se jostain syystä oli hyvin erilainen kuin oma näkemykseni.

Kylmää niin kylmää, on aavoilla kylmää ja kylmää on tarjolla koteihinkin.

Jotenkin itselleni tulee sivutehtävästä mieleen se, että tehtävää ei ole pakko tehdä pysyäkseen pelin tarinassa mukana, mutta ilmeisesti Ubisoftilla ollaan eri mieltä, sillä yhdessä vaiheessa kartalta ei enää löytynyt lainkaan päätarinan mukaisia tehtäviä. Kuitenkin kun kävin tekemässä näitä vapaavalintaisia sivutehtäviä, tuli päätehtäviä sen jälkeen jälleen kartalle. Sangen typerä ratkaisu.

Vaihtoehtoisia loppuja

Kuten Far Cry 3:ssakin, oli myös tässä tarjolla muutamia erilaisia loppuratkaisuja. Itse pelasin yhden, mutta YouTubesta kävin katsomassa muita vaihtoehtoja miten pelissä olisi myös voinut käydä. Kaikkein eeppisin loppuratkaisu olisi ollut, jos olisi heti pelin alkuvaiheissa totellut Pakana Minin pyyntöä jäädä odottamaan häntä. Täytyy nostaa Ubisoftille hattua tällaisesta vaihtoehtoisesta loppuratkaisusta!

Lensin matalallallalaaa, liian matalallallalaa voin törmätä johonkin…

Loppupäätelmänä Far Cry 4 on erinomainen peli. Se on graafisesti mielyttävä Xbox 360:llakin pelattuna, kontrollit on hyvät ja toimivat, tarina on kohtalainen, käyttöliittymä ja tekstitykset on saatavana suomeksi, asevalikoima on monipuolinen, maailman on aivan jäätävän iso ja sivutehtäviä riittää päätarinan lisäksi kaluttavaksi vielä pitkäksi aikaa jos niitä innostuu tekemään.

Pelaamisen arvoinen, jos suhteellisen hidastempoiset avoimen maailman pelit kiinnostavat. Suosittelen skippaamaan mikäli verkkainen eteneminen tehtävien välillä ei tunnu omimmalta jutulta.

Kehuttavaa

  • Hyvät grafiikat ja äänet
  • Laaja maailma ja paljon sivutehtäviä
  • Tekstitykset suomeksi

Moitittavaa

  • Tarina olisi voinut olla hieman kiintoisampi, vaikka pääsääntöisesti kohtalaisen hyvä olikin
  • Vapaaehtoinen sivutehtävä olikin pakollinen

Arvosana: 9 / 10

Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *