Kaverini lyhytelokuva Drakkula on vihdoin nähnyt päivänvalon, joten jaetaan se tännekin nähtäväksi!
Myös allekirjoittaneella on ollut sormensa pelissä tämän PepriEno Productionsin projektin tekemisessä sillä olin säveltämässä tähän musiikkeja, editoimassa ja tekemässä muutamia foley-äänityksiä.
Alunperin oma osuuteni oli tarkoitus olla puhtaasti säveltämisen puolella mutta lopulta sitten pääsin toimimaan myös ensisijaisena editoijanana. Editoinnin aikana tuli tarvetta myös muutamille foley-äänille joten näitä myös sitten kaverini kanssa väsäilimme editoinnin ohella muutamiin kohtiin joihin ei entuudestaan löytynyt kuvauksien aikana tehtyjä ääniä.
Oli mielenkiintoista lähteä tekemään editointia projektiin jossa ei ole ollut mukana esituotannossa eikä tuotannossa lainkaaan sillä sitä kautta pääsi näkemään myös eri tekijöiden tapaa toimia. Editoidessa pääsi myös opettelemaan paremmin DaVinci Resolvea jolla editointi tuli lopulta tehtyä.
Alunperin aloitin editoinnin Final Cut Pro X:llä mutta softassa olleiden ongelmien ja jatkuvien jäätymisten takia heivasin sen mäkeen ja siirryin DaVinci Resolveen. Sillä editointi oli onneksi jo entuudestaankin jollain muotoa tuttua oman edellisen lyhärin pohjalta joten aivan pystymetsästä ei tullut ohjelmasta toiseen hypättyä. Kiintoisa kokemus ja oppimiskokemus yhtä kaikki.
Viime viikolla kirjoitin käyneeni Machinae Supremacyn keikalla joten laitetaan vielä tähän nähtäväksi lämppäribändinä esiintyneen Somehow Jo! -yhtyeen keikkakuvat.
Koko keikkaa en kerennyt heiltä näkemään sillä saavuimme paikalle kohtalaisen myöhään, mutta edes muutamia kappaleita kerkesi tätäkin yhtyettä kuulemaan. Toivon mukaan joskus tätäkin bändiä näkee kokonaisen keikan, meininki oli kuitenkin tossun alle menevää sorttia.
Kotiseuduilta joulun vietosta palatessani tein paluumatkalla pienen mutkan ja kävin Joutsenossa ostamassa R-kioskilta juomista. Samalla innostuin käydä kameran kanssa katsomassa minkä näköinen Joutsenon kirkko.
Harmillisesti – vaikkakaan ei yllättäen – kirkko oli tuohon aikaan kiinni joten ainoat kuvat joita onnistuin saamaan ovat ulkoa käsin. Laitetaan silti edes niitä kuvia nähtäväksi.
Bachelorette (IMDB) joka on käännetty muotoon Polttarittaret on vuonna 2012 julkaistu draamaa, romantiikkaa ja komediaa sisältävä elokuva mutta ei kuitenkaan romanttinen komedia. Sen on ohjannut Leslye Headland. Pääosarooleissa nähdään Kirsten Dunst, Isla Fisher, Lizzy Caplan sekä Rebel Wilson.
Tarina kertoo kouluaikaisista kaveruksista Reganista (Dunst), Genasta (Caplan), Katiesta (Fisher) sekä Beckystä (Wilson). Vastoin muiden odotuksia on Becky purjehtimassa avioliiton satamaan ja näinpä vanhat kaverit Regan, Gena ja Katie saavat kunnian olla hänen morsiusneitoinaan.
Valmistautumiset häihin eivät mene kaikilta osiltaan kuitenkaan toivotulla tavalla kun polttari-iltanaan morsian pahoittaa mielensä ystäviensä epäasiallisen käytöksen seurauksena. Pahemmin asiat alkavat lähteä vielä väärille raiteille häitä edeltävänä yönä kun morsiusneidot onnistuvat kokaiinipäissään hajottamaan ja sotkemaan morsiamen häämekon. Yö muodostuu kiireiseksi etsiessä paikkaa missä mekon voi korjata ja pestä vielä ennen aamun hääseremoniaa.
Gena (Lizzy Caplan) ja Katie (Isla Fisher)
Vaikka Bachelorette onkin listattu ensisijaisesti komediaksi en tästä itse kovin paljoa komediallisia vivahteita onnistunut esiin kaivamaan. Toki koettujen tilanteiden absurdiudessa on koomisia piirteitä kun kaikki meinaa mennä pieleen, mutta tapa millä hahmot ja tilanteet tuodaan katsojalle esiin saa tunnelman tuntumaan enemmänkin draamalta. Ainakin itselläni tarinan morsiusneidot jotka ovat vaarassa pilata ystävänsä ikimuistoisen päivän omien toimiensa seurauksena sai aikaan enemmän säälin tunteita morsianta kohtaan kuin huvittunutta oloa tilannetta kohtaan.
Huolimatta siitä että en tätä komedialliselta anniltaan voi kehua on Bachelorette muutoin viihdyttävä elokuva ja sen mielenkiintoisin anti löytyykin morsiusneitojen hahmoista. Päällisin puolin ystävykset ovat hyvin erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa, mutta sisäisesti heitä yhdistää pettymykset, rikkonaisuus ja elämän hallinnan puute. Gena ei ole vuosien jälkeenkään päässyt yli nuoruuden rakkaudestaan ja pakenee tunteitaan epäterveellisesti korostettuun seksuaalisuuteen, Katie pakenee omaa epävarmuuttaan liiallisen paljon päihteillen ja Reganin epävarmuus ja hyväksyttynä olemisen kaipaus näkyy muille kovana pintana ja pomottelevana käytöksenä.
Kokonaisuutena pidin tästä elokuvasta, mutta en komedian genressä. Tapa miten hahmojen persoonat ja luonteenpiirteet tuodaan esiin katsojalle on hyvä ja toimiva, sillä se jättää tilaa omalle tulkinnalle selittämättä kaikkea juurta jaksain. Se on myös mielenkiintoinen kasvutarina joka antaa toivoa paremmasta huomisesta myös tarinan morsiusneidoille.
Kotimaisen Fiskarsin Panimon Sepän Shavu on 5.7 % vahvuinen erikoisolut (savulager). Katkeroita oluesta löytyy 20.0 EBU ja kantavierrettä 11.5 °P. Olutta löytyy tätä kirjoittaessa ainoastaan Alkoissa erikoiserän tuotteena. Oluesta löytää lisää tietoja Alkon nettisivuilta (katso tästä).
Oluen aukaistua löytää ilman suurempia haasteita voimakkaan savun tuoksun. Hyvä niin, sillä omaan mieltymykseeni savuoluessa savu saa tulla voimakkaasti esiin. Tuoppiin kaataminen on nopea ja vaivaton prosessi sillä olut ei kuohua juuri lainkaan ja tuoppiin sen saatteleminen käy suorastaan käden käänteessä.
Olut on väriltään vaalean ruskea ja se on myös koostumukseltaan kohtalaisen sameaa. Suutuntuma on kesitäyteläinen. Maku on miellyttävä ja tasapainoinen ja siitä erottaa helposti savun ja tervan eikä oluen kepeän yrttinen vivahdekaan jää huomaamatta.
Kokonaisuutena miellyttävä olut vaikkakin omat henkilökohtaiset preferenssini toivoisi päästä maistamaan tällaista täyteläisemmällä suutuntumallakin varustettuna.
Savun maun johdattelemana mielen maisema harhailee kesäisiin öihin ja savusaunojen suuntaan ja näinpä musiikkina tämän kanssa toimii mm. Tapio Rautavaara – Tuopin jäljet tai Mark Bernes – Cranes.
