Isän ja pojan tarina
Papo & Yo on Minority Median kehittämä ja julkaisema fantasiaelementtejä sisältävä seikkailupeli, jossa pelaajan aivonystyröillekin tarjoillaan hieman evästä kepeiden puzzlejen muodossa.
Peli ilmestyi ensimmäisenä Playstation Networkille vuonna 2012, jonka jälkeen peli löysi tiensä myös Steamiin vuonna 2013. Steam-versio on kuitenkin ainoastaan Windowsilla toimiva, joten vuoden 2014 puolella pelistä on tullut myös Mac OSX:llä sekä Linuxilla toimivat versiot joita voi käydä shoppailemassa ainakin Humble Storen kautta.
Ei kaikkein iloisin tarina
Tarinallisesti Papa & Yo kertoo nuoren Quico-pojan ja hirviön seikkailusta. Hirviö on moninkertaisesti Quicoa isompi, mutta pääsääntöisesti se on sangen leppoisa otus.
Ollakseen hirviö yleensä pitää myös käyttäytyä kuin hirviö – niinpä tälläkin kertaa. Kun hirviö syö sammakon, muuttuu hirviön olemus raivoisaksi ja hän käy Quicon kimppuun ja myllyttää tätä ympäriinsä kuin pyykkikone tiskirättiä.
Quico tahtoo kuitenkin pelastaa hirviön. Hänen tarkoituksenaan on etsiä shamaanin temppeli jossa shamaani parantaa hirviön raivostaan.
Jo heti pelin alkuvaiheilla on selvää, että kyseessä on vertauskuvainnollinen tarina, joka todellisuudessa kerto suunnittelijan Vander Caballeron lapsuudesta alkoholisoituneen ja väkivaltaan taipuvaisen isänsä kanssa.
Ongelmanratkontaa
Pelilliseltä anniltaan Papa & Yo tarjoaa fantasiaelementtejä lainailevan seikkailupelin, johon on yhdistetty tasohyppelyiden ja puzzle-pelien puolia.
Puzzle-tehtävät ovat tavallisella maalaisjärjellä ratkottavissa, enkä niiden vuoksi joutunut katsomaan mitään ohjeita (pl. aivan lopussa, siitä myöhemmin lisää).
Puzzle-tehtävissä Quicon pääsääntöisesti täytyi etsiä tapoja kuinka päästä siirtymään pisteestä A pisteeseen B. Ympäriinsä siis juoksenneltiin, vedettiin seinissä näkyvistä vivuista, uusia elementtejä ilmaantui näkyviin, vedeltiin naruista jolloin näkymättömät portaat ilmaantuivat ja muita vastaavankaltaisia simppeleitä ongelmanratkaisuja.
Hieman platformeriakin
Hieman haastavammat puzzlet olivat niitä, joissa ogelmanratkaisun lisäksi vaadittiin nopeutta ja tarkkuutta tasohyppelyiden tapaan.
Esimerkiksi pelaajan täytyi houkutella hirviö tarpeeksi kauas, jotta sinä aikana kun hirviö on syömässä, Quico kerkeää vetäistä narusta, ottaa kiinni viemäristä tulevan sammakon ja litsiä sen ennen kuin hirviö kerkeää sitä syömään ja saa sellaiset raivot päälle, että edes Counter-Striken pelaajien keskuudessa ei sellaista raivoa tunneta.
Haastavin kohta itselleni pelissä oli kohta, jossa vaadittiin juurikin nopeutta ja tarkkuutta pelkän aivotyöskentelyn lisäksi. Pelasin peliä alunperin pleikkari kolmosen ohjaimella, mutta yhdessä tällaisessa kohdassa jouduin vaihtamaan näppäimistön ja hiiren kombinaatioon.
Syynä tähän oli se, että oma ohjain (tai ajurit) bugasivat sen verran pahasti, että siinä vaiheessa kun Quicon täytyi koko ajan pysyä juoksussa, tämä ryhtyikin kävelemään kesken kaiken jonka seurauksena hirviö otti Quicon kiinni. Näppäimistöllä tällaista ei tapahtunut kertaakaan, sillä Quico oletuksena juoksi (kuten ohjaimellakin pelatessa), mutta kävelemiseen olisi vaadittu Shift-näppäimen painamista. Koska pelin kontrollit olivat hyvin toimivat myös näppimistöllä ja hiirellä, pelasin pelin loppumetrit niitä käyttäen.
Toimivaa settiä mutta myöskin pientä bugaamista
Pelin kesto oli omaan makuuni sopiva. Itse pelasin 5.7 tuntia tätä ennen kuin pääsin läpi, mutta siihen aikaan mahtuu sekaan myös sekoilut pleikkarin ohjaimen bugaamisen kanssa ja muuta epäolennaista.
How long to beat -sivustolla mediaani läpipelausaika on tätä kirjoittaessa hieman alle 3,5 tuntia joten reilusti pidempään itselläni tässä siis meni. Joka tapauksessa ainakin muutamiksi tunneiksi pelin pitäisi tarjota pelaajalleen viihdykettä.
Tekninen toteutus oli pääsääntöisesti toimivaa. Kontrollit olivat hyvät ja toimivat niin ohjaimella kuin myös näppäimistöllä ja hiirellä. Grafiikat rullasi nykimättä ja musiikit ja äänet pelittivät niin kuin pitkin.
Ainoa valittamisen aihe itselläni tästä pelistä on se, että aivan loppuvaiheilla jouduin turvautumaan YouTube-videon apuun jotta sain selville että pelissä jotain on konahtanut.
Olin jotenkin onnistunut hyppäämään saarekkeelle, jonne ei olisi pitänyt päästä siten kuten itse sinne pääsin. Koetin siellä sitten pähkäillä kuinka ihmeessä täältä voi edetä mihinkään suuntaan, mutta vastaus oli että ei sieltä voinutkaan edetä, koska olennainen elementti puuttui mikä olisi pitänyt olla mukana. Takaisin ei ollut paluuta, joten jouduin menemään pelin päävalikkoon ja sen jälkeen ottamaan Continue. Onneksi tämä palasi sen kohtauksen alusta, jonka jälkeen sitten pystyinkin ratkaisemaan tuon kohdan onnistuneesti.
Pelaamisen arvoinen
Papa & Yo on hyvin toteutettu peli, jota voi suositella pelattavaksi. Kontrollit ovat toimivat niin ohjaimella kuin myös näppäimistön ja hiiren kombinaatiollakin, äänet, musiikit ja grafiikat ovat hyvät ja ongelmanratkaisutehtävät eivät aiheuta liiallista aivonyrjähdystä.
Pidin myös siitä, että tarina uskaltaa kertoa vakavasta aiheesta pukien sen silti hyvin toimivaan pelilliseen kokemukseen.
Papa & Yo on peli, josta on helppoa ymmärtää miksi se on Steamissa (tätä kirjoittaessa) saanut Overwhelmingly Positive -arviot käyttäjiltään. Se on hyvä ja pelaamisen arvoinen seikkailupeli.
Kehuttavaa
- Kiintoisa tarina
- Mukava audiovisuaalinen toteutus
- Sopivan pitkä
Moitittavaa
- Loppuvaiheilla bugi jonka takia jäin toviksi jumiin. YouTuben videosta piti tarkistaa olenko jumissa vai pääseekö paikasta pois jotenkin mitä en vain tajua. Ei päässyt, olin jumissa.
Leave a Reply