Aleksin Blogi

Author: stargazers

  • Kuukausikatsaus heinäkuuhun

    Heinäkuu 2018 jäi taakse ja elokuu pyörähti kuvitellun kalenterini sivuilta esiin joten on aika kirjoittaa perinteinen kuukausikatsaus. Viime kuussa kuukausikatsaus taisi unohtua kokonaan mutta väliäkö hällä, jatketaan siis nyt perinnettä tavalliseen tapaan.

    Heinäkuussa oli kaksi ensimmäistä viikkoa kesälomaa. Kuten täältä on voinut lukea, kesälomalla tuli tehtyä kaverini kanssa reissu Puolaan autolla Viron, Latvian ja Liettuan halki ajaen. Matka oli sunnuntai-aamusta lauantai-aamuun eli lähes viikko reissussa tuli oltua.

    Matka oli varsin mainio ja uusia maita ja paikkoja tuli nähtyä paljon. Kunhan on taas lisää vapaata aikaa ja taloudellisesti mahdollista lähden mielelläni uudenkin kerran autolla eurooppaan. Kiinnostusta olisi myös asua Puolassa kuukausi tai kaksi jotta pääsisi paikallista kulttuuria näkemään enemmänkin. Ehkä siis joskus näin täytyy tehdä!

    Reissun jälkeisen lomaviikon vietin kotona vatsataudissa. En hakenut sairaslomaa loman aikana koska kotona hönöttämisessä ajan olisin pääosin muutenkin käyttänyt. Lomalla on hyvä myös olla vain ja öllöttää tekemättä mitään älykästä aktiviteettia.

    Työt jatkuivat tavalliseen tapaan loman jälkeen ja loppukuu meni tutuissa merkeissä töissä eli ei merkittäviä muutoksia missään projekteissa tai muuta. Tuttua ja turvallista meininkiä siis.

    Viime kuun puolella tuli myös iPad Prolla testailtua videoeditointia Luma Fusionilla. Täytyy myöntää että olen varsin vakuuttunut kuinka paljon sillä pystyy jo perusasioita ja hieman edistyneempiäkin videoeditointijuttuja tekemään. Toki se on vielä kaukana siitä mitä Final Cut ja vastaavat, mutta kuitenkin kaikki tarvittavat perusominaisuudet löytyy. Kunhan aikaa löytyy täytyy enemmänkin opetella videoeditointia ja videoiden kuvailua sillä on hyvä opetella uusia asioita.

    Elokuvia tuli katsottua viime kuussa 16 joka on sinänsä kohtalaisen paljon, toisaalta kohtalaisen vähän. Sieltä löytyi myös Tyttö ja helmikorvakoru joka löysi tiensä myös tuonne Suosituksia-sivulleni. Arvostelu tulee muutaman viikon sisällä.

    Pelailtua tuli harrastettua yhä, pääosin toki Counter-Strikeä on tullut pelailtua ja yksinpelit on jääneet hieman vähemmäksi ajan mennessä kaikkeen muuhun, mutta eiköhän syksyä kohden aikaa löydy taas enemmän yksinpeleillekin.

    Kavereita tuli nähtyä tavalliseen tapaan, blogia tuli kirjoiteltua eikä mitään muutakaan poikkeamaa elämässä ja aktiviteeteissä. Tästä siis on hyvä jatkaa aurinkoisissa merkeissä kohden alkanutta kuukautta. Mukavaa elokuuta jokaiselle!

  • Avaruuden kaipuu

    Heivasin tietokoneen pois makuuhuoneesta

    Muutama päivä takaperin siivoillessani sain ajatuksen että heivaan makuuhuoneesta tietokonepöydän pois. Aikaisemmin kuvassa näkyvässä syvennyksessä on ollut tietokonepöytä joka on ollut hieman liian syvä ja tullut siten hieman yli tuosta syvennyksestä. Varsinaisesti tietokonepöytä ja tietokone makuuhuoneessa ei häirinnyt mutta pöydän muoto ja koko tuli hieman ongelmalliseksi imuroidessa sillä imurin kanssa sen takaa ei mahtunut ottamaan järkevästi eikä sivuiltakaan onnistunut imuroida sillä imuri ei mahtunut väliin jäävään rakoon – toisin kuin pöly joka kyllä löytää tiensä kaikkialle sinnekin minne itse imureineen ei.

    Koska pöytä oli suhteellisen massiivinen pistin sen osiksi ja parvekkeelle muiden puutavaroiden kanssa odottamaan parempaa sijoituspaikkaa. Jotenkin makuuhuone on nyt ollut miellyttävämmän näköinen nyt kun siellä ei ole tietokonetta ollut näköpiirissä. Makuuhuoneen elektroniikka rajoittuu tällä hetkellä yöpöydällä oleviin kaiuttimiin, Chromecast audioon, Jensenin Omni Wifi-pötikkään, CD-soittimeen ja kuulokevahvistimeen. Toki myös kattovalo ja pöytävalaisin on, mutta muuten elektroniikkaa ei hirveästi ole siellä käytössä. Ehkä se on hyvä muutenkin, mutta ennen kaikkea itselleni sen visuaalinen aspekti on merkittävin. Vähemmän roinaa näkyvissä, sielu lepää. Toki seinähyllyillä on vielä rompetta mutta vähitellen niitä siivoilen sitten fiksumpiin paikkoihin.

    Periaatteessa jokin pieni taso jossa olisi viherkasveja voisi toimia tuolla hyvin, mutta täytynee miettiä jos keksin jotain muuta. Pitänee selailla sisustusjuttuja netistä jokin päivä ja funtsailla. Siihen asti syntynyt lisätila saa olla sellaisenaan tuomassa iloa elämään. Muutenkin se muistuttaa itseäni siitä että koetan löytää keinoja saada asuntoani askeettisempaan sisustukseen kuitenkin käytännöllisyyden ehdoilla. Esimerkiksi tarkoitan sillä siis sitä että olohuoneessa äänentoistojärjestelmän laadusta en rupea tinkimään edes visuaalisen miellyttävyyden ehdoilla.

  • Leffalauantai: Anomalisa

    Elokuvan päähahmo Michael Stone

    Eternal Sunshine of the Spotless Mind (Tahraton mieli) -elokuvastaan tunnetun Charlie Kaufmanin ohjaama vuonna 2015 julkaistu Anomalisa (IMDB) on miellyttävän raikas yllättäjä niin tarinallisesti kuin tyylillisesti lähivuosina julkaistuiden elokuvien joukossa. Tekniseltä toteutukseltaan se on animaatioelokuva ja lajityypeiltään siihen on listattu IMDB:ssä draamaa, romantiikkaa ja komediaa joista vahvimmin painopisteen laskisin draamalliseen aspektiin.

    Tarinassa kerrotaan Michael Stonesta joka saapuu Cincinnatiin pitämään puhetta konferenssiin asiakaspalvelusta. Tapahtuman ajaksi hän majoittautuu hotelliin mikä toimiikin elokuvan pääasiallisena miljöönä. Hotelli sattuu sijaitsemaan myös samassa kaupungissa missä Michaelilla on ollut 11 vuotta aikaisemmin pidempiaikainen suhde naiseen nimeltä Bella ja Michael päättääkin pitkästä aikaa tarttua puhelimeen ja olla häneen yhteydessä löydettyään puhelinnumeron puhelinluettelosta. Vuosien jälkeenkään jälleennäkeminen ei mene kuitenkaan kovin positiivisissa merkeissä ja pian hän onkin jälleen yksin hotellihuoneellaan.

    Michael kuulee käytävällä äänen mikä kiinnittää hänen huomionsa ja hän lähtee koputtelemaan viereisten hotellihuoneiden ovia. Hän tapaa yhdestä huoneesta kaksi naista jotka ovat saapuneet konferenssiin kuuntelemaan hänen puhettaan ja pian kolmikko jo onkin hotellin baarissa viettämässä iltaa drinkkien merkeissä. Illan tultua päätökseensä Michael pyytää toista neideistä, Lisaa, hotellihuoneeseensa vielä jatkoille ja hän tarttuu empimisen jälkeen tarjoukseen. Asiat ohjautuvat seksuaaliseen toimintaan ja pian Michael on valmis jo jättämään vaimonsa ja lapsensa jotka odottavat häntä kotiin palaavaksi.

    Bella

    Anomalisa on kiehtova kuvaus ihmisyydestä ja epävarmuuden luomasta rikkinäisyydestä joka ajaa ihmiset tekemään tekoja jotka eivät ole järkeviä mutta joiden kautta kuitenkin saa hetkellisen helpotuksen tunteen kokiessaan muutosta entiseen. Mielenkiintoisena havaintona on ääninäyttelijöiden määrä sillä siinä missä hahmoja tulee vastaan useita on koko elokuvassa ainoastaan Michaelilla ja Lisalla uniikit äänet ja kaikilla muilla hahmoilla on yksi ja sama ääninäyttelijä. Tämä oli mielenkiintoinen tyylikeino joka luo katsojalleen tuntua siitä että Michaelia ympäröivä maailma on kaikki samaa harmaata sen eri sävyissä ja ainoastaan Lisa saa Michaelin tuntemaan jotain toisin.

    Kiintoisa aspekti löytyy myös ironiassa siitä että Michael on tulossa puhumaan konferenssiin asiakaspalvelusta ja asiakkaiden kohtaamisesta samaan aikaan kun hän on itse kuitenkin täysin irti ympärillään olevista ihmisistä eikä pysty kohtaamaan juuri ketään syvemmällä tasolla. Hän ei tiedä eikä tunne heitä ja on selvää että hän ei tunne myöskään itseään, kuka hän on ja mitä hän tahtoo. Vaikka Michael luuleekin tietävänsä mitä tahtoo kun on valmis jättämään vaimonsa ja lapsensa Lisan vuoksi on katsojan helppoa päätellä että kyse ei ole aidosta tahdosta olla yhdessä Lisan kanssa vaan enemmänkin paosta tilanteesta jossa ei enää tiedä kuinka toimia.

    Aikaisempi suhde Bellaan päättyi ilman sen suurempia selittelyitä ja jälleen Michael on samanlaisessa tilanteessa elämässään jolloin on valmis jättämään kaiken taakseen ilman sen suurempia selityksiä joka on omiaan luomaan mielikuvaa itseään tuntemattoman ihmisen tavasta käsitellä elämän haastavia tilanteita helpoimmalla mahdollisella tavalla eli pakenemalla.

    Michael ja Lisa

    Anomalisaa katsoessa ei voinut välttyä Lost in Translation -elokuvan fiiliksiltä ja paljon näissä onkin samankaltaisuutta. Onneksi kuitenkin tämä elokuva seisoo vakaasti omilla jaloillaan eikä yhtymäkohdat Sofia Coppolan elokuvaan ole siis suinkaan negatiivinen asia.

    Pidin tästä elokuvasta. Se on teknisesti mielenkiintoisella tavalla toteutettu filmi joka erottuu selkeästi valtavirrassa edukseen niin tyylillisesti kuin tarinallisestikin ja jossa on kiehtovalla tavalla animaatiohahmoihin saatu enemmän ihmisyyden tuntua kuin monissa ihmisten näyttelemissä elokuvissa.

    Arvosana: 8/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 53 361 annettuun ääneen”]7,3/10[/simple_tooltip])

  • Perjantaipullo: Põhjala Öö imperial baltic porter

    Põhjala Öö

    Põhjala Öö on virolaisen Põhjala Brewinging valmistamaa imperial porteria. Kyseessä on kohtalaisen tujakka olut sillä alkoholitilavuus siinä on 10,5 %, katkeroita on 44.0 EBU ja kantavierre 24.3 °P. Ostin tämän oluen laivalla käydessäni mutta näitä löytyy suoraan myös kuivalla maalla liikkuessa Alkon valikoimista.

    Korkattua pullon voi nuuhkaistessa erottaa tuoksun joka ei ainakaan omaan makuuni ollut mitenkään järin hyvä. Kuitenkin tuoksu on suhteellisen mieto pullossa eikä lasiin kaadettuakaan tuoksu nouse tarpeettoman vahvasti esille eikä siten käy häiritsemään. Myös tuopista etsiessä tuoksua sen löytää eikä se silloinkaan varsinaisesti houkutellut oluen maistamiseen. Tuoppiin kaataminen onnistuu railakkaalla tahdilla sillä vaahto on todella maltillista ja se katoaa myös nopeasti pinnalta pois.

    Olutta maistaessa erottaa alussa kohtalaisen vahvasti alkoholin maun joka kuitenkin hetken olutta suussa pidettyä jää taka-alalle muiden makuun vaikuttavien elementtien noustessa dominoivammaksi. Vahvuuden huomioonottaen alkoholin maku pysyy kuitenkin suhteellisen maltillisena. Suutuntuma on miellyttävän täyteläinen joka yllätti allekirjoittaneen varsin positiivisesti.

    Maku on varsin miellyttävä ja sen paahteinen olemus nousee selkeästi esiin käymättä kuitenkaan ylikorostuneeksi. Mausta löytää myös hieman makeutta ja hentoa suklaista sivumakua jotka kuitenkin ovat hyvin tasapainoisena maussa mukana.

    Kokonaisuutena Põhjala Öö on maistamisen arvoinen olut.

    Musiikkina tämän kanssa toimi hyvin raskaamman puoleinen musiikki, esimerkiksi Graveworm – See no future tai Shade empire – Ruins.

  • Ruokapaikat: Master pizza

    Aurajuusto rullakebab

    Tämänkertaiseksi ruokapaikaksi valikoitui Vantaan Tikkurilassa sijaitseva Master pizza. Pizzeria sijaitsee osoitteessa Asematie 1 joten se löytyy aivan kauppakeskus Dixin läheisyydestä.

    Kuten nimestäkin voi päätellä on kyseessä varsin tavallinen kebab-pizzeria. Perinteisten pizzojen ja kebabien lisäksi valikoimasta löytyy myös kanaruokia, pihvejä, leikkeleitä ja salaatteja. Varsinaista nettisivua yritykseltä en löytänyt mutta Pizza-Onlinen kautta ateriatarjontaa ja hinnastoa voi käydä katsomassa.

    Kuten kaikissa muissakin saman tyylilajin ruokapaikoissa hoidetaan myös täällä tilaaminen samaan tapaan. Ensin mennään tiskille, sanotaan mitä otetaan, maksetaan ja mennään pöytään odottamaan aterian saapumista. Satuin sopivasti hiljaiseen aikaan eikä ennen itseäni ollut muita asiakkaita joten palvelu oli nopeaa ja ateriaa ei kauaa joutunut odottamaan.

    Ravintolan tyyli on varsin tavallinen

    Tilaamani aurajuusto rullakebab oli makunsa ja kokonsa puolesta hyvää tasoa. Sen jaksoi syödä yhdeltä istumalta ilman ähkyä mutta nälkääkään ei tarvinnut jäädä pitämään. Maku oli hyvä, kuori sopivan paksu, täytteitä tarpeeksi mutta ei yli pursuavasti ja muutenkin ateria oli kaikin puolin hyvin tavallinen perus hyvää tasoa olevaa rullakebab. Ainoa mitä jäin kaipaamaan oli hieman suurempi määrä aurajuustoa sillä sen maku oli varsin vähäinen ja heikosti erottuva.

    Paikka oli rauhallinen ja tunnelmaltaan kaikin puolin keskimääräisen kebabbilan näköä. Sijainti ravintolalla on hyvä joten sinne löytää helposti ja hintataso on varsin hyvin linjassa alueella samassa markkinasegmentissä toimivien yritysten hintatason kanssa. Rullakebab aurajuustolla ja pieni 0,33 limppari maksoi yhteensä 9,50 eur.

    Pizzeria ulkoa päin kuvattuna

    Harmillisena puolena pizzeriassa ei käynyt Edenredin lounaskortti joten pankkikortti piti laittaa vinkumaan. Toivon mukaan jokin päivä myös täällä moinen maksuväline käy sillä sitä kautta lounasruokailijoita voi löytää enemmänkin paikalle.

    Palvelu paikassa oli tavallista tasoa eikä siitä löytänyt mitään valittamista. Perinteinen pizzerian palvelutaso.

    Kokonaisuutena Master Pizzasta jäi perus hyvät kokemukset eli sellaiset että en näe mitään syytä miksi en täällä voisi toisenkin kerran käydä tai tilata ateriaa kotiinkuljetuksella laiskalle päälle sattuessa.