Aleksin Blogi

Author: stargazers

  • Hieman muutosta järjestykseen

    Huonejärjestys vaihtui hieman

    Uudessa asunnossa on tullut asuttua jo puolisentoista kuukautta joten kuten arvata saattaa on huonejärjestys kerennyt jo muuttua siitä mitä se alussa oli. Osa syynä on tietenkin mieltymykseni vaihteluun tietyissä rajoissa, mutta tällä kertaa käytännön syyt olivat myös vaikuttamassa.

    Möin tässä kuussa pois vanhat Bowers & Wilkins DM603 -kaiuttimeni jotka olivat makuuhuoneessa pyörimässä siihen asti että laitan ne myyntiin. Vajaa pari viikkoa sitten laitoin ne myyntiin eikä ne kerennyt olla myynnissä varmaan edes puoltakaan tuntia kun niille tuli jo otajaehdokas. Ostaja tarjosi tolkullisen hinnan joten alle parissa tunnissa oli kaiuttimet jo mennyt asunnostani pois. Tämän jälkeen oli huoneessa hieman lisää tilaa käytettävissä joten huonejärjestystä pystyi miettimään hieman toisella tapaa kuin alussa.

    Aikaisemmin sänky oli asunnossa toisin päin kuten vanhoista kuvista voi havaita, samoin tietokone oli toisin päin eri seinustalla. Nyt kuitenkin kun oli mahdollista kutakuinkin tolkullisesti vaihtaa järjestystä pistin sängyn toiselle seinustalle.

    Huone kaipaa vielä parannuksia mutta vähitellen kohden kodikkuutta

    Alussa mietin että tietokonepöydän voisin pistää aivan tuonne nurkkaan missä se oli ennenkin (eli tuonne sähkökitaran paikalle) mutta toisin päin. Kuitenkin kun virittelin CD-soittimen sängyn vieressä käyttöön sekä DACin tulin samalla miettineeksi että sama on pistää nyt kerralla myös tietokoneelta musiikit tuohon samaiseen DACiin jotta voin tietokoneelta tulevat musiikit kuunnella myös kuulokkeilla. Pieni muutos fyysisesti mutta iso vaikutus käytänöllisesti sillä olen nyt kuunnellut todella paljon musiikkia kuulokkeilla sängyssä makaillen.

    Tietenkin tietokone voisi olla kauempana DACista ja tuolla nurkassa jos vain kävisin kaupassa ostamassa pidemmän USB-kaapelin, mutta tässä vaiheessa olen jo kerennyt tykästymään että tietokone on keskellä seinustaa joten tarvetta muutokselle ei ole ainakaan tässä vaiheessa.

    Sängyn vieressä olevalla pöydällä näkyy kuvissa pieni musta pötikkä joka on kuulokevahvistin. Olen viritellyt äänet siten että DAC on täysillä ja siitä sitten musiikit menevät kuulokevahvistimelle josta väännän tietenkin kuunteluvoimakkuuden tolkulliseksi. Kuulokevahvistimesta menee kaapelit sitten myös tietokoneessa kiinni oleviin Geneleceihin ja tietenkin olen muutaman kerran jo onnistunut unohtaa vääntää volyymit ensin pienemmälle DACista kaiutinkuuntelun aloitettuani. Voin kertoa että pienistä Geneleceistä irtoaa ääntä pikkusta vaille paljon ja sillä saa pirtsakan sydämentykytyksen itselleen kun musiikit tuuttaa täysillä tulemaan korville 😀

    Kelloradio meni keittiöön kaiuttimeksi

    Makuuhuoneessa oli aikaisemmin itselläni yllä näkyvässä kuvassa oleva kelloradio, mutta havaitsin sen turhauttavan monimutkaiseksi käyttää herätyskellona ja palasin kuitenkin takaisin kännykän käyttöön herätyskellona. Tämän seurauksena kelloradio jäi ylimääräiseksi makuuhuonekäytössä joten laitoin kelloradion keittiöön Bluetooth-kaiuttimeksi.

    Tässä käytössä kyseinen kelloradio toimii ihan näppärästi, sillä laite on virroissa 24/7 eikä itseni siis tarvitse miettiä akun lataamista tai mitään muutakaan ylimääräistä. Tabletista vain yhdistän Bluetooth-kaiuttimeen ja pistän musiikit soimaan ja saankin kätevästi keittiöön musiikkia ruoan laiton ja syömisen ajaksi tai aamulla kun kirjoittelen päiväkirjaa. Äänenlaatu on kohtalainen eli sellainen että kyllä se taustamusiikkina menee.

    Tämäkin on pieni muutos fyysisesti mutta suuri muutos käytännöllisesti. Pienin askelein siis mennään kohden itselleni kodikasta kotia 🙂

  • Leffalauantai: All the boys love Mandy Lane

    Mandy Lane ja Bird

    All the boys love Mandy Lane (IMDB) on vuodelta 2006 oleva elokuva joka on lajityypiltään trilleri ja/tai kauhuelokuva. DVD:n takakansi puhuu trilleristä, IMDB kauhuelokuvasta joten vastuu jääköön katsojalle kumpaan kategoriaan elokuvan tahtoo sijoittaa. Elokuvan on ohjannut Jonathan Levine joka ennen tämän elokuvan syntyä oli ohjannut yhden lyhytfilmin (Shards) sekä yhden lyhyen dokumenttifilmin (Love Bytes) joten mielenkiintoista oli nähdä ohjaajan ensimmäisen täysipitkä tuotos. Pääosaroolissa Mandy Lanena nähdään Amber Heard.

    All the boys love Mandy Lane kertoo nimensä mukaisesti Mandy Lanesta, kauniista tytöstä joka on koulun kaikkien poikien päiväunien kohde ja tavoite pokaamisen saralla. Mandyllä on myös ystävänään nörtimmän puoleinen kaveri Emmett (Michael Welch) jonka kanssa Mandy kuitenkin pyörii. Mandy saa Dylanilta (Adam Powell) kutsun tämän kotibileisiin ja Mandy kutsuukin mukaansa myös Emmettin joka ei erityisen suurta suosiota nauti koulussa suosiossa olevien nuorten keskuudessa.

    Dylanin iskuyritys ei ota tuulta alleen

    Bileissä bileisäntä Dylan koettaa iskeä Mandyä mutta tämä ei oikein ota lämmetäkseen. Iskuyritykset alkavat menemään siihen suuntaan että Emmet puuttuu peliin sivusta sillä seurauksella että asia menee tappeluksi Dylanin ja Emmetin välillä ja Mandy saa hieman jäähdytellä Dylanin tunteita. Myöhemmin illalla kuitenkin Emmet ja Dylan istuvat talon katolla hieman päissään ja juttelevat Mandystä. Emmet saa puhuttua Dylanin tekemään näyttävää hyppyä talon katolta uima-altaaseen Mandyn viereen mutta kännisellä Dylanilla hyppy ei mene aivan putkeen ja Dylanin hiippakunta vaihtuu pilven reunalle.

    Mandyn ja Emmettin välit ovat tämän episodin jälkeen kylmät ja etäiset ja Mandy alkaakin jatkossa pyörimään Dylanin ystäväpiirissä olleiden nuorten kanssa ja hyppää mukaan suosittujen ihmisten kuvioihin. Hän lähtee uusien ystäviensä kanssa mökkireissulle jossa nuoriso aikoo dokailla ja pitää hauskaa. Mökkireissu alkaa vähitellen kuitenkin ottamaan vähemmän mieluisia käänteitä sillä useampi alkaa pääsemään hengestään ja jännitystä on ilmassa.

    Kitara, taivas ja tähdet. Nuorison mökkireissu menee rempseästi skebaa remputellen ja rillutellen.

    Tarinallisesti pidin tästä elokuvasta sillä omiin katsomistottumuksiini se tarjosi sellaisia uusia käänteitä joita en osannut odottaa. Tietenkin siinä oli hyvin monia elementtejä joista tiesi mitä tuleman pitää, mutta pidin kuitenkin siitä että kaikki ei mennyt siten kuin ennalta odotin ja millaiseksi mielikuva muovautui tarinan aikana.

    Elokuva on K18 ja syystäkin sillä se on paikoitellen hyvinkin raaka ja vahvoja kohtauksia sisältävä. Esimerkiksi aseen piipun tunkeminen pään läpi menee siihen kategoriaan että itselleni ainakin tämänkaltaiset brutaaliudet menee tarpeettoman raa’aksi. Kuitenkin jos enemmän on rikossarjoja seurannut tuskinpa tämä kovin paljoa brutaalimmaksi menee. Itselläni kauhut, trillerit ja rikossarjat eivät ole niitä elokuvia joita ensisijaisesti paljon katsoisin joten voi olla että olen vain tarpeettoman nössö ja elokuva ei hätkäytä muita. Mene tiedä mutta kuitenkin perheen pienemmille ja herkemmille elokuva ei siis sovellu.

    Raakuudestaan huolimatta elokuvan visuaalinen ilmaisu toimi omaan makuuni hyvin. Pidin sen värimaailmoista ja kuvaustyylistä sekä tavasta jolla tarinaa kuljetettiin eteeenpäin. Tyyli oli monessa mielessä suhteellisen verkkainen mutta ei kuitenkaan junnaava. Katsojalle annetaan tilaa hengittää mutta samaan aikaan tarjotaan palapelin paloja joista voi alkaa mielessää rakentamaan oikeanlaista kuvaa.

    Mökkireissut voisivat mennä mukavamminkin

    Kokonaisuutena All the boys love Mandy Lane toimi itselleni hyvin luultavasti ensisijaisesti sen visuaalisen tarinankerronnan tyylin vuoksi. Tarinassa oli paljon kiintoisia elementtejä ja sen pakka pysyi hyvin kasassa. Myös tapahtumapaikkojen ja henkilöhahmojen pieni vaihtuvuus koko elokuvan aikana oli jotain mistä pidin. Joskus on mukavaa että tapahtumissa ei hypitä satoihin eri kuvauspaikkoihin vaan katsoja saadaan sisäistämään paikka ja sen tunnelma osana elokuvan kokonaiskuvaa.

    Elokuva on yleisesti ottaen saanut kohtalaisen huonot arvostelut niin IMDB:ssä kuin Metacriticissäkin joten mielipiteeni elokuvasta on yleisestä linjasta selkeästi poikkeava. Mikäli raakuudet ja muutamat seksuaalissävytteiset keskustelut ja kohtaukset ei häiritse kannattaa elokuvalle antaa mahdollisuus.

    Arvosana: 8/10 (IMDB: 5,6/10)

  • Perjantaipullo: Doggie Style Pale Ale

    Flying Dogin Doggie Style

    Tämänviikkoisen perjantaipullon valinnaksi kohdistui Doggie Style Pale Ale jota valmistaa amerikkalainen Flying Dog Brewery. Olut on vahvuudeltaan 5,5 % ja sen katkerot on 35 IBU. Väriarvoa en valitettavasti heidän nettisivuiltaan löytänyt.

    Doggie Style vaahtoaa varsin vähäisesti tuoppiin kaadettaessa ja sen voikin halutessaan humauttaa tuoppiin kohtalaisen nopeallakin vauhdilla ilman että olut kuohuu yli laitojen. Harvoinpa onneksi tällaiselle kiirehtimiselle on mitään perusteltua syytä joten mieluummin maltin kanssa oluen lasiinsa kaataa. Vaahto on koostumukseltaan kohtalaisen paksua ja ehkä jopa hieman kermaistakin mutta se on makunsa puolesta lähes mautonta.

    Tuoksu oluessa on hento jota hetken etsimällä kyllä löytää mutta joka ei varsinaisesti nenään hyppää. Tuoksu on tutun alemainen ilman sen suurempia ihmeellisyyksiä.

    Maussa on hillittyä hedelmäistä vivahdetta. Se on kohtalaisen raikas olut eikä siitä makunsa puolesta synny vaikutelmaa kovinkaan vahvasta oluesta. Tästä huolimatta maku ei millään muotoa ole vetinen tai laiha, suutuntuma on alussa hieman pistävä ja kirpeän sitrusmainenkin mutta hetken suussa pidettyä löytyy täyteläistä olutnautintoa. Varsin juomakelpoinen olut.

    Musiikkina tämän kanssa toimi erinomaisesti ainakin Kaunis Kuolematon – Palava maa sekä Vorna – Yksin.

  • Ruokapaikat: Indreni

    Butter Chicken -ateria

    Tämänkertaisena ruokapaikkana on Vantaan Koivukylässä sijaitseva nepalilainen ravintola Indreni. Indreni löytyy osoitteesta Hakopolku 2 eli se on LIDListä tien toisella puolella aivan Sani-pubin läheisyydessä.

    Asiointi oli helppoa ja suoraviivaista. Menin tiskille, sanoin että haluan syödä täällä, valitsin mitä haluan syödä ja menin istumaan pöytään. Pian tarjoilija toi jo kannullisen vettä ja kaatoi sitä lasiin sekä hetken sen jälkeen myös pöytään tuli aterian kanssa tilaamani olut.

    Ateriavalikoima Indrenissä oli perinteinen nepalilaisten ruokapaikkojen valikoima. Kanaruokia oli useita, mutta myös lammas- ja kalaruokiakin olisi ollut tarjolla monipuolisesti. Tarkemmin ravintolan valikoimaa voi katsoa Pizza-Onlinen sivuilta sillä ravintolalla ei tätä kirjoittaessa vaikuttanut olevan omaa nettisivua.

    Myös tällainen tuotiin ennen ateriaa

    Ennen aterian saapumista pöytään tuotiin myös yläpuolella kuvassa näkyvä lärpäke jonka nimeä en valitettavasti tiedä. Kuitenkin tämä on hyvin yleinen nepalilaisissa ravintoloissa ja mukavasti se täälläkin kuului ateriaan mukaan.

    Satuin menemään paikalle pahaan ruuhka-aikaan joten ruokaa jouduin odottamaan kohtalaisen kauan. Varsinaisesti ravintolassa ei ollut kuin yksi pöytäseurue syömässä mutta kuljettaja vei tilauksia hyvin monia annoksia sinä aikana kun itse odotin ruokaani. Mukava oli odotellessa tietää että ainakin paikan ruoat ovat kohtalaisen suosittuja joten tuskin odotettavissa oli järin huonoa ateriaa.

    Kun ateria tuli pöytään ja pääsin syömään tilaamaani Butter Chicken -ateriaa oli helppoa ymmärtää miksi kauppa käy. Ruoka oli normaalia hyvää ja toimivaa nepalilaista ruokaa josta ei löytynyt mitään valittamista. Maku oli hyvä niin riisissä kuin lihassakin, annoskoko oli tolkullinen ja aterian kokonaisuus ruoan puolesta oli kaikilta osiltaan toimiva.

    Paikka on sisältä kohtalaisen pieni

    Ainoat miinuspuolet annan paikalle sen viihtyisyydestä. Paikka ei ole sisältä mitenkään järin tilava eikä se ole myöskään omaan makuuni kovin tunnelmallinen tai viihtyisä. Tällaisenaan sisustus tuo mieleen hieman pikaruokalan jossa tarkoitus on käydä vain vetämässä sapuskat naamaan ja lähteä takaisin baanalle joka sinänsä on sääli sillä ateriansa osalta ravintola voittaa sen ulkoisen olemuksen luomat mielikuvat.

    Kuitenkin paikasta jäi positiiviset kokemukset ja on ilahduttavaa huomata että Koivukylässä löytyy kelvollinen nepalilainen ravintola. Ateriahinnat pyörivät tämänkaltaisten ravintoloiden normaalissa tasossa eli keskimäärin noin 15 euron hujakoilla. Tämä annos oli 14,90 eur.

    Myös palvelu oli Indrenissä hyvää ja ystävällistä joten on luultavaa että tulen käymään täällä vielä toisenkin kerran mikäli nepalilaista ruokaa tekee mieli syödä.

  • Kokkailukeskiviikko: Lihaisa kesäkurpitsavuoka

    Valmis annos kasvisten kanssa

    Tämänkertaisen kokkailukeskiviikon ruokana on lihaisa kesäkurpitsavuoka. Käytännössä se siis tarkoittaa lihan pannulla kärventämistä ja heittämistä uuniin kesäkurpitsan kanssa. Pistin sekaan myös paprikaa jotta vuokaan saa useampaa kasvista ja sitä kautta hieman monipuolisuutta kehiin.

    Aterian kokkailu alkoi perinteiseen tyyliin eli pannu kaapista levylle/tasolle, jotain luikastetta jotta liha ei köntsähdä kiinni ja levy päälle. Pistin itse jotain öljyä mitä vielä kaapissa oli mutta en tiedä huomaisinko mitään eroa vaikka olisin käyttänyt voita. Lihaksi valikoitui minuuttisuikaleet joita kärvennetään ainoastaan muutamia minuutteja pannulla jonka jälkeen ne ovat jo syömäkelpoisia.

    Lihat valmistumassa pannulla

    Tässä vaiheessa kun pannulle oli pistetty lihat lämpenemään oli hyvä aika heittää uuni jo lämpenemään. Uunin lämpötilaksi pistin 225 astetta.

    Lihojen valmistumista ja uunin lämpenemistä odotellessa viipaloin valmiiksi kesäkurpitsan haluamani kokoisiksi paloiksi ja siihen kyytipojaksi pilkoin mukaan myös yhden ison paprikan. Yksi kokonainen kesäkurpitsa ja yksi iso paprika olivat sopiva annos omaan uunivuokaani sillä tilaa piti jäädä myös lihasuikaleille.

    Ateria menossa uuniin

    Kun kesäkurpitsa ja paprika olivat vuoassa oli lihasuikaleetkin jo kuitakuinkin tolkullisen näköisessä kunnossa. Heivasin paistuneet lihasuikaleet sitten kasvisten seuraksi ja laitoin vuoan uuniin.

    Uunissa ruokaa tuli pidettyä 40 minuuttia joten tässä vaiheessa oli hyvää aikaa katsoa elokuvaa odotellessa. Pistin puhelimeen hälytyksen sillä ilman sitä ruoka olisi varmaan unohtunut uuniin pidemmäksikin ajaksi. Netistä bongaamani 40 minuutin uunissaoloaika oli varsin passeli sillä siinä ajassa kesäkurpitsat olivat jo pehmentyneet mukavaksi syödä.

    Valmis annos vuoassa

    Kun otin ruoan pois uunista niin vasta siinä vaiheessa tuli leikattua kurkkua ja tomaatteja lautasen reunalle ja pistettyä raejuustoa siihen sivuun. Sinä aikana ruoka kerkeää hieman jo jäähtyä ja sitä pääsee sopivasti syömään ilman että polttaa kitaansa omaa malttamattomuuttaan.

    Kokonaisuutena tämä oli mukavan maukas ja helppo kotiruoka eli sellainen että täytynee tehdä toisenkin kerran ja laittaa lisäksi vielä useampia erilaisia kasviksia ja koettaa minkälainen kombinaatio toimisi parhaiten. Kaikessa primitiivisyydessäänkin kahdella kasviksella ja lihalla sai jo maukkaan aterian.