Category: Audio ja video

  • Kokeilussa: Yamaha MG10XU analogimikseri

    Yamaha MG10XU analogimikseri edestä

    Mihin minä mikseriä?

    Lähiaikoina kun olen kotona soitellut pianoa olen kuvaillut sitä omaan käyttööni myös videolle käyttäen GoPro Hero 7 Black -kameraa. Tarkoituksena on että voin myöhemmin aina katsoa onko kehitystä tapahtunut soitossa ja video toimii varsin mukavasti myös siihen että näkee ilmeitä, eleitä yms. rentoutta tai sen puutetta omasta soitosta analysointitarkoituksessa.

    Yksi haaste GoPron videoiden kanssa on tietenkin se että äänet eivät ole mitenkään päätä huimaavan hyvät. Tietenkin on helppoa heittää Zoomin H4n erikseen äänittämään soitantaa ja laulantaa ja editoida jälkeenpäin, mutta tällöin ollaan tässä omassa käyttötarkoituksessani menty jo reilusti yli helppouden ja mutkattomuuden ja astuttu säätämisen puolelle. On sanomattakin selvää että nopeasti omaa treenaamista nauhoittaessa prosessin on oltava suoraviivainen ja mutkaton mitä jälkieditointia vaativa flow ei missään nimessä ole.

    Jos tekemällä olen tekemässä jotain oikeaa videota ihan ajatuksen kanssa niin siinä erilliset audioraidat ei ole tietenkään ongelma vaan tärkeä osa prosessia. Nopeasti vain jotain nauhalle -prosesseissa tämä on poissuljettu vaihtoehto.

    Ratkaisuksi tähän kävin F-Musiikista hakemassa pienen Yamahan kymmenkanavaisen mikerin joka kantaa siis nimeä Yamaha MG10XU. Tietenkin prosessiin kuuluu myös mikrofonit ja adapterit GoProlle mutta niistä joskus eri postaukesssa lisää.

    Ominaisuuksia on tarpeeksi peruskäyttöön

    Itselle tärkeimmät featuret mikserissä olivat pieni koko, sisäänrakennetut efektit sekä mahdollisuus kanavakohtaisesti ohjata paljonko kanavaa lähetetään efektiraidalle. Joissain pienemmissä miksereissä ei ollut mahdollista kanavakohtaisesti säätää FX sendin määrää joten ne eivät olleet siten omaan käyttööni sopivia. Lisäksi tietenkin oli tarvetta olla monitorointi erikseen luureille ja erillinen main output jonka volkkaa säädetään sitten toisesta pötikästä ja tästä mikseristä löytyi ne kaikki tarvitsemani ominaisuudet.

    Jos analogisia miksereitä on koskaan aikaisemmin käyttänyt ei tämänkään kanssa ole mitään haasteita. Neljä ensimmäistä kanavaa on XLR/Line komboliitin eli voi heittää joko XLR:n tai 6.3″ plugin. Loput on sitten pelkkiä 6.3″ liittimiä tai RCA-liittimiä joissa 5/6, 7/8 sekä 9/10 on niputettu samaan kanavaan. Käytännössä siis niihin on kätevä heittää vaikka stereosisääntulot kuten itse olen heittänytkin sillä piano menee line outistaan raidoille 5/6.

    Ilahduttavasti tässä mikserissä raidoille 1 ja 2 saa myös kompuran joka tuntuisi toimivan varsin hyvin lyhyen käytön perusteella. Vokaaleissa tämä on erinomainen ominaisuus. Myös equa löytyy kanavaille mutta vielä en ole niitä lähtenyt testailemaan. Luulisi toimivan kun ne siinä mukana on.

    Efektejä on 24, käytännössä tällä hetkellä olen käyttänyt vain paria. Efekti 13 Vocal Echo on tuntunut omaan korvaan varsin hyvältä vokaaleille. Sama efekti toimi maltillisesti lisättynä myös pianoraidalla.

    Laitteessa on myös USB-sisääntulo jossa ainakin Thomannin sivulla sanotaan USB with 2 Inputs/Outputs. En ole koettanut itse vielä ainakaan onko miten helppo tai vaikea säätää toimintaan koneiden kanssa koska tällä hetkellä se on täysin irrelevanttia omaan käyttööni.

    Lyhyen käytön perusteella vaikuttaa hyvältä

    Ensituntumat laitteesta on positiiviset. Ainoa mikä hieman arveluttaa on laitekohtainen muuntaja jossa on erilainen liitäntä kuin mitä normaalisti miksereissä on tullut vastaan. Ongelmaa ei tietenkään siinäkään ole niin kauan kun muuntaja ei mene rikki, mutta mikäli se jossain vaiheessa menee rikki voi uuden osto mennä tilaustavaraksi. Tästä turha toki tehdä ongelmaa koska en muista yhtään laitetta vuosien mittaan missä muuntaja olisi hajonnut.

    Efekteistäkin löytyy muutamia omaan käyttööni varsin käyttökelpoisia soundeja joka on erinomainen asia jotta ei joudu väliin heittämään jotain efektilaitetta.

    Audion saan myös tästä mikseristä helposti GoPron videoihin vetämällä master-kanavasta kaapelin GoPron 3.5 mm audioadapterin sisääntuloon. Äänenlaatu parani videoissa merkittävästi eikä pianon soundiin tule huonetta lainkaan mukaan sillä audio menee pianosta line outista suoraan mikseriin.

    Ensikokemuksien perusteella varsin pätevän oloinen mikseri.

  • Kokeilussa: Kawai CN37

    Kawai CN37 on sisustuksellisesti miellyttävän näköinen soitin

    Varoitus! Teksti sisältää luultavasti enemmän nörttejä kuin pianistejä kiinnostavia tietoja. You have been warned!

    Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi tilata itselleni kunnollisen sähköpianon. Vuosia moisesta on tullut edes jollain tapaa haaveiltua mutta jostain syystä en ole sellaista saanut aikaiseksi hankkia joko laiskuudesta, nuukuudesta tai perfektionismista johtuen. Aina kun löytää mielestään hyvän sähköpianon niin pian jo löytää vielä paremman ja hinta lähtee huitelemaan kohden kuuta ja tuote jää ostamatta. Jossain vaiheessa on kuitenkin hyvä etsiä hyvä, valita se ja pysyä siinä. Hyvä digitaalipiano kotona on parempi kuin kymmenen potentiaalisesti parempaa kaupassa.

    Tein tilauksen Laatusoittimesta ja perjantaina sitten piano ja tuoli tuotiin kotiin. Kysyin myös lisäpalveluna kotiinkuljetuksen lisäksi myös kasausta ja sellainen onnistui maksua vastaan joten sellaisen sitten otin siinä samalla. Ei jotenkin ajatuksena houkuttele lähteä kuluttamaan tunteja aikaa perehtyäkseni miten tällainen vekotin kasataan, miettiä mikä ruuvi menee minne ja muutenkin yksin saattaa olla haasteita kasaamisen aikana joten mieluummin ottaa suoraan lisäpalveluna kasauksen sillä tuote on (toivon mukaan) pitkäikäinen sijoitus eikä vuosien mittakaavassa kasauksen 100 eur lisähinnalla ole mitään merkitystä.

    Ensituntumat pianosta on erittäin hyvät. Se tuntuu tatsiltaan hyvältä, se soi mukavasti omista sisäisistä kaiuttimistaan, pianosoundi on miellyttävä ja niitä on muutamia eri variaatioita ja kaiken lisäksi tuote näyttää omaan silmään sisustuksellisesti kauniilta joten eipä tästä mitään valittamista ole tullut vastaan nyt muutaman päivän soittamisen perusteella. Lisäksi myös kuulokeliitännän kautta piano kuulostaa uskomattoman hyvältä. Tässä mallissa ilmeisesti kuulokeliitännän kautta tulevaan soundiin on tehty jotain hiomisia verrattuna halvempiin malleihin. En niistä tiedä kun en ole verrannut, mutta ainakin Sennheiser HD800 -luureilla soittaessa piano kuulosti hyvälle.

    Philips Hue -valonauha tuli viritettyä pianon taakse sekä pöytävalo päälle

    Koska piano on myös sisustuselementti ja koska olen suuri Philips Hue -valaistusten ystävä tuli tähän hankittua heti Hue lightstrip -valonauha. Samoin pianon päälle tuli pistettyä yksi pöytävalo jossa myös on Hue-valo jotta saa mukavasti tunnelmavalaistusta huoneeseen soitellessa tai vaikka muutenkin.

    Kawai CN37 on piano-ominaisuuksiensa lisäksi muutenkin kiitettävän monipuolinen vekotin. En ole vielä kerennyt tietenkään kaikkia toimintoja koettamaan, mutta yksi ominaisuus jota koetin ja hyvin tuntui toimivan on Bluetooth MIDI. Tämän lisäksi pianossa on myös linjasisäänmeno joten pääsin koettamaan heti miten piano toimii iPadin softien kanssa.

    Pistin iPadin kuulokeliitännästä kaapelit pianon linjasisäänmenoon ja käynnistin Thor-syntikan. Tämän jälkeen etsin pianon Thorin MIDI-asetuksista, vedin pianosta omat äänet nollille ja iPadista pistin volkkaa ja aloin soittamaan. Kun soitin pianon koskettimilla meni MIDI-data iPadiin langattomasti Bluetoothin yli ja soundit mitä iPadin softaysynasta tuli otettua kuului pianon omien kaiuttimien kautta. Ilahduin myös siitä että en huomannut tavallisessa syntikkafiilistelyssä latenssia lainkaan eli se on siis tarpeeksi pieni että voi reaaliaikaisesti soittaa. Tämä on jatkoa ajatellen aivan loistava asia sillä syntikkasoundeja voi ottaa ulos muista äänilähteistä ja silti kuulla äänet pianon kaiuttimista ja täten käyttää pianoa MIDI-koskettimistona. Pianossa on myös normaali USB-liitäntä jota kautta sen voi myös laittaa kiinni tietokoneeseen tai muihin vekottimiin jotka sitä tukee mikäli Bluetooth-liitäntä ei jostain syystä ole sopiva.

    Pakollisen kliseinen valokuva pianon koskettimista

    Pianossa on näppärästi myös äänitysmahdollisuus jolla voi suoraan pianon muistiin tallentaa omaa soitantaansa. En ole vielä täysin perehtynyt tähän sen tarkemmin että missä muodossa tämä tallentuu mutta olen siinä uskossa että sisäisesti se tallentuu MIDI-tiedostoksi. Lisäksi laitteessa on (netin mukaan, en ole koettanut vielä) mahdollista tallentaa omaa soitantaa myös USB-tikulle joten yhteistyö tietokoneen kanssa ei ole pakollinen paha jos haluaa vain nopeasti ja helposti tehdä äänityksiä.

    Varsinainen äänitysprosessi sisäistä muistia käytettäessä on varsin suoraviivainen. Painetaan Rec-painiketta, valitaan mihin muistipaikkaan nauhoitetaan ja aloitetaan soittamaan jonka jälkeen piano alkaa tallentamaan soitantaa aina siihen asti että painaa Play/Stop-painiketta. Tämä on hyvä ja helppo tapa ottaa nopeasti biisi-ideat talteen pianon sisäiseen muistiin. Ohjekirjan mukaan sisäiseen muistiin mahtuu jopa 10 biisiä joten USB-tikku ei ole aivan alussa mikään välttämättömyys jos haluaa vain tallentaa pikaisesti jotain talteen.

    Perustoiminnoista löytyy lisäksi myös metronomi. Ilahduttavaa kyllä metronomin ääni on sellainen että sitä jaksaa kuunnella ja sen äänenvoimakkuutta voi säätää. Lisäksi erinomaisena puolena CN37:ssa on mahdollisuus valita joitain rumpukomppeja taustalle. Näiden tahtiin on paljon mukavampaa soitella pop/rock rallatuksia ja niihin saa enemmän fiilistä jo soittovaiheessa kun taustalla ei soi pelkkä metronomi. Tietenkin jos haluaa hifistellä enempi kannattaa tietenkin tietokoneelta laittaa kunnon rumpukone ja vetäistä sieltä rummut linjasisäänmenoon, mutta jamittelu ilman ulkoisten laitteiden säätämistä onnistuu siis suoraankin edes jonkinmoisilla ihan toimivilla rumpukompeilla.

    Reverbiä myös löytyy

    Pianossa on myös jonkinmoisia efektejä sisäänrakennettuna. Reverbi löytyy ja sitä pystyy hieman kustomoimaan. Lisäksi muissa efekteissä löytyy muutamaa erilaista delayta, chorusta, erilaisia tremoloja, phaseria ja jonkinlaisia pannauksia. Näitä en ole vielä kerennyt kunnolla koettamaan ja ainoastaan reverbin asetuksia olen pikaisesti testaillut. Pikaisten kokemusten perusteella täysin asiansa ajava reverbi.

    Soundivalikoima on kiitettävän laaja sillä ääniä löytyy 352 kappaletta sekä 9 rumpukittiä. Näitä en tietenkään ole ajatuksella kerennyt koettamaan mutta läpi tuli kaikki plärättyä. Etenkin urkusoundi ja harpsichordi oli omaan makuuni, samoin miellyttäviä stringejä ja padeja tuntui irtoavan.

    Soundeja voi layeroida myös päällekkäin, eli esim. piano + stringit saa vetäistyä samaan aikaan. En ole vielä tätäkään kunnolla kerennyt tutkia mutta pikaisesti vaikutti varsin näppärältä. Täytynee tähän perehtyä jatkossa paremmin.

    Muutaman päivän kokemusten perusteella tuote Kawai CN37 vaikuttaa erittäin hyvältä sähköpianolta. Siitä irtoaa hyvät pianosoundit joka on tietenkin sen tärkein ominaisuus, sen kosketinten tuntuma on miellyttävä, tuote on sisustuksellisesti kaunis, sen omat sisäiset kaiuttimet ovat hyvän kuuloiset ja niistä irtoaa tarpeeksi ääntä kerrostaloasuntoon, kuulokkeilla soittaessakin se kuulostaa hyvälle, siinä on linjasisäänmenot ja MIDI-ominaisuudet löytyvät myös Bluetoothin kautta. Lisäksi metronomi ja rumpukompit ovat toimivaa tasoa, siinä on suoraan monipuoliset ja hyvät soundivalikoimat myös muuhunkin kuin vain pianosoitantaan ja mahdollisuus äänittää omaa soittoaan antaa Kawai CN37:sta positiiviset ensituntumat.

    YouTubesta löytyy useita videoita joista voi pianon soundeja kuulla ja jos jaksan niin laitan lähiviikkoina/kuukausina jotain esimerkkejä tänne. En kuitenkaan lupaa mitään jos laiskalla päällä satun olemaan 😀

  • NuForce iCon uDac–2

    Tuli eilen käytyä paikallisessa audioliikkeessä Kuvassa ja Äänessä hommaamassa tietokoneelle DAC. Kiitos firmalle hyvästä palvelusta, antoivat kyseisen härpättimen koesoittoon kotiin ennen ostopäätöstä. Kävin sitten kotosalla pulikan kanssa, kytkin koneeseen kiinni ja rupesin kuuntelemaan musakkia.

    Biisejä tuli monenlaisia kuunneltua ja äkkiseltään vaikea sanoa kuinka suuret erot ovat integroituun äänikorttiin. Syy tietenkin on se, että koska kaiuttimet pistin NuForcen takaa olevista L & R -liitännöistä kiinni koneeseen, ei niitä enää voi vaihtaa takaisin tietokoneen kuulokeliitäntään kiinni ilman että vaihtaa piuhatkin. Sinä aikana jo unohdan itse miltä se toisella kuulosti. Ei voi tehdä ”sokkotestiä” nopeasti.

    Kuulokkeilla kun kuuntelin (AKG K171 Mk II) niin joko kuvittelen kuulevani tai sitten oikeasti eron niissä kuuli. En tiedä kumpaa kategoriaa lie, mutta ihan kuin basso olisi vähän parempi – ei siis mikään hillitön poppisbasso koska nuohan on kuitenkin monitorointiluurit. Samaten soundi kuulosti muuten jotenkin ”erilaiselta”, ihan kuin siinä olisi enemmän ”tilaa”. Vaikea kuvata subjektiivisia kokemuksia (tai kuvitteluita, whatever) mutta kun päräytti soimaan esim. Dark Tranquillityn The Enemy -biisin Spotifystä niin tunnosti että kyllä se erilaiselta kuulostaa (paremmalta).

    Tässä härpättimessähän siis on kuulokevahvistin samassa joten voihan se olla että se oikeasti kuulostaa paremmalta. Samaten kuulokkeilla olen enemmän kuunnellut musiikkia kuin näillä Geneleceillä (onhan ne kuulokkeet olleet itsellä paljon kauemminkin…) niin luultavasti itse sen soundin erottaa niillä nopeammin.

    Biisejä tuli koetettua monenlaisia ja myös perstuntuma jäi että Green Carnationin biisissä The burden is mine…alone olisi kanssa kyllä ollut enemmän ilmavuutta soundissa. Mene tiedä, oli miten oli, pääasia että kuulostaa tai ainakin kuvittelee sen kuulostavan hyvältä, heh.

    Todennäköisesti soundin suhteen tässä on sama kuin paremmissa monitoreissa ja kuulokkeissakin – eron huomaa selvemmin vasta kun on oman aikansa sitä käyttänyt ja sen jälkeen on ilman niitä. Ainakin kuulokkeissa on näin käynyt. Joskus pidempään pitänyt luureja X ihan kohtalaisina ja kun oli kuunnellut toisilla (paremmilla) luureilla pidemmän aikaa, ehkä puolisen vuotta, niin vasta sitten kun palasi niihin toisiin kuulokkeisiin huomasi että nehän on aivan kamalat. Niin kamalat että piti jättää levyn kuuntelu kesken vaikka en hifisti olekaan.

    Kuitenkin tässä NuForcessa oli muutama ominaisuus itselleni jotka jo itsessään teki laitteesta sellaisen että se kannatti ostaa.

    1) Laite on kiinni koneessa USB-piuhalla – laite ei irtoa lähellekään niin useasti kuin mitä kuulokkeet kuulokeliitännästä (jotka irtoavat mäkissä harmillisen usein).

    2) Volkkasäätörulla fyysisenä. Tämä jos mikä on näppärä, on paljon helpompaa säätää volkkaa nuppia pyörittämällä konkreettisesti kuin mitä manuaalisesti näppäimistöltä.

    3) Ei tarvitse irroitella piuhoja kun haluaa kuulokkeet kiinni. Eli tässä on takana L & R liitännät johon saa nuo Genelecit kiinni. Etupaneelissa on sitten tuo kuulokeliitäntä josta sitten voi kuulokkeilla kuunnella.

    4) Laite on omaan silmään tarpeeksi hyvän näköinen että sitä viitsii pitää pöydällä näkyvissä. Tämä on oikeastaan aika välttämätön itselleni, häiritsee jos laite on ruma 😀

    Sitten muutama huono puoli tasapuolisuuden nimissä mainittava myös.

    1) Laite on kevyt – liian kevyt että pysyisi paikallaan omin avuin. Tämä ratkesi helposti että vetäisin sinitarraa pohjaan ja tökkäsin kiinni pöytään. Ei enää laite liiku pitkin pöytää kun väännän volkkaa.

    2) Jos vääntää todella hiljaiselle volkan, menee volkka epätasapainoon. Siis selvästi havaitsee että vasemmalta tai oikealta kanavalta ei tule kaikkia soundeja mitä pitäisi tulla. Vähän kun lisää volkkaa, tulee normaalisti kummatkin kanavat kuuluviin. Tämä nyt toki itsellä ei ongelma, en kuuntele niin hiljaa kuitenkaan koskaan. Aika hiljaisella voi pitää ilman ongelmia. Kannattaa kuitenkin tarkistaa itse omalla korvallaan että onko tämä häiritsevä asia vaiko ei – itselle ei ollut.

    3) Mukana tullut USB-piuha on ehkä vähän turhan pitkä. Osaan elää kuitenkin tämän asian kanssa ja voihan tuohon vaihtaa lyhemmän joskus jos jaksaa.

    (EDIT: Aiemmin tässä oli unboxing-kuvia, Flickr-accounttini siivoilun myötä poistettu ne).

    Summa summarum: Ihan pätevän oloinen DAC ja ainakin omaan käyttööni nopealla käytöllä vaikuttaisi olevan sopiva. Äänenlaadusta osannen kertoa vasta pidemmässä juoksussa tarkemmin onko erot miten selvät.

  • Uudet monitorit

    Tulipa tänään käytyä paikallisessa hifi-liikkeessä (Kuva ja ääni) katselemassa Genelecin pikkumonitoreita ja sattuipa sieltä sopivaan hintaan löytymään vielä 6010A-mallia joten sellaiset tuli sitten hommailtua kotio.

    Pari biisiä tässä olen nyt kerennyt kuuntelemaan näillä (Nightwishin Oceanborn-levyn biisejä). Muutamat omat biisit tuli osittain myös kuunneltua ja testailtua minkälaisen kuuloiset ovat miksaukset.

    Hyvin nopeasti kyllä aukeni ymmärrys minkä takia monitoreilla olisi suositeltavaa miksailla kuulokkeiden sijaan, heh. Monet miksaukset ovat aivan kamalan kuuloisia jotka kuitenkin luureilla on toiminut ihan ok. Noh, jatkossa pitänee ruveta näiden kautta miksailemaan.

    Pikaisen käytön jälkeen täytyy sanoa että äänenlaatu on aivan omassa luokassaan näissä. Aivan mainiot pienet purkit! Entiset monitorit (Behringerin Truth B1031A) pitänee varmaan viedä toiseen huoneeseen jotta on makuuhuoneessa tai keittiössä mahdollista kuunnella musiikkia hyvällä äänenlaadulla. Kuitenkin niiden koko oli pöytäkäyttöä ajatellen miksaamiseen liian suuri jonka takia nämä Genelecit tuli hommattua.

    Pikaisen käytön jälkeen voin kyllä jo suositella näitä muillekin!

    EDIT: Kyseessä siis 6010A eikä 8010A, mistä lie sen 8010A:n saanut copy-pastettua tähän alunperin.

  • Popfiltteri

    Tulipa haettua tänään paikallisesta musiikkiliikkeestä popfiltteri. Jos ei ole käsitystä mikä se tuossa yläpuolella olevassa kuvassa on niin se on tuo mikä menee kiinni mikrofonitelineeseen – eli se iso pyöreä rinkula jossa vähän kärpäslätkän näköä.

    Onpahan nyt vihdoin tullut se hommailtua. Aikaisemmin oli testissä lainassa kaverin popfiltteri ja sen jälkeen kun se tuli palautettua kaverille ja tuli laulettua ilman popfiltteriä niin tuli nopeasti huomattua että popfiltterillä on iso merkitys ja ilman sitä vokaaleiden äänitys on aika nihkeää. Tästä viisastuneena kävin sellaisen hommaamassa.

    Jos popfiltterin funktio ei ole selvinnyt niin lyhyesti sen ideana on se, että kun laulaa ja äänittää lauluaan niin tuollainen kun laitetaan mikrofonin ja laulajan väliin niin se estää sitä että P, T, S yms. kirjaimet eivät tule kovasti ”poksahtaen” esiin. Eli terävät kirjaimet ja ässän suhinat eivät puske liian kovasti esiin. Samoin pienimuotoiset hengityksen mukana tulevat puhinat ja tuhinat eivät aiheuta niin helposti sitä että ääni paukahtelee.