Kotistudio kuntoon, osa 6 – Zoom LiveTrak L-12

Zoom LiveTrak L-12 on 12-kanavainen mikseri jossa on myös tallennin

Lyhyesti taustaa

Jo jonkin aikaa mielessä on ollut kotistudioon etsiä laitetta jolla voisin äänittää monikanavaäänityksiä helposti ja vaivattomasti ilman että joutuu millään muotoa tietokoneeseen koskemaan äänitystä varten.

Tietokoneella mahdollisuudet äänityksille ovat todella monipuoliset, mutta vaikka miten hyvällä tahdolla asian tahtoisi nähdä on se aina enemmän tai vähemmän säätämistä – milloin on läppärissä akku vähissä eikä laturia käden ulottuvilla, milloin audio interface ei jostain mystisestä syystä X satukaan enää tunnistumaan ilman että sammuttaa audio interfacen ja käynnistää sen uudelleen tai sulkee koneelta laiteajurin prosessin, milloin uusi päivitys tietokoneella on hajottanut jotain tai mitä tahansa muuta sellaista joka saa nopean ja vaivattoman monikanavaäänityksen kuulostamaan lähinnä vitsiltä.

Olen koettanut katsella josko räkkiin olisi saatavana mitään fiksua monikanavaäänityksiin sopivaa laitetta mutta sellaisia ei tunnu olevan juuri missään. Zoomin LiveTrakista on kyllä olemassa jonkinmoinen räkkiversio, mutta ainakin aiemmin kun tästä kyselin Zoomilta olisi sen äänitysominaisuuksissa enemmän tai vähemmän tarvinnut tablettisoftaa jotta niitä voisi fikusti hyödyntää joten laite ei olisi ollut omaan käyttööni sopiva.

Etsinnässä siis oli laite mihin voin tökätä kaapelit kiinni, valita kanavat joihin haluan äänittää ja sen jälkeen voin alkaa äänittämään. Lisäksi tärkeää itselleni oli että jokainen raita tallennetaan omaksi audioraidakseen eikä yhtenä stereoparina. Myöskin mahdollisuus äänittää samaan projektiin jälkiäänityksinä raitoja oli plussaa, vaikkakaan ei välttämättömyys. Zoom LiveTrak L-12 onneksi osasi myös tämän tempun joten kävin eilen hakemassa Verkkokauppa.comilta tämän härpättimen.

Ensituntumat

LiveTrak mahtui näppärästi räkin päälle. Johdutukset ovat vielä työn alla mistä laitteesta haluan saada ääniä sisään tähän ja mitkä haluan kierrättää audio interafacen kautta.

Yhden illan käytön jälkeen ensintuntumat ovat erittäin positiiviset. Käyttö on helppoa ja pääosin intuitiivista mikäli koskaan aikaisemmin on Zoomin äänityslaitteita käyttänyt. Äänenlaatu on äänityksissä tarpeeksi hyvä omiin harrasteluharjoitteluihin ja varmasti ammattimaisempaankin käyttöön se sopisi jos vain osaa laitetta käyttää oikein.

Pikainen demoversio coveroituna Sakari Heikkilän kappaleesta Sinä olet rakkaus. Nuotin ohi lauleskelu ei ole tässä se pointti, vaan se että äänitykset on väännetty ilman tietokonetta efekteineen päivineen. Ainoastaan koneella normalisoin valmiin Master-stereotiedoston ja leikkasin alusta ja lopusta tyhjät pois.

Yllä on pikainen testailu jonka tällä vekottimella sain aikaiseksi. Tietokonetta käytin vasta muistikortille tallennetulle ”MASTER.WAV”-tiedostolle jossa oli Zoomilla tallennettu master-raita. Koneella ainoastaan normalisoin äänenvoimakkuuden ja leikkasin alusta ja lopusta tyhjät pois.

Mikä tärkeintä, äänittäminen oli helppoa. Ensimmäisellä äänityskierroksella äänitin pianon ja laulun. Piano oli paikoissa 11/12 ja laulu paikassa 1. Tämän jälkeen siirtelin mikrofonin seuraavalle kanavalle ja äänitin vasemmalle pannatun laulutuplauksen ja kolmantena siirsin mikrofonin seuraavalle kanavalle ja äänitin oikealle pannatun laulutuplauksen. Viimeisenä vielä siirsin pianon paikasta 11/12 paikkaan 9/10 ja äänitin jonkinlaisen string pad -soundin.

Kun kaikki raidat oli äänitetty yksittäisiksi raidoiksi valitsin lopuksi äänityksen Master-kanavalle ja laitoin kaikki äänitetyt raidat soimaan jolloin ne sai tallennettua Master-stereoäänitykseksi jonka sitten siirsin koneelle. Kaikki lauluissa kuultavat efektit on siis otettu suoraan Zoomilta ja samoin sillä on hoidettu vasemmalle ja oikealle laidalle pannaamiset. Kaikki perustoiminnot siis laitteesta löytyvät eikä aivan jokaista pikkuasiaa joudu onneksi tietokoneella tekemään.

Loppupäätelmät

Yhden illan käytön perusteella on tietenkin vaikeaa sanoa pitkälle ajalle onko laite hyvä vaiko ei, mutta ensituntumat on vakuuttavat. Käyttö on helppoa (ainakin jos on entuudestaan kokemusta miksereistä yms.) ja äänityksen tekeminen käy nopeasti ja vaivattomasti.

Asia mikä olisi mukava lisä olisi raitojen siirto kanavalta toiselle jotta inputteja ei joutuisi ottamaan irti ja siirtelemään toisiin jos haluaa over dubbingia tehdä (ts. lisätä jälkeenpäin äänityksiä uusille raidoille). Pieni miinus jolla ei ole mitään merkitystä jos äänittää yhtä aikaa useampia eri instrumentteja. Yksinäiselle soittajalle joka haluaa äänittää monta instrumenttia vähän kerrallaan tätä saattaa kaivata enemmän tai vähemmän.

Efektit vokaaleille on tarpeeksi hyvät että niillä pärjää jos miellyttävämpiä reverbejä ei ole omasta takaa. Tarkoitus itselläni on luultavasti katsoa saisiko vokaalit jotenkin kierrätettyä Lexiconin kautta, mutta ennen kuin jaksan säätää tulen kyllä hyvin toimeen tälläkin. Omissa äänityksissä ja lauleskeluissa reverbi ei ole se aivan ensimmäinen ongelma vaan nuotissa pysyminen ja soiton ja laulun parantaminen joten hifistelyt kerkeää tekemään myöhemminkin 🙂

Kotistudio makuuhuoneeseen

Makuuhuoneen kotistudiosetuppi alkuvaiheessa

Kuten loman jälkeisessä postauksissa mainitsin virittelin makuuhuoneeseeni kotistudiosetupin. Syynä kotistudiosetupin virittelyssä makuuhuoneeseen oli yksinkertaisesti käytännöllisyys ja helppous. Läppärin edes takaisin vensklaaminen näytölle ja kaiuttimille ei vain ole miellyttävää säätämistä ja yleensä motivaatio menee siinä vaihessa kun säätäminen vie tarpeettoman paljon aikaa.

Akustisten instrumenttien ja sähköpianon äänitykset on tarkoitus hoitaa yhä edelleen olohuoneen puolella läppärille, mutta siitä läppäriltä ne on tarkoitus sitten siirtää iCloud Driven kautta (tai muutoin sisäverkosta siirrellen) jatkojalostukseen makuuhuoneen setuppiin.

Demolaulut ja räppäykset ainakin menevät makuuhuoneessa suoraan äänitellen, mutta treenatummat äänitykset sitten luultavasti tulee tehtyä olohuoneen puolella. Saapa nähdä.

Kotistudiosetuppi makuuhuoneessa sisältää muutamia vuosia sitten ostamani Mac Minin jossa softana yhä ajan Logic Prota, Genelec 8020 -kaiuttimet sekä Genelec 5040 subwooferin ja äänet menevät Scarlett 2i2:n kautta Pro-Ject Maiaan. Toki äänet voin vaihtaa suoraan menemään myös Pro-Jectille, mutta käytännön syistä äänet menevät yleensä ensin Scarlettille josta vasta sitten Maialle.

Käytännön syyt on siis se, että Maiasta äänet menevät pre-outin kautta Genelecin subbarille. Kun tökkään siihen kuulokkeet kiinni, ei Genelecit hiljene koska kuulokeliitäntä ei vaienna pre-outtia. Tämä tarkoittaa kotistudiosetupissa tietenkin ongelmia, koska jos haluan äänittää räppäykset tai demovokaalit biisiin niin tietenkään kaiuttimien kautta ei saa ääntä kuulua sinä aikana jotta se ei vuoda äänitykseen.

Lopulta ratkaisin tämän siten että käytän Mac Minissä audio interfacena Scarlett 2i2:ta jonka line outista menee äänet Maian line in -liitäntään. Sen avulla voin sitten laittaa äänet kaiuttimille vääntämällä äänenvoimakkuutta Scarlettista monitoreiden osalta nollaa isommaksi tai voin monitoroida pelkkien kuulokkeiden kautta halutessani.

Syy miksi Maia on koko setupissa edes alunperinkään on se, että haluan myös kotistudiosetupissa voida kuunnella musiikkejani vinyyliltä ja CD-levyiltä joita varten tarvitsen laitteen missä on useampia sisäänmenoja.

Optimaalisempi ratkaisu olisi tietenkin hommata Audio Interface jossa on tarpeeksi monta sisäänmenoa johon saisi sisään menemään yhtä aikaa vinyylisoittimen ja CD-soittimenkin, mutta käytännön elämässä haasteena on tietenkin taloudellinen puoli koska useammalla sisäänmenolla varustettu Audio Interface kuitenkin maksaa kohtalaisen paljon ellei halua ottaa vain halvinta rempulaa jossa on kyllä monta sisäänmenoa mutta laatu ei sitten vastaa sitä mitä haluan.

Lisäksi vaatimuksena on myös se, että tuollaiset CD-soittimen ja vinyylisoittimen linjasisäänmenot on oltava interfacen takana jotta ne eivät ole typerästi näkökentässä setupissa, joten Clarettin kaltainen audio interface olisi ihan asiallinen myös makuuhuoneessa. Kuitenkin haluan myös että interface olisi suhteellisen pieni, joten täysikokoinen räkkimalli ei ensisijainen valinta tässä vaiheessa ainakaan vielä ole. Katsellaan mihin suuntaan tämä kotistudiosetuppi ajan kanssa muotoutuu.

Tällä hetkellä setuppi on onneksi jos siinä kunnossa että se ajaa sen tärkeimmän asiansa – Logicin saa nopeasti käyntiin, musaprojektin saa nopeasti auki, äänet voi kuulla kuulokkeista tai monitoreista ja vokaaleiden äänitykset voi tehdä suoraan makuuhuoneessa treenaamista varten. Kun lyriikoita on treenannut tarpeeksi monesti voi vokaalit käydä sitten äänittämässä paremmalla Interfacella läppärin kautta olohuoneen puolella 🙂

Kokeilussa: Shure SM57 -mikrofoni, osa 3 (Kosketinsoittimen äänitys studiomonitoreiden kautta)

Setuppi äänityksen aikana. Huomaa ammattitason jalustat Geneleceillä!

Testisetuppi ja yleiset horinat

Olen tänne blogiini postannut aikaisemmin muutaman kirjoituksen ääninäytteiden kanssa Shure SM57 -mikrofoneista (täällä), mutta koska mikrofoni on monipuolinen jokapaikan höylä laitetaan tällä kertaa ääninäytteitä miltä Korg Microstation kuulostaa monitoreiden kautta mikitettynä.

Oikeassa elämässä en tätä syntikkaa tietenkään näin äänittäisi vaan käyttäisin linjaulostuloa suoraan tallentimeen ja sen kautta kierrättäisin äänet monitoreille, mutta demonstraatiomielessä halusin koettaa miltä syntikka kuulostaisi jos olisi tarvetta syystä tai toisesta äänittää syntikkaa suoraan monitoreista.

Syntikkana tässä siis Korg Microstation, tallentimena Zoom F4, monitoreina Genelec 6010 ja mikrofoneina otsikon mukaiset Shure SM57:t. Jälkikäsittelyssä ei ole tehty muuta kuin leikattu aivan matalimmat ja korkeimmat taajuudet pois.

Tuttuun tapaan soitanta ei ole tässäkään se juttu ja soittovirheitä on vaikka kuinka paljon koska vetäisin ykkösellä sisään randomia jamittelua. Mikrofonit ovat tässä setupissa myös ollut sen verran lähellä itse soittajaa (minua) että koskettimien paukutus kuuluu paikoitellen läpi.

Todellisessa äänitystilanteessa tietenkin monitorit tulisi pidettyä kauempana soittajasta tai luukutettua kovempaa monitoreita että soittajan koskettimien naputtelut ei vuotaisi läpi äänitykseen, mutta tähän postaukseen on nämä kuitenkin täysin riittävät demonstroimaan itse varsinaista postauksen aihetta eli Shure SM57 -mikrofonia.

Ääninäytteet

Piano & Strings
Piano + rumpukomppi ja synasoundi
Korgin orkesterisoundeja
Pehmoista padisoundia
Piano
Romantic piano
Raikas synasoundi

Loppupäätelmät

Mikrofoni osoitti basso- ja diskanttielementin puoleen väliin, etäisyyttä oli hieman yli 10 cm

Vaikka tiedossa oli että SM57 on mikrofoni joka käy melkeinpä mihin tahansa, olin silti positiivisesti yllättynyt kuinka omaan käyttööni sopivan toimivan äänityksen näillä sai aikaan ilman suurempaa säätämistä. Käytännössä siis sellaisen, että jos ainoa tapa olisi mikittää monitorien kautta syntikat voisin hyvin näin kuvitella tekeväni ilman että joutuisi miettimään tuleeko aivan käyttökelvotonta roskaa äänitykseen vaiko ei.

Mitä oikeassa äänitystilanteessa tekisin toisin verrattuna tähän postauksen demoiluun on tietenkin jo aikaisemmin mainitut monitorien sijoittelut ja/tai äänenvoimakkuudet. Mikrofonit on tässä ollut todella lähellä soittajaa ja soittamisesta syntyneet äänet on siksi paikoitellen vuotanut läpi joka voi joissain tapauksissa olla häiritsevää.

Jos äänityksessä olisi kyseessä kokonainen bändi jossa mukana on myös rummut, kitarat ja laulut ei kosketinsoittajan koskettimien naputtelu toki ensimmäisenä kuulijan huomiota mahtaisi viedä, joten suhteellisuudentaju on hyvä pitää aina mielessä.

Kokeilussa: Shure SM57 -mikrofoni, osa 2

Shure SM57

Viime viikolla kirjoitin hieman Shure SM57:n ensikokemuksista ja jaoin muutaman ääninäytteen miltä sillä kuulostaa akustinen kitara mikitettynä. Tällä kertaa laitan kuultavaksi miltä kuulostaa SM57 & SM58 samanaikaisesti äänitettynä kun soittaa ja laulaa samaan aikaan.

Näissä on jälleen hyvä huomauttaa että nuotin ohi laulanta ja soitanta ei ole se pointti tässä, vaan lähinnä että minkälaista erottelua mikrofoneilla saa 🙂

Kuultavissa esimerkeissä erottelun suhteen ei olla vielä misään optimaalisessa tasossa ja huomasin vasta äänityksien jälkeen että suuntaus etenkin SM57:n osalta oli liiaksi myös vokaaleita ottava, mutta yhtä kaikki niistä sai tarpeeksi erottelua että niihin pystyi tekemään jonkinmoista kanavakohtaista käsittelyä. Ehkäpä siis seuraaavilla äänityksillä jo menee paremmin.

Äänityksessä on jälleen käytetty Zoom F4 -tallenninta paristokäyttöisesti (eli ei sähköverkon surinoita ainakaan tule sieltä), vokaaleissa käytetty Nuxin langatonta lähetintä (katso täältä), kitara on vedetty ihan normaalilla XLR-kaapelilla.

Tuu mun vaimoksein, SM57 (kitara)
Tuu mun vaimoksein, SM58 (vokaalit)
Tuu mun vaimoksein, miksattu överin reverbin kanssa
Kirkossa, SM57 (kitara)
Kirkossa, SM58 (vokaalit)
Kirkossa (miksattu laulu ja kitara)
Evankeliumi (miksattu kitara ja överiksi reverboitu laulu)

Kokeilussa: Shure SM57 -mikrofoni, osa 1

Shure SM57 – laatikkonsa kuvauksen mukaisesti legendaarinen mikrofoni

Yleisesti

Shure SM57 on monelle musiikkia tekevälle ja erityisesti äänittävälle tuttu mikrofoni joka on jonkinmoisessa klassikkomikrofonin maineessa instrumenttien mikityksen suhteen. SM57 on melkeinpä instrumenttien mikityksessä samanlainen valinta kuin Shure SM58 on laulumikrofoniksi keikoille – jos et muuta keksi niin tuskin voit pahasti ainakaan pieleen mennä.

Henkilökohtaista kokemusta on Shuren SM58:sta kotikäytössä jo luultavasti parin vuoden ajalta ja se on ollut ahkerassa käytössä ja hyväksi havaittu mikrofoni omiin tarpeisiini. Kun soitan pianoa ja otan lauluun efektit ja vedän äänet monitoreiden kautta ei SM58:n kanssa ole ongelmia ollut äänen kiertämään lähtemisen suhteen ja äänenlaatu on omaan korvaani sopiva.

Instrumenttien mikittämistä varten allekirjoittaneella ei ole ollut aikaisemmin mitään siihen käyttöön erityisesti suunniteltua mikrofonia. Tietenkin jokainen omistamani mikrofoni on siihenkin käyttöön soveltuva ja kotistudioäänityksissä luultavasti parempi kuin tämä SM57, mutta käyttötarpeita on monenlaisia eikä singer-songwriter-tyylinen äänitys kondensaattorimikrofoneilla anna juurikaan kaipaamaani erottelua.

Käyttötarkoituksena oli siis löytää mikrofoni jolla saan tarpeeksi eristettyä kitaran laulusta kun soittaa ja laulaa yhtä aikaa ja haluaa molemmat mikittää samalla kertaa. Tietenkin ääntä aina vuotaa enemmän tai vähemmän toisellekin raidalle, mutta painopiste tarpeesta on saada vuotaminen olemaan kategoriaan vähemmän kuin konkkamikeilläni oleva enemmän.

Varsinaisesti hommasin nämä mikrofonit firmalleni (josta kirjoitan tulevaisuudessa tänne postauksen kun kaupparekisterijutut on käsitelty loppuun asti yms.) joten ostin kerralla näitä kaksin kappalein tulevaisuuden äänitystarpeisiin.

Pikaiset äänitystestit yhdellä mikillä pelkällä kitaralla

Pikaiset äänitystestaukset tein käyttäen Zoom F4 -kenttätallenninta jota käytin paristokäyttöisesti (ts. ei tullut ainakaan töpseleistä ylimääräistä hurinaa). SM57 oli tökätty mikrofonistandiin ja mikitin kitaraa läheltä, fiilispohjaisesti arvioiden noin 20 cm päästä. Mikrofoni osoitti näiden pikatestien aikana akustisen kitaran reiän viereen, eli siihen kohtaan mistä kaula alkaa.

HUOM! Näissä äänityksissä soittaminen ja pieleen mennyt remputus tai kitaran epävireisyys ei ole se juttu, vaan se miltä tämä mikrofoni kuulostaa kitaran äänittämisessä 🙂

Testi 00, ei muokkauksia
Testi 00, EQ, compressor + reverb
Testi 01, ei muokkauksia
Testi 01, EQ, comporessor + reverb
Testi 02, ei muokkauksia
Testi 02, EQ, comporessor + reverb

Kun saan äänitettyä kitaran + laulun teen tänne blogiin erillisen postauksen aiheesta, joten aiheesta kiinnostuneet pysykää ihmeessä linjoilla 🙂