Olin tässä viikonloppuna reissussa Lapinlahdella (Iisalmen läheisyydessä) häissä. Menin ensin junalla Lahteen josta enoni kyydillä sitten pääsin loppumatkan. Häät oli ja meni mutta huomasin että junia ei enää lauantaina kulkenut eikä bussejakaan olisi kulkenut enää kuin yksi joskus yöllä. Onneksi tätini mies sanoi että hänen kyydillä pääsen ensin Jämsään josta sitten seuraavana päivänä (eli eilen) takaisin Helsinkiin. Hyppäsin kyytiin ja matka Jämsään alkoi.
Matkan aikana tuli rupateltua niitä näitä kaikenlaista ja jossain vaiheessa tuli puheeksi autot. Totesin että jossain vaiheessa vielä itsekin haluaisin auton itselleni hommata jos järkihintaan tulee vastaan. Kuitenkin omassa autossa on myös etunsa vaikka Helsingissä asuukin – käytännössä pitkien matkojen kanssa ei tarvitse jäädä mietitmään kulkeeko junat/bussit, moneltako ja monellako vaihdolla. Samoin ei tarvitse miettiä josko pääsee jollain kyydillä asemalle jne. Tädin mies totesi että hänellä on se auto juuri myynnissä millä olimme parhaillaan menossa Jämsään, joten toki kyselin lisää. Lopulta tulin tulokseen että kyllähän sen ostan pois, joten nyt sitten on auto alla monen vuoden tauon jälkeen.
Eilen sitten aamulla lähdimme ennen seitsemää matkaan Jämsästä Nurmijärvelle serkkuni luo. Tädin mies ajoi moottoripyörällä ja itse tulin autolla perässä. Perillä sitten kävimme netissä tekemässä auton siirron nimiini ja samalla kävin ottamassa vakuutuksen. Onneksi oli hyvät bonukset vielä joten vakuutuksista ei aivan järjetöntä summaa lopulta tule vuodessa.
Kävimme myös Hyvinkään Motonetissä ostamassa autoon taustapeilin (koska entinen puuttui keskeltä). Samalla myös tarttui matkaan karvanopat, ratin päälle kuvioitu suoja, takatarra sekä Hello Kitty -raikastin, koska why not, auto oli muutenkin jo selkeästi ottanut vivahteita amisautoista – renkaat on matalaprofiilirenkaat, jälkeenpäin on vaihdettu hieman paremman kuuloiset kaiuttimet, vaihdekepin nuppi on vaihdettu erilaiseksi ja lisäksi on kojelaudan laitaan laitettu volttimittari. Entuudestaan jo löytyi jonkinsorttinen Wunderbaum takana, joten sinne sekaan nuo omat lisäykset mahtuivat.
Autolla on ajettu todella paljon, ajaessani pamahti 450.000 km täyteen. Kuitenkin auto oli katsastettu elokuun viimeisinä päivinä ja kaikki tuntuisi toimivan joten uskalsin sen ostaa pois kilometreistä huolimatta. Mukavan pirteän oloinen peli se oli vieläkin.
Ajettavuus tuntui mukavalta. Matka meni tasaisesti rullaillen ja matkalla ostamani Chisun ja Sannin levyt antoivat hyvän käsityksen auton äänentoiston toimivuudesta. Täysin riittävät peruskuunteluun. Se on hyvä, sillä pitkiä matkoja on paljon mukavampi ajaa jos matkalla voi kuunnella musiikkia ilman että korvat vuotaa verta huonosta äänentoistosta. Eipä siinä, ainahan se subbari olisi kiva lisä, mutta ei ehkä ole ensimmäisenä ostolistalle kuitenkaan menossa 😀
Kaikenkaikkiaan positiiviset ensituntumat autosta on. Vielä kun tällä alkavalla viikolla saan hommattua aluepysäköintitunnuksen niin saan Lauttasaareen jättää auton tien varteen ilman että tarvitsee kiekkoa aina mennä siirtelemään. Pitää hoitaa se mahdollisimman pian alta, koska kiekon siirtäminen monta kertaa päivässä ei ole ajatuksena sieltä houkuttelevimmasta päästä.
Vaikka auto vaikuttaa amisautolta on mukava huomata että sitä on pidetty hyvin. Siitä ei tule kuvaa yleisestä kiertopalkinnosta vaan se on selvästi ollut jonkun käsissä joka on osannut ja halunnut pitää siitä huolta. Itse jatkan sillä linjalla ja tulipa auto käytettyä samantien myös autopesussa. Vaikka auto ei erityisen likainen ollut ennen ostoakaan toi pesu siihen silti uudemman auton fiilistä.
Laitetaan tähän loppuun vielä lisää kuvia eri puolilta autoa.
