Leffalauantai: Miss Congeniality (Miss Kovis)

Gracie Hart (Sandra Bullock)

Miss Congeniality (IMDB) joka Suomessa tunnetaan nimellä Miss Kovis on vuonna 2000 julkaistu toiminnallinen rikoskomedia jonka on ohjannut Donald Petrie. Pääosarooleissa nähdään Sandra Bullock, Michael Caine sekä Benjamin Bratt.

Elokuvan tarinassa kerrotaan FBI-agenteista jotka pyrkivät jäljittämään mystisiä kirjeitä lähettäneen rikollisen ennen kuin hän iskee seuraavaan kohteeseen. Uusimman kirjeen kohdalla he saavat sen sisältävästä arvoituksesta selvän jo ennen kuin on liian myöhäistä ja näinpä he pääsevät valmistautumaan rikollisen kiinni ottamiseen paikan päällä.

Rikospaikaksi vaikuttaisi osuvan missikilipailut. FBI päättää ujuttaa oman ikuisesti poikatyttönä olleen agenttinsa Gracie Hartin (Sandra Bullock) mukaan kilpailuun jotta hän voisi tarkkailla tilannetta paikan päältä.

Victor Melling (Michael Caine)

Miss Congeniality on elokuvalliselta anniltaan takuuvarmaa helposti lähestyttävää hömppäviihdettä. Se on rento sekä viihdyttävä ja sen kepeän humoristinen ilmaisu toimii juuri niin hyvin kuin tämän lajityypin elokuvilta on tottunut odottamaankin.

Tarina on mukavan mutkaton ja suoraviivainen eikä sitä katsoessa tarvitse aivokapasiteettiaan liiemmälti vaivata. Kuitenkin siinä on mukana myös kevyttä kasvutarinaa joka lisää tarinaan hieman kiinnostavuutta.

Kokonaisuutena elokuva on hyvä ja toimiva tuotos omassa lajityypissään. Jos tämän lajityypin elokuvista pitää ei tämän katsomisessa voi mennä pahasti pieleen, mutta jos lajityyppi ei kuulu omiin suosikkeihin on luultavaa että tästä ei saa yhtään sen enempää irti kuin muistakaan vastaavan tyylin elokuvista.

Arvosana: 6/10 (IMDB: 6,2/10)

Leffalauantai: Dodgeball: A True Underdog Story (Boltsit pelissä – Dodgeball)

Peter La Fleur (Vince Vaughn) joukkueineen

Dodgeball: A true underdog story (IMDB) joka suomessa on tunnettu myös nimellä Boltsit pelissä – Dodgeball on vuonna 2004 julkaistu komedia jonka on ohjannut myös We’re the Millers -elokuvan ohjauksesta tuttu Rawson Marshall Thurber. Pääosarooleissa nähdään Vince Vaughn, Ben Stiller sekä Christine Taylor.

Elokuvan tarinan keskiössä on kaksi miestä, Peter La Fleur (Vince Vaughn) ja White Goodman (Ben Stiller), jotka kumpikin pyörittävät kuntosalitoimintaa. White Goodmanin sali on suosittu kauniiden ja komeiden keskuudessa kun taas Peter La Fleurin kuntosali Average Joe’s Gymnasium on nimensä mukaisesti tavalliselle tallaajalle sopiva paikka treenaamiseen.

Peterin sali joutuu hankalan paikan eteen kun lakinainen Kate Veatch (Christine Taylor) tulee White Goodmanin pankin asianajanana paikan päälle kertomaan että sali menee maksamattomien velkojen vuoksi kiinni mikäli he eivät saa taiottua jostakin 50.000 dollaria maksuihin. Hankalan tilanteen hetkellä Peterin vakioasiakkaat päättävät toimia Peterin kanssa pelastaakseen heille tärkeän salin kohtalon. He päättävät osallistuvat polttopalloturnaukseen jonka pääpottina on tarvittavat 50.000 dollaria.

White Goodman (Ben Stilelr)

Dodgeball on perinteinen helposti lähestyttävä hyvän mielen lämminhenkinen komedia jossa huumorin alla kuitenkin pidetään kaiken aikaa tukevasti kiinni tarinan syvemmästä merkityksestä. Tarinan syvemmällä merkityksellä tarkoitan siis elokuvan kuvausta ystävyyden merkityksestä, yhteen hiileen puhaltamisen tärkeydestä sekä hyvien asioiden tapahtumisesta niille jotka toimivat oikein ja oikeamielisesti.

Tarinassa on lajityypilleen uskollisesti useampia pieniä ennalta arvattavia sivujuonteita ja kliseisiä ratkaisuita aina cheerleaderiin rakastuneesta nörtistä ylimielisen ja koppavan uhoajan heikkoon itsetuntoon.

Vaikka koko paketti onkin ommeltu kasaan kliseistä tai muuten vain useampaan otteeseen muissa lajityyppinsä elokuvissa nähdyistä piirteistä oli tämä omaan makuuni silti selkeästi keskivertoa parempi elokuva omassa genressään.

Pidin erityisesti paikoitellen karkeasta ja absurdista huumorista, parodioiduista kulttuurillisista viittauksista sekä sen korostetun kliseisistä piirteistä. Hyvällä maulla tehty itsetietoinen kliseisyys toimii aina, mutta valitettavan usein lopputuloksesta käteen jää ainoastaan silmiä satuttava ja sielua koskettava myötähäpeä. Ilahduttavasti Dodgeball onnistuu välttämään kaikki uhkaavat sudenkuopat ja lopulta tarjoaa katsojalleen tarpeeksi överiksi vedettyä huumoria niihin hetkiin jolloin haluaa vain istua alas ja nauraa kepeälle viihteelle .

Arvosana: 8/10 (IMDB: 6,7/10)

Leffalauantai: Hierro (Hierro – Salaisuuksien saari)

Maria (Elena Anaya)

Hierro (IMDB) joka Suomessa on tullut tunnetuksi myös nimellä Hierro – Salaisuuksien saari on espanjalainen vuonna 2009 julkaistu mysteeri/trilleri. Sen on ohjannut Gabe Ibáñez ja pääosarooleissa nähdään Elena Anaya sekä Kaiet Rodríguez.

Tarinassa kerrotaan Mariasta (Elena Anaya) jonka poika Diego (Kaiet Rodríguez) katoaa heidän ollessaan lautalla Marian päiväunien aikana. Maria joutuu epätoivon valtaan ja koettaa löytää lautan henkilökunnan kanssa poikaansa lautalta sekä poliisien avustuksella myöhemmin muualtakin mutta tuloksetta. Muutamaa kuukautta myöhemmin hän saa kutsun El Hierron saarelle tunnistamaan ruumista jonka sanotaan olevan hänen poikansa.

Maria lähtee ystävänsä kanssa saarelle ruumista tunnistamaan, mutta ollessaan ruumista tunnistamassa hän ilmoittaa että kyseessä ei ole hänen poikansa ruumis. Tämän seurauksena hän joutuu jäämään viikonlopuksi saarelle jotta virkavalta voi seuraavan viikon alussa ottaa vielä DNA-näytteet häneltä ja merestä löytyneeltä pojalta.

Saarella ollessaan Maria alkaa havaitsemaan paikallisilla ihmisillä omituista käyttäytymistä ja niinpä hän alkaa tutkimaan saarella tapahtuvia asioita enemmänkin. Hän löytää saarella myös ilmoituksen toisesta kadonneesta pojasta jonka seurauksena hän sotkeutuu yhä syvemmälle epäilyttävien asioiden vyyhtiin.

Diego ( Kaiet Rodríguez) ja Maria

Hierro on miellyttävää vaihtelua perinteisten trillereiden saralla, sillä se onnistuu kiehtovalla tavalla saamaan kasaan perinteisen trillerin tunnelman kuitenkin sopivasti hämärillä aspekteilla maustettuna. Tyylillisesti se onnistuu hakemaan jopa aavistuksen aronofskymäisiä tunnelmia Black Swanin (lue arvostelu) hengessä niissä hetkissä kun protagonistin mielenterveyden rajoja kolkutellaan eikä katsoja voi olla aivan varma mitä Maria kokemasta on totta ja mikä lapsensa kadottaneen äidin sekoavan mielen tuottamaa harhaa.

Lisää elokuvan viehättävyyttä lisää sen ohjaus, erinomaiset musiikit sekä tunnemalliset ja maalailevat kohtaukset jotka sinänsä paikoitellen tuntuvat irtonaisiltakin mutta jotka juuri sen vuoksi luovat hyvää kontrastia perinteiseen trilleriin saaden Hierron erottumaan joukosta edukseen.

Kokonaisuutena Hierro on erinomainen elokuva, vaikkakin se on paikoitellen aavistuksen tunnelmaltaan painostavaa sorttia. Pidin sen tavasta kuvata lapsensa menettämisen tuskaa ja mielenterveyden järkkymistä audiovisuaalisen taiteen ilmaisun keinoin.

Arvosana: 8/10 (IMDB: 5,7/10)

Leffalauantai: Schindler’s List (Schindlerin lista)

Emilie Schindler (Caroline Goodall) sekä Oskar Schindler (Liam Neeson)

Schindler’s List (IMDB) eli Schindlerin lista on Steven Spielbergin ohjaama vuonna 1993 julkaistu historiallinen biografinen draamaelokuva. Pääosissa nähdään Liam Neeson, Ben Kingsley sekä Ralph Fiennes.

Spielbergin filmatisointi pohjautuu Thomas Keneallyn vuonna 1982 julkaistuun Schindler’s Ark -nimiseen romaaniin joka myöhemmin on kuitenkin tullut tunnetuksi myös Schindler’s List -nimellä.

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat toisen maailmansodan aikaan. Tarinassa kuvataan juutalaisten aseman asteittaista heikentymistä ja päätymistä keskityisleireille kansallissosialistien hallinan alaisuudessa. Pääosaa elokuvassa kuitenkin näyttelee saksalainen liikemies Oskar Schindler (Liam Neeson) joka omilla toimillaan onnistuu pelastamaan tuhoamisleireiltä yli 1100 juutalaista.

Pidin tästä elokuvasta todella paljon. Sen tarinankerronta ja tunnelman rakentaminen on erinomaista tasoa, näyttelytyö on vakuuttavaa ja visuaalinen tyyli on toimivaa. Elokuvaa katsoessa useammassa paikassa unohtuu että kyseessä on elokuva eikä dokumentti joka on tämänkaltaisessa filmatisoinnissa ainoastaan positiivinen piirre, sillä se lisää kuvauksen vaikuttavuutta katsojalle.

Poikkeuksellista elokuvan visuaalisessa tyylissä on sen lähes kokonaan mustavalkoinen ilmaisu muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Lisäksi merkittävästi keskimääräistä elokuvaa pidempi 3 h 15 min kesto saa sen erottumaan valtavirrasta. Ilahduttavaa kyllä kesto ei tuntunut pitkältä eikä pitkäveteiseltä missään vaiheessa joka on hatunnoston arvoinen suoritus.

Vaikka tarinan tapahtumat ovatkin synkkiä ja osa ihmiskunnan häpeällistä historiaa, jättää Schindlerin lista kuitenkin katsojalleen lopulta suurempana viestinään kuvauksen myös siitä hyvyydestä johon ihmiset myös kykenevät kaiken pahuudenkin keskellä. Yksikin oikeamielisesti toimiva ihminen voi oikeassa paikassa muuttaa historian kirjoissa paljon asioita hyväksi.

Myös Oskar Schindlerin kuvaus on toteutettu maanläheisesti liikoja kaunistelematta. Hänestä ei rakenneta kuvaa pyhimyksestä joka aina toimisi oikein ja oikeamielisesti, vaan sijaa jätetään myös hänen taipumuksilleen väkevien naukkailuille ja vieraissa juoksemiselle.

Kokonaisuutena tämä elokuva on ehdottomasti näkemisen arvoinen mestariteos. Omassa elokuvamaussani Schindlerin lista meni suoraa Suosituksia-sivulle.

Arvosana: 10/10 (IMDB: 8,9/10)

Leffalauantai: Bela Lugosi Meets a Brooklyn Gorilla

Nona ja Sammy

Bela Lugosi meets a Brooklyn Gorilla (IMDB) joka tunnetaan myös toisella nimellä Boys from Brooklyn on vuonna 1952 julkaistu sci-fi/komedia. Elokuvan on ohjannut William Beaudine ja sen pääosarooleissa nähdään Bela Lugosi, Duke Mitchell, Sammy Petrilo sekä Charlita.

Elokuvan juonessa viihdetaiteilijat Sammy ja Duke päätyvät epähuomiossa syrjäiselle saarelle alkuasukasheimon sekaan. Saarella ollessaan Duke rakastuu saaren heimon päällikön tyttäreen Nunaan (Charlita) eikä tunne jää yksipuoleiseksi.

Saarella asustelee alkuasukkaiden lisäksi myös tiedemies Dr. Zabor (Bela Lugosi). Myös hän on iskenyt silmänsä samaiseen Nunaan mutta hänen rakkautensa ei valitettavasti saa lainakaan vastakaikua. Tämä ei tiedemiehen sydäntä lämmitä ja niinpä Zabor päättää palvelijansa kanssa hoidella kilpakosijan pois päiviltä muuttamalla hänet tieteen avulla ihmisestä gorillaksi.

Boys from Brooklyn kuuluu niihin elokuviin jotka katsoo kerran tai ehkä jopa toisenkin, mutta mitään suurta ja ihmeellistä taidepläjäystä on toki turhaa siltä odottaa. Eipä siinä, kepeän viihteellisenä hupina tämä luultavasti on tarkoitettukin ja sellaisena se toimii asiallisesti.

Tarina on tavallista tasoa ja elokuvan loppuratkaisut oli mukava poikkeus siihen mitä odotin. Roolihahmoissa on persoonallisuutta, näyttely on toimivaa eikä ohjauksestakaan yleisesti ottaen tule mieleen mitään valittamista.

Kokonaisuutena suoraviivainen ja kepeän viihteellinen elokuva jota katsoessa voi aivot vääntää taukotilaan ja antaa niillekin hyvin ansaitun lepohetken arjen aherruksista.

Arvosana: 5/10 (IMDB: 3,7/10)