Aleksin Blogi

Category: Elokuvat

  • Leffalauantai: Vampire academy

    Dhampyyri Lucy (Zoey Deutch) ja Moroi Lissa (Lucy Fry) ovat vampyyriakademiassakin läheiset ystävät

    Vampire Acedemy (IMDB) on vuonna 2014 julkaistu komediallinen teinivampyyridraama jonka on ohjannut Mark Waters. Pääosissa nähdään Zoey Deutch, Lucy Fry, Danila Kozlovskiy, Dominic Sherwood, Sarah Hyland sekä Cameron Monaghan.

    St. Vladimirin vampyyriakademiasta karanneet Rose (Zoey Deutch) sekä Lissa (Lucy Fry) saadaan kiinni ja heidät tuodaan takaisin akademiaan missä heidän pitäisi olla paremmassa turvassa ulkomaailmassa vaanivilta strigoilta, pahoilta vampyyreiltä. Dhampyyri eli puolivampyyri Rose on karkumatkalla olleen ihmisten kanssa hyvin tulevan moroi-vampyyri Lissan vartija johon hänellä on jonkinmoinen telepaattinen yhteys.

    Akademian sisäpuolella jälleen ollessaan he pian saavat selville että suurin uhka ei välttämättä tulekaan ulkomaailmassa olevista strigoista, vaan uhka tulevaisuuden kannalta tärkeässä roolissa olevan Lissan turvallisuudelle tuleekin lähempää kuin he osaavat odottaa.

    Lucy

    Vampire Academy on suoraviivainen ja harmaaseen massaan hukkuva tusinaelokuva jonka kyllä kliseisistä teinimäisistä elementeistään huolimatta jaksaa katsoa, mutta joka ei kuitenkaan missään vaiheessa pääse erityisesti säväyttämään.

    Tarina on mukiinmenevä vaikkakin itselleni se jätti lähinnä tunnun siitä aivan kuin kyseessä olisi jatko-osa jollekin muulle elokuvalle tai vaihtoehtoisesti elokuva samaa nimeä kantaneelle TV-sarjalle. Tapa miten asioita kuvataan ja kerrotaan luo paikoitellen mielikuvan siitä aivan kuin katsojan odotettaisiin entuudestaan tietävän jo asioita joita on jossain muualla tapahtunut. En tiedä onko asia oikeasti näin, mutta jotain kerrontatyylissä olisi voitu hioa toisenlaiseksi mikäli näin ei ole ollut tarkoitus.

    Näyttelytyö on paikoitellen teennäisen tuntuista, mutta onneksi eniten nähtävien Zoey Dutchin sekä Lucy Fryn osalta samanlaista mielikuvaa ei synny, mutta heidän näyttelemissä roolihahmoissa sitä vastoin on teinidraamakomedioiden kliseistä vivahdetta. Tätä roolihahmojen tyyliä en kuitenkaan laske miinukseksi elokuvaa kohtaan sillä lasken sen enemmänkin lajityypilleen tyypilliseksi piirteeksi joka on osittain määrittämässä lajityyppiä itsessään.

    Kokonaisuutena Vampire Acedemy kestää kyllä katsomisen mikäli on vampyyrielokuvien ystävä ja osaa suhteuttaa tämän selkeästi teinielokuvan kategoriaan omissa odotuksissaan, mutta mikäli vampyyrielokuvat ei iske ei tätä oikeastaan voi suositella muille kuin teinielokuvista pitäville katsojille.

    Arvosana: 5/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 53 679 annettuun ääneen”]5,5/10[/simple_tooltip])

  • Vuonna 2021 näkemäni näkemisen arvoiset elokuvat

    Parin viime vuoden tapaan vuoden vaihteen jälkeen on hyvä tehdä pikainen katsaus elokuviin jotka olivat tavalla tai toisella näkemisen arvoisia. Aikaisemmat samanlaiset listat löydät vuodelta 2020 (katso täältä), vuodelta 2019 (katso täältä) sekä vuodelta 2018 (katso täältä).

    Täällä sivustolla on erikseen Suosituksia-sivu (katso täältä) jonne omasta mielestäni parhaimmisto elokuvista pääsee, mutta kuitenkin moni elokuva on hyvä ja näkemisen arvoinen mutta ei kuitenkaan ole ylittänyt sitä kynnystä että olisivat ansainneet paikkaansa Suosituksia-sivun filmatisointien joukossa.

    Vaikka viime vuonna elokuvia kerkesi katsomaan todella vähän, ainoastaan 124 kappaletta, mahtui siihenkin määrään monia erinomaisia elokuvia joten pidemmittä puheitta laitetaan siis lista nähtäville.

    Parasite (IMDB) – Parhaan elokuvan Oscarin ansainnut musta draamakomedia. Synkkä mutta tyylikäs.

    V for Vendetta (IMDB) – Tyrannian koulimassa maassa vapaustaistelija V nousee ja nostattaa kapinan. Ajankohtainen elokuva katsottavaksi nykyisen maailman suuntauksen ollessa mitä on.

    Beverly Hills Cop I, II ja III (IMDB, IMDB ja IMDB) – Lapsuudestani asti tutut elokuvat joiden päätähtenä nähdään Eddie Murphy. Vaikka nämä eivät kenties mitään arvostelumenestyksiä olekaan, on nämä viihdyttäviä vielä näinäkin päivinä.

    Black Dynamite (IMDB) – Sopivan överiä toiminnallisen komedian menoa 70-luvun hengessä vuoden 2009-elokuvassa.

    Shrek 2 (IMDB) – Shrekin ja Fionan edesottamuksia vuodelta 2004. Loistava animaatioelokuva.

    12 years a slave (IMDB) – Erinomainen vuonna 2013 julkaistu draama orjuuteen joutuvasta miehestä. Paikoitellen suhteellisen brutaalikin, mutta ansiosta kyllä parhaan elokuvan Oscarin ansainnut.

    Passengers (IMDB) – Jennifer Lawrencen ja Chris Prattin tähdittämä romanttinen sci-fi-draama jonka olen pariin otteeseen katsonut. Toisella katselukerralla elokuva kolahti vielä paremmin.

    Hacksaw Ridge (IMDB) – Mel Gibsonin ohjaama hieno sotaelokuva jossa pääosansa saa adventistisen kristinuskonsa vuoksi aseettomana sotilaana toiminut Desmond Doss.

    Jaws (IMDB) – Tappajahai. Spielbergin klassikko.

    The Ninth Gate (IMDB) – Johnny Deppin tähdittämä mysteeritrilleri harvinaisten kirjojen välittäjästä joka saa tehtäväkseen etsiä muutamaa kirjaa joissa on paholaisen puumerkit.

    Million Dollar Baby (IMDB) – Upea nyrkkeilyelokuva jossa tarinassa on syvyyttä. Päätyi myös Suosituksia-sivulleni.

    Billy Elliot (IMDB) – Tyylillä tehty elokuva pojasta joka haluaa tanssia balettia.

    Monsters, Inc. (IMDB) – Sympaattinen animaatioelokuva.

    Mercury Rising (IMDB) – Mukavan menevää toimintadraamaa vuodellta 1998.

    The Social Network (IMDB) – Elokuva Facebookin alkuvaiheilta. Aihepiiriään kiinnostavampi elokuva.

    Deep Blue Sea (IMDB) – Varmaankin paras Renny Harlinin elokuva joita olen lähivuosina katsonut. Toimiva elokuva tappajahain meiningeissä.

    From Dusk Till Dawn 3: The Hangman’s Daughter (IMDB) – Oma suosikkini tästä elokuvasarjasta. Eniten vampyyrielokuvan tuntua!

    Prometheus (IMDB) – Hieno Sci-Fi vuodelta 2012.

    Ad Astra (IMDB) – Sci-Fi elokuva vuodelta 2009 missä astronautti etsii totuutta isänsä katoamisesta.

    American Heist (IMDB) – Kriitikoiden lyttäämä ja suuren yleisönkin keskinkertaiseksi 5,0/10 laskema toiminnallinen rikosdraama joka pärähti itselleni kuitenkin varsin mukavasti. Hyvä esimerkki elokuvista että parempi katsoa elokuvat itse eikä luottaa ainoastaan liikaa muiden arviontiin.

    Carrie (IMDB) – Kingin kirjaan pohjautuva Brian De Palman filmatisointi vuodelta 1976 jossa on tunnelmaa.

    Invasion of the Body Snatchers (IMDB) – Kauhun ja sci-fin kategorioihin lukeutuva Philip Kaufmanin ohjaus vuodelta 1978.

    La dentellière (IMDB) – Romanttinen draama vuodelta 1977. Täysin erilaista romanttista draamaa kuin modernit saman lajityypin filmit.

    A matter of life and death (IMDB) – Vuoden 1946 fantasian ja romanttisen draaman yhdistelmä joka kolahti itselleni kovasti, 10/10 omassa lajityypissään.

    Lord of the Rings -trilogia (IMDB, IMDB ja IMDB) – Hienoja fantasia-elokuvia jotka ovat kestäneet aikaa.

    Braveheart (IMDB) – Loistava historiallinen draamaelokuva William Wallacesta joka nousee kapinaan Edward I:n joukkoja vastaan. Pääsi myös Suosituksia-elokuviini.

    Gladiator (IMDB) – Upea Suosituksia-listallenikin päätynyt Russell Crowen tähdittämä elokuva gladiaattorista.

    Rocky (IMDB) – Nyrkkeilyelokuva vuodelta 1976 joka yhä vain toimii.

    First Man (IMDB) – Biografiallinen draamaelokuva Neil Armstrongista ja hänen matkastaan kuuhun.

    Snow White and the Seven Dwarfs (IMDB) – Disneyn piirretty klassikkoelokuva vuodelta 1937 joka tuli VHS-filmiltä katsottua. Klassikko aivan syystä!

    The Queen (IMDB) – Suosituksia-listalle päätynyt elokuva englannin hovista ja Kuningatar Elizabeth II:sta prinsessa Dianan kuoleman ajoilta.

    The Notebook (IMDB) – Romanttinen nyyhkyleffa.

    Singing in the rain (IMDB) – Vuoden 1952 tunnettu musikaali. Toimii vielä näinäkin päivinä erinomaisesti!

    Scarface (IMDB) – Suosituksia-sivulleni päässyt elokuva huumeiden ja rikollisuuden maailmassa.

    Sleeping Beauty (IMDB) – Prinsessa Ruusunen, Disneyn piirrosklassikko vuodelta 1959 joka tämäkin on paikkansa ansainnut näkemisen arvoisten elokuvien joukossa.

  • Leffalauantai: The Kid (Chaplinin poika)

    Poika (Jackie Coogan) ja Chaplin (Charles Chaplin)

    Charles Chaplinin ohjaama elokuva The Kid (IMDB) joka suomennettuna tunnetaan nimellä Chaplinin poika on vuonna 1921 julkaistu draamakomedia. Sen pääosissa nähdään Charles Chaplin, Edna Purviance sekä Jackie Coogan.

    Nuori nainen (Edna Purviance) synnyttää pojan mutta ei kuitenkaan pysty huolehtimaan lapsesta. Hän jättää lapsen jonkin löytämänsä auton takapenkille josta hän monen mutkan kautta päätyy yksin elävän miehen (Charles Chaplin) huostaan. Pian viisi vuotta on vierähtänyt ja poika (Jackie Coogan) on kasvanut jo vauvasta pikkupojaksi. Mies kasvattaa poikaa kuin omaansa kunnes lääkärille selviää että poika ei ole varsinaisesti hänen. Pian asiaan puuttuu jo orpokodin väkikin ja pojan ja kasvatti-isän tiet näyttävät kulkeutuvan kummankin tahtoa vastaan erilleen.

    Lapsen äiti (Edna Purviance)

    Chaplinin The Kid on komediallisia elementtejä sisältävä viihdyttävä draama joka on kestänyt hyvin ajan hammasta. Elokuvan julkaisusta on jo hitusen yli 100 vuotta, mutta hyvin toteutettu filmatisointi ei yhtään häpeä nykyelokuvien rinnalla vaikkakin elokuva taidemuotona on kokenut hyvin suuren muutoksen tämän elokuvan jälkeen.

    Kerrontatyyli on hieman teatterimainen, sillä välissä asioita selvennetään väliteksteillä mutta pääsääntöisesti katsojaa kuljetetaan kohtauksesta toiseen luonnollisesti etenevällä filmatisoinnilla. Vaikka elokuvassa ei ole ääneen käytävää dialogia on katsojan silti pääsääntöisesti helppoa pysyä kartalla tapahtumien kulusta ja merkityksestä.

    Tarina on toimiva ja toteutuskin saa elokuvan menemään mukavaan helposti lähestyttävän viihde-elokuvan kategoriaan. Näyttely on hyvää eikä elokuvan tekninen toteutuskaan jätä kaipaamaan enempää. Toisinaan tämänkaltainen yksinkertainen ja vähäeleinen sympaattisen tarinan kerronta on kaikki mitä tarvitaan joten tätä taustaa vasten The Kid on katsomisen arvoinen elokuva vielä näinäkin päivinä.

    Arvosana: 8/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 121 867 annettuun ääneen”]8,3/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Reminiscence

    Nick Bannisterin roolissa nähdään Hugh Jackman

    Reminiscence (IMDB) on vuonna 2021 julkaistu mysteerillinen romanttinen sci-fi-elokuva jonka on ohjannut Lisa Joy. Pääosarooleissa nähdään Hugh Jackman, Rebecca Ferguson sekä Thandiwe Newton.

    Tarinassa kerrotaan yksityisetsivistä Nick Bannisterista (Hugh Jackman) sekä Emily ‘Watts’ Sandersista (Thandiwe Newton) joiden käytössä on laite jonka avulla he pääsevät ihmisten muistoihin. Eräänä päivänä sulkemisaikaan heidän asiakkaakseen tulee Mae (Rebecca Ferguson) joka haluaa apua kadonneiden avaintensa löytämiseen.

    Maen muistoissa on jotain sellaista mikä herättää Nickin mielenkiinnon häntä kohtaan muutoinkin ja kadonneiden avainten etsinnän jälkeen he pian tekevät tuttavauutta myös ammatillisten asioiden ulkopuolella. Välit lämpenevät aina suhteeksi kunnes eräänä päivänä Mae Nickin hämmästykseksi vain katoaa ilman selityksiä. Muiden ihmisten muistoihin mennessä Nick ja Emily törmäävät jälleen muiden muistohin Maesta ja saavat huomata että kaikki se mitä Nick on Maesta luullut ei välttämättä olekaan todenmukaista.

    Mae (Rebecca Ferguson)

    Pidin tästä elokuvasta. Sen juoni on mukavan mielenkiintoinen ja se avautuu sopivalla rytmillä katsojalleen – tarpeeksi nopeasti että se pitää mielenkiintoa yllä, mutta samalla myös tarpeeksi hitaasti että se ei paljasta tarpeettoman paljoa kerralla.

    Toimivan tarinan lisäksi pidin erityisesti elokuvan visuaalisesta tyylistä. Jollain tapaa valojen ja värien käyttö tuntui selkeästi keskivertoa elokuvaa miellyttävämmältä ja monien kohtauksien visuaalinen tunnelma oli näyttävää. Näyttely on tasaisen varmaa tasoa kuten voi odottaakin eikä mistään peruselementeistä löydä pahaa sanottavaa.

    Kaikki rakennuspalikat oli tässä elokuvassa omaan makuuni kohdallaan joten kepeän viihdyttävänä sci-finä tämän katsoi mieluusti kerran ja helposti voisin tämän toisenkin kerran katsoa.

    Arvosana: 8/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 41 976 annettuun ääneen”]5,9/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: 8-bit Christmas

    Jake Doylen roolissa lapsuuden roolissa nähdään Winslow Fegley

    8-bit Christmas (IMDB) on vuonna 2021 julkaistu koko perheen komedia. Sen on ohjannut Michael Dowse ja sen pääosarooleissa nähdään Winslow Fegley, Steve Zahn, Bellaluna Resnick, Sophie Reid-Gantzert sekä Neil Patrick Harris.

    Aikuiseksi kasvaneella Jake Doylellä (Neil Patrick Harris) on tytär Annie (Sophie Reid-Gantzert) joka haluaisi kovasti saada jo oman matkapuhelimen. Mummolassa ollessaan 8-bittisen Nintendon ääressä Jake alkaa kertomaan hänelle tarinaa kuinka hän sai tuon kyseisen Nintendon jota hän niin kovasti halusi lapsena ollessaan. Elokuva hyppää aikaan Jaken nuoruuteen ja pääosin tarinaa kuljetetaan nuoren Jaken (Winslow Fegley) näkökulman kautta. Isänsä tarinan kautta Annie ymmärtää että aina kaikkea ei saa mitä haluaisi, mutta samalla hän ja isänsä ymmärtää tarinan suuremman merkityksen.

    Jake Doyle aikuisena (Neil Patrick Harris)

    Oman ikäpolveni ihmisille 8-bittinen Nintendo on tavalla tai toisella kuulunut osaksi omaa lapsuutta – joko itse omistaen tai vähintäänkin välillisesti jonkin lähipiiriinsä kuuluvan ihmisen omistana – ja sitä kautta se on osa oman ikäluokkani sukupolvikokemusta aivan siinä missä Beatles, Elvis, hippiaate tai kuukävely ovat olleet osana aiempien ikäluokkien sukupolvikokemusta. Tätä taustaa vasten tarinassa on kyllä jotain kosketuspintaa josta voi jollain tapaa tarrata kiinni, mutta harmillisesti kosketuspinta jää kuitenkin liukkaaksi kuin öljytty hylje eikä ote pysy kiinni oikein missään kohtaa kunnolla.

    Tarina itsessään on kohtalaisen tavallinen mutta silti toimiva. Eletään 80-lukua ja on monia lapsia jotka himoitsevat 8-bittistä Nintendoa päästyään sen vetovoiman vaikutuspiiriin ja jotka himoitsevat monien muiden tavoin tuota pelikonsolien ja digitaalisen maailman mullistanutta laitetta ja ovat valmiita tekemään paljon töitä jotta saisivat sellaisen myös itselleen. Oikean elämän tavoin tässä elokuvassakaan ei kovakaan työ ei aina tuota tulosta vaan maali karkaa aina vain kauemmaksi ja kauemmaksi – toisinaan tavoitetta ollaan lähempänä, toisinaan kauempana mutta kokonaisuutena päämäärä pysyy silti kirkkaana ja tavoittelemisen arvoisena.

    Vaikka tarinan keskiö onkin lapsuudessa halutun asian saavuttamisessa ja kaikissa vastoinkäymisissä mitä sen tielle on tullut on omasta näkökulmastani katsoen kuitenkin syvempi merkitys siinä kuinka tärkeää on nähdä kaikki se mitä meillä jo on eikä ainoastaan sitä mitä meillä ei vielä ole.

    Kokonaisuutena 8-bit Christmas on keskinkertainen elokuva. Siinä on kyllä tarina joka on toimiva ja sen tarinan syvempikin merkitys on toimiva, mutta kokonaisuus jättää silti toivomisen varaa. Se ei missään vaiheessa pääse kunnolla lentoon eikä se missään vaiheessa erityisemmin iske. Ei se tylsäkään ole, mutta tällaisenaan se jää keskinkertaisten tusinaelokuvien laariin.

    Arvosana: 5/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 3 189 annettuun ääneen”]6,8/10[/simple_tooltip])