Kuten aikaisemmin Onko vanhassa muka vara parempi -postauksessa tänne blogiini kirjoitin ajatuksenani on palata askel kerrallaan kohden yksinkertaisempaa ja helpompaa elämää ja samalla vähitellen kääntää elämän laivaa hieman minimalistisempaan suuntaan.
Helppo ja yksinkertainen elämä ei tarkoita tässä tapauksessa kaiken romun pois heittämistä ja tyhjässä huoneessa seinän tuijoittamista vaan ennen kaikkea mielentilan muutosta jossa kyseenalaistan totuttuja rutiineita ja pyrin muuttamaan elämänlaatuani askel kerrallaan vieläkin parempaan suuntaan.
Yksi askel itselläni helpossa ja yksinkertaisessa elämässä on ehdottomasti siisteys. Sotkuisessa asunnossa ei ajatus kulje kun epäsiisteys vie huomion ajatuksista itseensä, asioita joutuu etsimään tarpeettoman kauan mikäli niillä ei ole aina sijoituspaikkaa josta ne löytää ja piilossa oleva sotkukin on sotkua joka tuntuu epämukavalta vaikkakin ei niin epämukavalta kuin näkyvä sotku.
Vuosia sitten sain uskomattoman paljon aikaiseksi kolmen tavoitteen päivätaktiikalla. Olenkin jälleen palannut kolmen tavoitteen taktiikkaan per päivä, eli kirjoitan ylös kolme asiaa jotka aion tehdä seuraavana päivänä ja sitten seuraavana päivänä teen ne. Tehtävät on pieniä ja nopeita toteuttaa mutta kuitenkin sellaisia jotka vievät asioita kotona eteenpäin.
Päivän tehtävät on esimerkiksi ”Vie roskat”, ”Palauta pullot”, ”Siivoa roskapöntön kaappi”, ”Kirjoita blogipostaus aiheesta X” ja muita vastaavia simppeleitä ja suhteellisen nopeita toteuttaa. Tämän blogipostauksen kuvat ovat taskista Siivoa roskapöntön kaappi.
Järjestys
Vaikka roskapöntön kaappi on sellainen että sinne ei huvin vuoksi katsele on sen siisteys yksi osa kokonaisuutta. Kaappi kerrallaan asunnosta tulee siistimpi kun vain muistaa katsoa ympärilleen ja pitää vahtia että sotku ei pääse tekemään tietään uudelleen kotiin.
Yksi varma tapa saada sotkua asuntoonsa on yksittäiset esim. postin mukana tulevat paperit ja laput. Yhden kun jättää pöydälle toimii se magneetin lailla keräten seurakseen toisen toverin ja kohta pöydällä on jo kokonainen kommuuni kaiken maailman lippuja ja lappuja ja kaaos ottaa jälleen muotonsa joten sen vuoksi paras tapa välttää tätä ongelmaa on heti alussa jo käsitellä kaikki paperit ja laput sinne minne ne kuuluvat.
Siistiin asuntoon ja kaappitilaan on aikomus suunnata myös siksi että on helpompaa siivota kun ei tarvitse varsinaisesti koskaan siivota. Tällä tarkoitan siis sitä että kun pöytätasot pitää vapaana tarpeettomasta roinasta on nopeampaa pyyhkäistä aina pölyt jne. eikä tule samanlaista tarvetta suursiivoukselle. Mitä vähemmän lattiallakin pyörii romua sitä matalampi kynnys on imuroida.
Tällä hetkellä en vielä ole siinä, mutta katsellaan josko jo parin kuukauden päästä. Kuitenkin kolmen pienen muutoksen päivätahdilla tekee se jo noin 90 muutosta kuukaudessa joka alkaa jo tuntumaan. Mikäli jokaiselle päivälle tavoitteena on yhden hyllyn siivoaminen on todennäköisesti kotoaan kerennyt jo lähes jokaisen hyllynsä kuukaudessa laittamaan ruotuun. Pienin askelin siis kohden siistimpää asuntoa.
Uusi sohvapöytä. Kuva Nikon D5300 ja Sigma 17-50 F/2.8
Asuntoa tulee vähitellen laitettua kodikkaampaan suuntaan ostamalla aina silloin tällöin jotain sisustuksellisia elementtejä joilla kämpästä saa enemmän ihmisasutusta ja kotia muistuttavan. Tällä kertaa jo muutaman vuoden käytössäni ollut IKEA:n halpa sohvapöytä sai väistyä ja tilalle tuli – ainakin omaan makuuni – selkeästi siistimpi pöytä. Tämänkin löysin tori.fi:stä ja kyllähän siitä huomaa elämisen jälkiä siitäkin, mutta kyseessä on selkeä parannus aikaisempaan.
Tässä pöydässä on varsin näppäränä puolena taso johon saa sijoitettua kaukosäätimet ja pelikonsoleiden ohjaimen. Samoin muutaman lehden pistin pois TV-tasolta ja sijoitin ne tähän sohvapöydän välitasolle, samoin myös kuvasta näkyvän Taylor Swiftin uusimman levyn lehtiversion. Albumin koko on sellainen että sitä ei saa levyhyllyyn joten hyvä että sen saa nyt edes jonnekin järkevästi.
Toki IKEAn sohvapöydässä oli myös välitaso mutta se oli irronnut jo hyvä tovi takaperin siitä irti eikä se missään vaiheessa ollut järin kestävä joten se sitten oli irrallaan muistaakseni jo edelliseltä asunnolta asti. Askel kerrallaan asunnosta tulee viihtyisämpi!
Eilen yöllä selailin tori.fi sivustoa ja satuin bongaamaan ruokapöydän ja neljä tuolia kotiinkuljetuksella inhimilliseen hintaan. Laitoin sitten aamulla viestiä tuosta pöydästä ja tuoleista ja pian myyjä ottikin jo yhteyttä ja sovimme pöytäryhmän tuonnin kotiin.
Pöytä on perus siisti vaikka toki se on käytetty ja selkeästi sen kyllä huomaa. En kuitenkaan uutta ollut ostamassa joten kulumisen jäljet kuuluvat asiaan. Samoin tuolit ajavat asiansa vaikka huomaa toki niistäkin että onhan ne hieman elämää nähneet. Eipä se mitään sillä ne tekevät kuitenkin sen mitä tuolilta ja pöydältä odotan joten potentiaalisesti merkittävästi hienompia tuoleja ja pöytää kaukaisessa tulevaisuudessa odotellessa näillä mennään.
Parempi tarpeeksi hyvä huonekalu kotona kuin täydellinen huonekalu kaupassa.
Keittiön matto kaipaa silti vaihtoa johonkin parempaan jossain välissä sekin sillä nykyisellään värikombinaatio huoneessa on aivan kauhea ja täysin tyylitajuton. Pitänee jossain vaiheessa käyttää aivotoimintaa sen verran että etsin mikä värikombinaatio olisi sopiva ja sen jälkeen etsin sellaisen maton joka siihen sopii.
Hommasin kotiini vihdoin ja viimein myös tauluja seinälle, tai tarkemmin ottaen julisteita jotka sitten on laitettu kehyksiin ja ripustettu seinälle. Ensihätään löysin kaksi mieluisaa mutta kunhan löydän lisää niin tietenkin sitten niitä hommaan lisää.
Alunperin oli tarkoituksena laittaa yksi television taakse ja toinen pianon taakse, mutta koska pianon takana valmiiksi seinässsä olevat koukut ovat liian matalalla ja samoin television takana en näitä tauluja sitten laittanut niihin paikkoihin sillä muuten niistä olisi vain pieni osa näkynyt ja loppu olisi jäänyt pianon tai television taakse piiloon. Pitänee jossain vaiheessa käydä hankkimassa taulukoukkuja ja paukutella niitä seinään oikealle korkeudelle näin korkeiden taulujen tapauksessa.
Koska kyseessä on oikeasti GameStopista hankitut julisteet ja samaisesta paikasta niihin hankitut kehykset vaati nämä simppeleitä asennustoimenpiteitä jotta julisteen saa taulukehykseen. Onneksi kyseessä oli niinkin helppo operaatio että senkin onnistuin perinteiseen tapaan räpeltämään toisen taulun kohdalla perseelleen 😀
Esimerkki siitä miten taustapahvin EI kuulu olla
Ensimmäisen taulun laitto meni ilman suurempia ongelmia, eli käytännössä takapahvi irti, taulun edessä olevasta muovista/pleksistä suojamuovit pois, sen takaisin asettelu paikalleen, julisteen asettelu paikalleen ja taustapahvin takaisin laitto ja seinälle. Toki juliste on helposti rullaantuvaa sorttia joten asettelun ajaksi nakkasin painoksi laitoihin kaukosäädintä ja konsolin ohjainta jotta juliste ei pyörähtänyt takaisin rullalle sinä aikana kun taustapahvia takaisin olin laittamassa.
Toisen kohdalla olisi luullut että tämä menee yhtä hyvin ja pääosin menikin, mutta sitten kun rupesin taulua laittamaan seinälle huomasin että olin laittanut taustapahvin väärinpäin ja siinä oleva ripustinkoukku on jäänyt julisteen selkämystä vasten eli laitoin taustapahvin väärin päin. Että sellaista.
You had one job…
Onneksi tämä oli helppoa korjata. Metalliklipsit väänsin vain auki, otan pahvin pois ja käännän sen toisinpäin. Toisella kertaa se meni oikeinpäin eli en onnistunut saamaan koukkua julisteen alaosaan ja taulu olisi mennyt lisäksi väärinpäin joten kaikki meni lopulta ihan jees.
Toinen juliste on Skyrim-aiheinen juliste. Kuvassa oli ottohetkellä aivan järkyttävät verkkokaapeliviritelmät taulun alla (ja on yhä koska asian korjaaminen kunnolla ja käytännölliseksi vaatii enemmänkin operaatiota) mutta pistetään kuva silti tähän näkyville millainen taulu toinenkin on.
Kawai CN37 on sisustuksellisesti miellyttävän näköinen soitin
Varoitus! Teksti sisältää luultavasti enemmän nörttejä kuin pianistejä kiinnostavia tietoja. You have been warned!
Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi tilata itselleni kunnollisen sähköpianon. Vuosia moisesta on tullut edes jollain tapaa haaveiltua mutta jostain syystä en ole sellaista saanut aikaiseksi hankkia joko laiskuudesta, nuukuudesta tai perfektionismista johtuen. Aina kun löytää mielestään hyvän sähköpianon niin pian jo löytää vielä paremman ja hinta lähtee huitelemaan kohden kuuta ja tuote jää ostamatta. Jossain vaiheessa on kuitenkin hyvä etsiä hyvä, valita se ja pysyä siinä. Hyvä digitaalipiano kotona on parempi kuin kymmenen potentiaalisesti parempaa kaupassa.
Tein tilauksen Laatusoittimesta ja perjantaina sitten piano ja tuoli tuotiin kotiin. Kysyin myös lisäpalveluna kotiinkuljetuksen lisäksi myös kasausta ja sellainen onnistui maksua vastaan joten sellaisen sitten otin siinä samalla. Ei jotenkin ajatuksena houkuttele lähteä kuluttamaan tunteja aikaa perehtyäkseni miten tällainen vekotin kasataan, miettiä mikä ruuvi menee minne ja muutenkin yksin saattaa olla haasteita kasaamisen aikana joten mieluummin ottaa suoraan lisäpalveluna kasauksen sillä tuote on (toivon mukaan) pitkäikäinen sijoitus eikä vuosien mittakaavassa kasauksen 100 eur lisähinnalla ole mitään merkitystä.
Ensituntumat pianosta on erittäin hyvät. Se tuntuu tatsiltaan hyvältä, se soi mukavasti omista sisäisistä kaiuttimistaan, pianosoundi on miellyttävä ja niitä on muutamia eri variaatioita ja kaiken lisäksi tuote näyttää omaan silmään sisustuksellisesti kauniilta joten eipä tästä mitään valittamista ole tullut vastaan nyt muutaman päivän soittamisen perusteella. Lisäksi myös kuulokeliitännän kautta piano kuulostaa uskomattoman hyvältä. Tässä mallissa ilmeisesti kuulokeliitännän kautta tulevaan soundiin on tehty jotain hiomisia verrattuna halvempiin malleihin. En niistä tiedä kun en ole verrannut, mutta ainakin Sennheiser HD800 -luureilla soittaessa piano kuulosti hyvälle.
Philips Hue -valonauha tuli viritettyä pianon taakse sekä pöytävalo päälle
Koska piano on myös sisustuselementti ja koska olen suuri Philips Hue -valaistusten ystävä tuli tähän hankittua heti Hue lightstrip -valonauha. Samoin pianon päälle tuli pistettyä yksi pöytävalo jossa myös on Hue-valo jotta saa mukavasti tunnelmavalaistusta huoneeseen soitellessa tai vaikka muutenkin.
Kawai CN37 on piano-ominaisuuksiensa lisäksi muutenkin kiitettävän monipuolinen vekotin. En ole vielä kerennyt tietenkään kaikkia toimintoja koettamaan, mutta yksi ominaisuus jota koetin ja hyvin tuntui toimivan on Bluetooth MIDI. Tämän lisäksi pianossa on myös linjasisäänmeno joten pääsin koettamaan heti miten piano toimii iPadin softien kanssa.
Pistin iPadin kuulokeliitännästä kaapelit pianon linjasisäänmenoon ja käynnistin Thor-syntikan. Tämän jälkeen etsin pianon Thorin MIDI-asetuksista, vedin pianosta omat äänet nollille ja iPadista pistin volkkaa ja aloin soittamaan. Kun soitin pianon koskettimilla meni MIDI-data iPadiin langattomasti Bluetoothin yli ja soundit mitä iPadin softaysynasta tuli otettua kuului pianon omien kaiuttimien kautta. Ilahduin myös siitä että en huomannut tavallisessa syntikkafiilistelyssä latenssia lainkaan eli se on siis tarpeeksi pieni että voi reaaliaikaisesti soittaa. Tämä on jatkoa ajatellen aivan loistava asia sillä syntikkasoundeja voi ottaa ulos muista äänilähteistä ja silti kuulla äänet pianon kaiuttimista ja täten käyttää pianoa MIDI-koskettimistona. Pianossa on myös normaali USB-liitäntä jota kautta sen voi myös laittaa kiinni tietokoneeseen tai muihin vekottimiin jotka sitä tukee mikäli Bluetooth-liitäntä ei jostain syystä ole sopiva.
Pianossa on näppärästi myös äänitysmahdollisuus jolla voi suoraan pianon muistiin tallentaa omaa soitantaansa. En ole vielä täysin perehtynyt tähän sen tarkemmin että missä muodossa tämä tallentuu mutta olen siinä uskossa että sisäisesti se tallentuu MIDI-tiedostoksi. Lisäksi laitteessa on (netin mukaan, en ole koettanut vielä) mahdollista tallentaa omaa soitantaa myös USB-tikulle joten yhteistyö tietokoneen kanssa ei ole pakollinen paha jos haluaa vain nopeasti ja helposti tehdä äänityksiä.
Varsinainen äänitysprosessi sisäistä muistia käytettäessä on varsin suoraviivainen. Painetaan Rec-painiketta, valitaan mihin muistipaikkaan nauhoitetaan ja aloitetaan soittamaan jonka jälkeen piano alkaa tallentamaan soitantaa aina siihen asti että painaa Play/Stop-painiketta. Tämä on hyvä ja helppo tapa ottaa nopeasti biisi-ideat talteen pianon sisäiseen muistiin. Ohjekirjan mukaan sisäiseen muistiin mahtuu jopa 10 biisiä joten USB-tikku ei ole aivan alussa mikään välttämättömyys jos haluaa vain tallentaa pikaisesti jotain talteen.
Perustoiminnoista löytyy lisäksi myös metronomi. Ilahduttavaa kyllä metronomin ääni on sellainen että sitä jaksaa kuunnella ja sen äänenvoimakkuutta voi säätää. Lisäksi erinomaisena puolena CN37:ssa on mahdollisuus valita joitain rumpukomppeja taustalle. Näiden tahtiin on paljon mukavampaa soitella pop/rock rallatuksia ja niihin saa enemmän fiilistä jo soittovaiheessa kun taustalla ei soi pelkkä metronomi. Tietenkin jos haluaa hifistellä enempi kannattaa tietenkin tietokoneelta laittaa kunnon rumpukone ja vetäistä sieltä rummut linjasisäänmenoon, mutta jamittelu ilman ulkoisten laitteiden säätämistä onnistuu siis suoraankin edes jonkinmoisilla ihan toimivilla rumpukompeilla.
Reverbiä myös löytyy
Pianossa on myös jonkinmoisia efektejä sisäänrakennettuna. Reverbi löytyy ja sitä pystyy hieman kustomoimaan. Lisäksi muissa efekteissä löytyy muutamaa erilaista delayta, chorusta, erilaisia tremoloja, phaseria ja jonkinlaisia pannauksia. Näitä en ole vielä kerennyt kunnolla koettamaan ja ainoastaan reverbin asetuksia olen pikaisesti testaillut. Pikaisten kokemusten perusteella täysin asiansa ajava reverbi.
Soundivalikoima on kiitettävän laaja sillä ääniä löytyy 352 kappaletta sekä 9 rumpukittiä. Näitä en tietenkään ole ajatuksella kerennyt koettamaan mutta läpi tuli kaikki plärättyä. Etenkin urkusoundi ja harpsichordi oli omaan makuuni, samoin miellyttäviä stringejä ja padeja tuntui irtoavan.
Soundeja voi layeroida myös päällekkäin, eli esim. piano + stringit saa vetäistyä samaan aikaan. En ole vielä tätäkään kunnolla kerennyt tutkia mutta pikaisesti vaikutti varsin näppärältä. Täytynee tähän perehtyä jatkossa paremmin.
Muutaman päivän kokemusten perusteella tuote Kawai CN37 vaikuttaa erittäin hyvältä sähköpianolta. Siitä irtoaa hyvät pianosoundit joka on tietenkin sen tärkein ominaisuus, sen kosketinten tuntuma on miellyttävä, tuote on sisustuksellisesti kaunis, sen omat sisäiset kaiuttimet ovat hyvän kuuloiset ja niistä irtoaa tarpeeksi ääntä kerrostaloasuntoon, kuulokkeilla soittaessakin se kuulostaa hyvälle, siinä on linjasisäänmenot ja MIDI-ominaisuudet löytyvät myös Bluetoothin kautta. Lisäksi metronomi ja rumpukompit ovat toimivaa tasoa, siinä on suoraan monipuoliset ja hyvät soundivalikoimat myös muuhunkin kuin vain pianosoitantaan ja mahdollisuus äänittää omaa soittoaan antaa Kawai CN37:sta positiiviset ensituntumat.
YouTubesta löytyy useita videoita joista voi pianon soundeja kuulla ja jos jaksan niin laitan lähiviikkoina/kuukausina jotain esimerkkejä tänne. En kuitenkaan lupaa mitään jos laiskalla päällä satun olemaan 😀