Kokeilussa: Caffe Najjar Coffee -kahvi

Vantaan Koivukylässä sijaitsee etninen ruokakauppa nimeltään Yalla jossa tuli sitten käytyä katselemassa valikoimaa. Satuin bongaamaaan sieltä useita erilaisia kahveja joita en ole aikaisemmin nähnyt tai joista en ole edes kuullut joten ostin testiksi blogipostauksen alussa olevassa kuvassa näkyvän paketin.

Selection Cafe Najjar Cofffee lukee paketin kyljessä joten luultavasti jokin osa siitä on tuotenimeä ja osa ehkä vain informaatiota siitä että kyseessä on kahvi. Mene tiedä. Kuitenkin kahvipaketin kyljessä kerrotaan että kahvi on tehty 100 % arabicasta joten sinänsä kovin eksoottista makukokemusta en pelännyt.

Kahvipaketin aukaistua huomaa kahvin olevan todella hienoksi jauhettua pulveria, hienompaa kuin suurin osa kahveista joita olen ostanut. Ei kuitenkaan maatamullistavan hienojakoista.

Maku kahvissa on hyvä. Tuttu ja turvallinen kahvi joka maistuu miellyttävän pehmeältä. Siinä ei ole havaittavissa minkäänlaista kitkeryyttä joten suomalaiseen makuun tämä on helposti lähestyttävä kahvi jos normaalisti on tottunut nauttimaan Juhla Mokkaa, Saludoa, Presidenttiä ja muita vastaavia kotimaassamme suosittuja peruskahveja.

Kokeilussa: Pelican Rouge Rich Blend -kahvi

Pelican Rougen Rich blend suodatinkahvipaketti
Pelican Rouge Rich Blend

Kuten moni tuttavani tietää kahvia allekirjoittanut siemailee kiitettävät määrät pitkin päivää. Toistet saattaisivat jopa käyttää termiä paljon mutta itse käytän mieluummin ilmaisua itäsuomalaiseen tapaan. Koska pidän kahvin mausta on mukava testailla myös uusia kahveja ja toisinaan myös kirjoitella niistä tänne blogiinikin (katso tagilla Kahvi nähdäksesi aikaisempia postauksia).

Tällä kertaa päädyin ostamaan Pelican Rougen Rich Blend -sekoitusta. Aikaisemmin täällä blogissa on ollut kokeilussa Pelican Rougelta Original blend -kahvi joten mielenkiintoista oli myös muitakin testailla. Rich blendiä löytää ainakin hyvin varustelluista K-ketjun kaupoista.

Rich blend on 100 % Arabican eri lajikkeista tehtyä sekoitusta ja sen paahtoasteena on 4/5. Valmistajan omilta sivuilta löytää myös lisää tietoa ja tarkempaa kuvausta tästä kahvista.

Omaan makuuni tämä kahvi toimii erinomaisesti ja uskoisin että se toimii myös monelle muullekin kahvia perusnautintoaineena päivittäin nauttivalle kanssajuojallekin. Maku on miellyttävän täyteläinen ja pehmeä, siinä on hivenen suklaista aromia aistittavissa eikä jälkimakukaan ole paha.

Testaamisen arvoinen kahvi joka makunsa puolesta voisi helposti paremman saatavuuden myötä löytää tiensä ns. peruskahviksi joka marketista matkaan tarttuu aina niinä kertoina kun kahvi on vähissä ja ei ole aikomuksena testata jotain uutuutta.

Kokeilussa: Wilson Coffee -kahvi (Tumma paahto)

Vaikka edellisestä kahvitestauksesta on kulunut jo muutama kuukausi ei kahvin juonti ole vähentynyt tai muuttanut muotoaan. Monesti kotiin on tullut ostettua samoja tuttuja kahveja kuin ennenkin mutta nyt toisessa ruokakaupassa käytyäni kahvin oltua sopivasti vähissä tarttui matkaan uusia tuttavuuksia.

Wilson Coffeella on valikoimissaan useampia eri paahtoasteen kahveja mutta oma valintani osui paahtoasteella neljä olevaan tummaan kahviin. Wilson Coffeen nettisivuilla on esitelty kolmella eri paahtoasteilla olevia kahveja sijoittuen asteille 3-5. Paketin kyljen mukaan kyseessä on 100 % arabicasta valmistettua kahvia.

Nelosasteen paahdetta kuvataan sivuilla termillä Hieman täyteläisempi eikä kuvaus mene pieleen. Maku on tumma ja miellyttävä sekä sopivan täyteläinen moneen makuun. Se on ainakin tummia kahveja nauttineille helposti lähestyttävä tuttavuus vaikkakin se on aavistuksen kitkerään päin maussaan. Kuitenkin kitkeryys on sen verran pientä että se antaa enemmänkin kahville persoonallisuutta ja luonnetta kuin vahvasti korostuvaa valtaa makukentässä.

Wilson Coffeen paahtoasteella 4 oleva tumma paahto on varsin toimiva kahvi arjen kahvihetkien äärille.

Blenderi tuli taloon

Blenderi on käytännöllinen kodinkone

Muutama ilta takaperin kävin paikallisessa Citymarketissa ostamassa blenderin. Tarkemmin ottaen Electrolux Perfectmix ESB 2300:n. Kuten ylläolevasta kuvasta näkee masiinassa on 1.5 litrainen kannu ja tehoja 450 W. Onko se paljon vai vähän, siitä en tiedä sanoa koska ymmärrykseni aiheesta on yhtä suuri kuin muinaisilla roomalaisilla polttomoottorista.

Ajatus oli kytenyt jo pidemmän aikaa (lue: noin viikko sitten sain päähän moisen idean) joten oli aika tarttua toimeen ja käydä ostoksilla. Etukäteen en tiennyt lainkaan millaisen tarvitsen ja kävin vain katsomassa minkälaisia niitä edes on ja millä hinnalla. Päädyin sitten tähän malliin kun se näytti ihan siistiltä perusblenderiltä ja hintakin oli sellainen että jos innostus blendailla katoaa ei asialla ole taloudellisesti kovin suurta merkitystä.

Kaupasta matkaan tarttui myös blendaukseen tarvittavia ainesosia. Ostin banaaneita, jogurttia ja mustikoita joista tosin ensimmäisessä blendauksessa hyödynsin ainoastaan mustikoita ja banaaneita sillä käytin maitoa niiden kanssa.

Kun ainekset oli löytäneet tiensä blenderiin oli aika heittää töpseli kiinni ja pyöräyttää kytkimestä ja katsoa kuinka ainekset menevät sekaisin kuin suomalaiset ilmaisen ämpärin nähdessään. Tai näin oli ajatuksena, mutta ei. Ei mitään. Terä ei pyöri mihinkään suuntaan eikä inahdustakaan. Pyörittelin tehoja enemmän mutta siltikään ei inahdustakaan.

Valmiina blendaukseen

Tässä vaiheessa tutkailin josko blenderin takaa löytyisi hyvin piilotettu virtakytkin tai vastaavaa mutta sain vain havaita toiveeni turhaksi. Ei ollut. Otin blenderin irti töpselistä ja koetin toista pistorasiaa siltä varuilta että olisi vain sulake ollut kärvähtänyt. Toinen pistorasia tuotti yhtä onnistuneen tuloksen joten maito-banaani-mustikka jäi lillumaan blenderiin.

Kippasin sitten blenderistä ainekset pois kulhoon ja tutkailin onko pohjalla jotain erikoista. Ei ollut. Ajattelin että olisikohan sitten voinut olla että blenderi pitää olla jotenkin eri tavalla kiinni, mutta blenderi oli pohjassa ja käännetty sen verran että kulho ei päässyt irtoamaan ja jos siitä nosti tuli pohjaosakin mukana. Tämän seurauksena olettamus tietenkin oli että kiinnitys on kunnolla koska koko roska nousi ilmaan.

Huuhtaisin blenderin ja menin Citymarketille vielä kyselemään takuusta josko tämä esimerkkiyksilö vain sattuu olemaan särki. Asiakaspalvelussa myyjä tiesi sanoa että näissä malleissa on ollut jokin systeemi että sen jälkeen kun kulho on pohjassa sitä pitää vielä enemmänkin pyörittää että se menee johonkin erilaiseen lukitussysteemiin. Hän kävi sitten testailemassa takahuoneessa vedellä josko se toimii ja toimihan se ilman ongelmia.

Tässä vaiheessa ilmeeni oli tämä

Kysyin asiakaspalveluhenkilöltä että mitenkä se sitten pitää pyöräyttää kun se oli aikaisemmin jo pohjassa ja lukittuneena. Hän sitten näytti jonka jälkeen sitten tiesin kotona koettaa samaa. Käytännössä pitää vain käyttää voimaa. “Use the Force, Luke!” kuten Obi-Wan Kenobi olisi tähän varmaankin todennut.

Kotona sitten tein uudelleen samanlaisen setin eli mustikkaa, banaania ja maitoa ja survaisin blenderin kulho-osan kiinni. Oikeaoppinen kiinnitys vaati kohtalaisen paljon voimaa ja kumpaakin kättään joutui käyttämään. Alempaa osaa sai pitää tiukasti kiinni kun kulhoa väänsi paikalleen, mutta lopulta se sitten naksahti paikalleen. Käytännössä voimaa sai käyttää sen verran että en ihmettele että asiaa ei tullut koetettua kotona ensihätään ettei heti tule masiinaa hajotettua 😀

Kulhon napsahdettua paikalleen blendauskin onnistui vailla ongelmia ja maito-banaani-mustikka kombinaatio valmistui iltapalaksi. Wheee!

Banaania, mustikkaa ja maitoa

Nyt kun blenderiä on käyttänyt muutaman päivän tuntuu että tuo lukitussysteemikin on muuttunut jo kepeämmäksi eikä niin paljoa joudu enää voimaa käyttämään että osan saa paikalleen. Mene tiedä oliko kyseessä jokin alkuvaiheen jämäkkyys joka käytön myötä on lähtenyt pois mutta pääasia kuitenkin että blenderi toimii.

Lähiviikkoina voi olla että Kokkailukeskiviikko-postaukset tekevät paluun mutta painottuen erilaisiin blendauksiin joita koetan. Syynä näiden postausten tauolla ololle on ollut käytännössä se että syön lähes poikkeuksetta ulkona päivällä ja kun syön illalla jotain kotona syön jotain sellaista josta olen jo kirjoittanut postauksen tai vaihtoehtoisesti syön ainoastaan salaattia.

Kokeilussa: Bellarom French blend -kahvi

Vantaan Koivulylän LIDL:ssä pyörähtäessäni matkaan tarttui vaihteen vuoksi taas uutta kahvia josta en ole tänne blogiin aikaisemmin kirjoittanut. Kahvi jota ostin on Bellarom French blend ja sitä myydään 227 g pusseissa. Bellaromin French blend on 100 % arabica-pavuista jauhettua.

Vahvuudeksi on laitettu medium 4. Kuitenkin makunsa puolesta tämä on selkeästi hyvinkin tummaa kahvia ja mikäli vaaleampia kahveja on tottunut juomaan voi olla että tämä ei erityisesti viehätä.

Omaan makuuni tämä kuitenkin toimii varsin hyvin. Se on tummapaahtoista ja pehmeää kahvia jossa on luonnetta maussa. Jälkimaku on ehkä hieman kitkerä mutta ei kuitenkaan häiritsevä. Kuitenkin maku on sellainen että mieluusti ottaa lasillisen raikasta vettä tämän jälkeen. Kokeilemisen arvoinen kahvi tummien kahvien ystäville.