Category: Tuotekokeilut

Muutama ilta takaperin kävin paikallisessa Citymarketissa ostamassa blenderin. Tarkemmin ottaen Electrolux Perfectmix ESB 2300:n. Kuten ylläolevasta kuvasta näkee masiinassa on 1.5 litrainen kannu ja tehoja 450 W. Onko se paljon vai vähän, siitä en tiedä sanoa koska ymmärrykseni aiheesta on yhtä suuri kuin muinaisilla roomalaisilla polttomoottorista.

Ajatus oli kytenyt jo pidemmän aikaa (lue: noin viikko sitten sain päähän moisen idean) joten oli aika tarttua toimeen ja käydä ostoksilla. Etukäteen en tiennyt lainkaan millaisen tarvitsen ja kävin vain katsomassa minkälaisia niitä edes on ja millä hinnalla. Päädyin sitten tähän malliin kun se näytti ihan siistiltä perusblenderiltä ja hintakin oli sellainen että jos innostus blendailla katoaa ei asialla ole taloudellisesti kovin suurta merkitystä.

Kaupasta matkaan tarttui myös blendaukseen tarvittavia ainesosia. Ostin banaaneita, jogurttia ja mustikoita joista tosin ensimmäisessä blendauksessa hyödynsin ainoastaan mustikoita ja banaaneita sillä käytin maitoa niiden kanssa.

Kun ainekset oli löytäneet tiensä blenderiin oli aika heittää töpseli kiinni ja pyöräyttää kytkimestä ja katsoa kuinka ainekset menevät sekaisin kuin suomalaiset ilmaisen ämpärin nähdessään. Tai näin oli ajatuksena, mutta ei. Ei mitään. Terä ei pyöri mihinkään suuntaan eikä inahdustakaan. Pyörittelin tehoja enemmän mutta siltikään ei inahdustakaan.

Tässä vaiheessa tutkailin josko blenderin takaa löytyisi hyvin piilotettu virtakytkin tai vastaavaa mutta sain vain havaita toiveeni turhaksi. Ei ollut. Otin blenderin irti töpselistä ja koetin toista pistorasiaa siltä varuilta että olisi vain sulake ollut kärvähtänyt. Toinen pistorasia tuotti yhtä onnistuneen tuloksen joten maito-banaani-mustikka jäi lillumaan blenderiin.

Kippasin sitten blenderistä ainekset pois kulhoon ja tutkailin onko pohjalla jotain erikoista. Ei ollut. Ajattelin että olisikohan sitten voinut olla että blenderi pitää olla jotenkin eri tavalla kiinni, mutta blenderi oli pohjassa ja käännetty sen verran että kulho ei päässyt irtoamaan ja jos siitä nosti tuli pohjaosakin mukana. Tämän seurauksena olettamus tietenkin oli että kiinnitys on kunnolla koska koko roska nousi ilmaan.

Huuhtaisin blenderin ja menin Citymarketille vielä kyselemään takuusta josko tämä esimerkkiyksilö vain sattuu olemaan särki. Asiakaspalvelussa myyjä tiesi sanoa että näissä malleissa on ollut jokin systeemi että sen jälkeen kun kulho on pohjassa sitä pitää vielä enemmänkin pyörittää että se menee johonkin erilaiseen lukitussysteemiin. Hän kävi sitten testailemassa takahuoneessa vedellä josko se toimii ja toimihan se ilman ongelmia.

Kysyin asiakaspalveluhenkilöltä että mitenkä se sitten pitää pyöräyttää kun se oli aikaisemmin jo pohjassa ja lukittuneena. Hän sitten näytti jonka jälkeen sitten tiesin kotona koettaa samaa. Käytännössä pitää vain käyttää voimaa. “Use the Force, Luke!” kuten Obi-Wan Kenobi olisi tähän varmaankin todennut.

Kotona sitten tein uudelleen samanlaisen setin eli mustikkaa, banaania ja maitoa ja survaisin blenderin kulho-osan kiinni. Oikeaoppinen kiinnitys vaati kohtalaisen paljon voimaa ja kumpaakin kättään joutui käyttämään. Alempaa osaa sai pitää tiukasti kiinni kun kulhoa väänsi paikalleen, mutta lopulta se sitten naksahti paikalleen. Käytännössä voimaa sai käyttää sen verran että en ihmettele että asiaa ei tullut koetettua kotona ensihätään ettei heti tule masiinaa hajotettua 😀

Kulhon napsahdettua paikalleen blendauskin onnistui vailla ongelmia ja maito-banaani-mustikka kombinaatio valmistui iltapalaksi. Wheee!

Nyt kun blenderiä on käyttänyt muutaman päivän tuntuu että tuo lukitussysteemikin on muuttunut jo kepeämmäksi eikä niin paljoa joudu enää voimaa käyttämään että osan saa paikalleen. Mene tiedä oliko kyseessä jokin alkuvaiheen jämäkkyys joka käytön myötä on lähtenyt pois mutta pääasia kuitenkin että blenderi toimii.

Lähiviikkoina voi olla että Kokkailukeskiviikko-postaukset tekevät paluun mutta painottuen erilaisiin blendauksiin joita koetan. Syynä näiden postausten tauolla ololle on ollut käytännössä se että syön lähes poikkeuksetta ulkona päivällä ja kun syön illalla jotain kotona syön jotain sellaista josta olen jo kirjoittanut postauksen tai vaihtoehtoisesti syön ainoastaan salaattia.