Kuukausikatsaus huhtikuuhun

Iltaisin on luonto kaunis

Huhtikuu vuonna 2020 on kovalla tahdilla hakeutumassa kohden loppuaan. Ilta alkaa hämärtymään ja päivä käy vähitellen levolle uutta aamua odottamaan, joten on tullut aika blogissa kääntää katse jälleen tavalliseen kuukausikatsaukseen.

Mikäli tätä blogipostausta lukee edes suurinpiirtein näihin aikoihin kun tämä julkaistaan, on silloin varmasti vielä muistissa ja tiedossa että ympäri maailman on poikkeukselliset ajat koronaviruksen vuoksi. Oman elämäni kohdalla muutokset ovat onneksi tämän ympäröivän tilanteen vuoksi olleet yhä pieniä.

Kuluneen kuukauden luultavasti merkittävin anti on ollut uuden albumin julkaisussa kun Swansong-nimeä kantava levy näki viimein päivänvalon (lue täältä). Albumi on tätä nykyä löydettävissä iTunesissa, Spotifyssä, Apple Musicissa, Amazon Musicissa, Bandcampissä ja ties missä kaikkialla muualla joten mikäli kiinnostusta on kannattaa albumi käydä etsimässä ja kuuntelemassa 🙂

Kulunut kuukausi on tullut tehtyä töitä 100 % etätyöskennellen. Vaikka pidänkin myös paikan päällä työskentelystä olen silti viihtynyt enemmän kuin hyvin kotona töitä tehden. Työt on sujuneet hyvin, tarvittavat asiat on saanut tehtyä ja loppukuusta jopa tekemistä on riittänyt todella paljon ja useampia pidempiä päiviäkin on tullut tehtyä.

Kotiakin tuli valmisteltua hieman parvekkeen osalta kesäkuntoon (lue täältä). Romut lähtivät pois ja pöytä ja kaksi tuolia tuli laitettua tilaukseen. Kunhan ne saapuvat laitan niistä sitten kuvia tänne blogiin.

Lumet on jo sulanut kaikkialta pois

Elokuvia kerkesin katsomaan 28 kappaletta joista ilahduttavasti kaksi löysi tiensä myös Suosituksia-sivulle (katso täältä) – Joker (lue arvostelu) sekä Titanic. Lisäksi muuten vain erinomaisia ja näkemisen arvoisia elokuvia oli seassa monia muitakin.

Tilasin kuun aikana CDONista 15 kpl parhaan elokuvan Oscarin voittaneita elokuvia ja niistä joita olen tähän mennessä katsonut on ollut mukavaa huomata että jokainen on ollut vähintäänkin selkeästi keskitasoa parempi tuotos. Tämä on tietenkin monella olettamuskin sillä tuskin niitä muuten olisi parhaaksi valittu, mutta oma suhtautuminen kyseiseen palkintoon on ollut suhteellisen skeptistä tasoa jo pidemmän aikaa. Viimeistään sen jälkeen kun Black Panther oli edes ehdokkaana alkoi palkinto tuntumaan lähinnä huonolta vitsiltä missä taide on haluttu uhrata identeettipolitiikan alttarilla.

Kirjojen lukeminen on yhä ollut vähäistä, mutta edes jonkin verran on edistynyt sillä sain luettua loppuun Minna Canthin teoksen Anna-Liisa ja muita teoksia (lue täältä).

Hankin kotiin myös uuden pienen tulostimen, Canon Selphy CP1300:n (lue täältä). Laite on vielä toiminut hyvin ja valokuvia olen tulostellut sillä pääsääntöisesti päiväkirjani sivuille. Kuten siis voi päätellä, päiväkirjaa on yhä tullut kirjoitettua normaaliin tapaan ja muutama kuukautta takaperin ollut vähäinen päiväkirjan kirjoittaminen on ollut vain yksittäinen poikkeuskuukausi pitkän kirjoittamisen historiassa. Onneksi niin 🙂

Tavalliseen tapaan elämä on siis rullaillut mukavasti omissa uomissaan. Töitä on riittänyt ja se on ollut mielekästä, harrastuksia on voinut harrastaa poikkeuksellisista yhteiskunnallisista olosuhteista huolimatta tavalliseen tapaan ja aika on kulunut mukavasti ilman mitään valittamista.

Seurakunnassa ei ole tietenkään päässyt käymään mikä on harmillista, mutta onneksi jumalanpalvelukset on striimattu YouTubeen ja seurakuntalaisten kanssa on tullut pidettyä yhteyttä videopuheluilla keskimäärin kerran viikossa.

Vaikka kuukausi oli itselleni hyvä on se valitettavasti monelle ollut huono tai katastrofaalinen kuten uutisista on voinut havaita. Toivon mukaan siis uusi alkava kuukausi toisi muutosta tähän yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja arki muuttuisi monella muullakin hyväksi. Ei muuta kuin toiveikkaana ja hyvillä mielin siis kohden uutta alkavaa kuukautta! 🙂

Parvekkeelta romut pois, jälleen kerran

Vanhat tavarat hakeutuivat jälleen parveketta kohden

Aikaisemmin täällä blogissa kirjoitin (lue täältä) kuinka parveketta tuli laitettua siistimmäksi tilaamalla väkeä hakemaan romppeet pois. Vanhoilla huonekaluilla on jostain syystä taipumus etsiä tiensä kerta toisensa jälkeen kohden aurinkoa ja urbaanissa elinympäristössä parveke tarjoaa siihen otollisimman sijainnin. Näinpä parvekkeelleni oli jälleen kertynyt tavaraa enemmän kuin tarvetta olisi.

Tavarat joita parvekkeelle on hakeutunut on jäänteitä huonekalujen vaihdoksista. Monesti tori.fi:n kautta saa niitä myytyä, mutta toisinaan kenelläkään ei ole ollut tarvetta kyseisille tuotteille tai ostajat ovat olleet perinteisiä “Mä tuun hakee huomenna” jonka jälkeen heistä ei kuulu enää muuta. Huonekaluja ei yleensä pysty myöskään laittamaan taloyhtiön roskapöntöille niiden sisältämien materiaalien vuoksi, joten ainoa oikea tapa päästä näistä oikeaoppisesti eroon oli hommata näille noutaja saattelemaan niitä viimeiselle matkalle kohden ajasta iäisyyttä.

Yhteiskunnallisesta poikkeavasta korona-tautitilanteesta huolimatta sorttiasema oli yhä avoinna ja heti soittoa seuraavalle päivälle sain jo kaksi kantomiestä noutamaan tavarat. Verhokiskojen vaihdon myötä parvekkeelle oli jäänyt myös reilusti yli kaksimetrisiä metallisia koteloita joista onneksi pääsin samalla kertaa eroon.

Parveke on jälleen tyhjyyttä täynnänsä

Nyt parveke on jälleen tyhjä lukuunottamatta sähköpotkulautaa ja metallisia tikkaita joten parveke on valmiina kesäkuntoon laittamiseen. Laitoin jo tilaukseen parvekkeelle pienen pöydän ja pari tuolia, joten kun ne saapuvat on parveke vihdoin kesäkunnossa aurinkoisia iltoja varten. Näistä kirjoitan sitten uuden postauksen kun ne ovat saapuneet 🙂