Aleksin Blogi

  • Verhojen vaihtoa ja kukkia

    Raikkaamman väriset verhot luovat mukavasti valoisuutta huoneeseen

    Muutamia päiviä takaperin etsin josko kaapissa olisi vielä tallessa vanhat keväisemmät verhot. Olen monta vuotta tainnut pitää samoja tummia pimentäviä verhoja olohuoneessa, sillä pimennysverhot ovat olleet tarpeelliset elokuvien katsomisen kannalta. Koska olen siirtynyt katsomaan elokuvani VR-laseilla videotykin sijaan ei sisustuksellisesti joudu tekemään enää sen suhteen valintoja vaan voi valita millaiset verhot itseä miellyttää – tai millaiset vain sattuu löytymään.

    Kaapissa oli onneksi vielä tallella nämä ohuet vaaleanvihreät verhot. Olohuoneen yleisilme muuttui täysin verhojen vaihdon myötä kepeämmäksi ja keväisemmäksi. Ei ihme, sillä edelliset verhot olivat tummemmat ja paksut.

    Haastavana puolena näiden verhojen kanssa on lisääntynyt kaikuminen. Olohuoneessa on tavara vähentynyt ja sen myötä kaiku lisääntynyt. Asia ei onneksi erikoisemmin itseäni ole häirinnyt, mutta ehkä jossain vaiheessa voisi olla silti hyvä etsiä mattoa joka toimisi äänen blokkaamisessa paremmin kuin nykyinen jotta kaikuja saisi vähemmäksi. Aika näyttää innostunko moiseen vai annanko huoneen vain kaikua niin paljon kuin se kaikuu.

    Rekolan kukkakaupasta kävin ostamassa viherkasvin. Se sai nimen Mikaela.
    Myös toinen viherkasvi tuli olohuoneeseen hankittua. Tämä kasvi sai nimekseen Alexandra. Seinä kaipaisi tasoitusta ja maalausta.

    Tänään olin vapaalla töistä. Eilinen oli vapaapäivä myöskin, sillä oli helatorstai, mutta tämän päivän otin vapaaksi ihan vain siksi että halusin pidemmän viikonlopun. Hain lomapäivän ja sain sen, joten tänään on ollut hyvin aikaa hoitaa kodin siivoamiseen liittyviä askareita.

    Isona parannuksena kodin viihtyvyyteen tuli siitä että kävin hakemassa kaksi viherkasvia Rekolan kukkakaupasta. Nämä taitavat olla kai jonkinmoisia vehkoja, mutta oli mitä hyvänsä, nimeksi ne saivat Mikaela ja Alexandra. Viherkasveilla pitää olla nimet, kuinkas muuten ja nämä annetut nimet tuli kaveriltani. Pyysin häntä sanomaan kaksi kaunista naisen nimeä ja hän laittoi nämä, joten siten kukat saivat nimensä.

  • Satunnaisia kuvia

    Vain muutama viikko takaperin Koivukylässä oli lunta

    Laitan jälleen muutamia satunnaisia kuvia viimeisimmästä kehittämästäni rullasta tännekin. Hassulta tuntuu ajatella että ei ole kuin muutama viikko aikaa kun maassa oli lunta, sillä nyt kun katsoo ulos on täysin kesäinen sää lämpötilaa lukuunottamatta.

    Kaikki kuvat on otettu Pentax MG -kameralla. Filminä on ollut Fomapan 100 ja skannaukset on tehty Plustek 8200i -filmiskannerilla.

    Koivukylän Kierrätyskeskuksella on tullut käytyä monet kerrat lähiviikkoina viemässä tavaraa.
    Kävelysilta Vantaan Koivukylässä
    Mini kävi katsastuksessa
    Loskainen keli

  • Paluu minimalismiin on alkanut

    Olohuone. Sohvalla oli kuvanottohetkellä vielä romua, mutta yleisilme huoneessa näyttää tältä.

    Olipa kerran minimalisti

    Kauan, kauan sitten jossakin kaukaisessa galaksissa olin ja elin ja innostuin minimalismista elämisen tyylinä. Tämä ei tosin oikeasti tapahtunut kaukaisessa galaksissa kauan sitten vaan n. 15 vuotta takaperin asuessani Jyväskylässä.

    Useampia vuosia vierähti mukavasti minimalistisella elämisen tyylillä elellen, mutta vähitellen pääkaupunkiseudulle muutettuani tavaraa alkoi taas tulemaan nurkkiin kuin huomaamatta. Erityisesti tavaran määrä alkoi lisääntymään siinä vaiheessa kun olin muuttanut nykyiseen asuntooni.

    Aikaisemmat asunnot olivat yksiöitä, joten tavaran määrä ei mahtunut tietenkään olemaan kovin suurta. Kuitenkin asunnon koon kasvettua yli kaksi kertaa suuremmaksi kuin edellinen asunto oli, myös tavaran määrä kasvoi vuosien saatossa suuremmaksi.

    Tavaran määrä sinänsä ei monen mielestä varmaankaan ole ongelma elämässä, mutta itselleni se on alkanut sitä vähän kerrallaan olemaan. Syy tähän suhteellisen huonoon toleranssiin romun määrässä on varmaankin se, että olen joskus elänyt minimalistisesti ja tiedän kuinka merkittävän paljon rennompaa, helpompaa ja mukavampaa monet asiat arjessa on kun tavaraa on vähemmän.

    Olen monesti vuosia myöhemminkin huomannut että miellän monelta osin aikuiselämäni parhaisiin vuosiin ne vuodet kun elin minimalistista elämää. Tietenkin nykyisessä elämässä on asioita jotka on paljon paremmin kuin silloin on ollut (esim. usko ja seurakuntayhteys), mutta silti muutamat vuoteni minimalistisen elämäntyylin kanssa on jättänyt pysyvän positiivisen jäljen joita olen aina jossain määrin kaivannut. Jos ei muuten niin ainakin silloin kun avaan minkä tahansa kaapin oven ja näen tarpeettomat määrät romua joka paikassa.

    Koska minimalistinen elämäntyyli on jättänyt itselleni hyvät muistot, olen päättänyt palata takaisin minimalistisempaan elämäntyyliin. Asiaa helpottaa onneksi se, että asun yksin enkä ole parisuhteessa ja kaikki romut ovat omiani (paitsi pari kirjaa on lainassa), joten päätökselläni ei ole vaikutusta kenenkään muun elämään ja olen vapaa tekemään elämäni päätökset sen mukaan kuin itse haluan. Kyseessä on kuitenkin oma elämäni eikä muiden, joten miksi en tekisi siitä juuri sen näköistä kuin sen haluan olevan?

    Harrastukset luovat haasteita

    Meta Quest 3 – Tämä laite mullisti maailmani ja auttoi innoittamaan paluumatkaani minimalismiin

    Yksi suuri syy minkä vuoksi minimalistisesta elämäntyylistä on tullut vuosien mittaan siirryttyä askel kerrallaan pois on ollut harrastukset. Katson nykyään kohtalaisen paljon elokuvia (yli 140 tänä vuonna tähän mennessä) ja elokuvien katsominen isolta ruudulta on yksinkertaisesti niin paljon parempi kokemus kuin pieneltä ruudulta katsominen joten olen katsellut leffani videotykin kautta.

    Koska elokuvat on katsonut videotykin kautta on se tietenkin vaatinut videotykin sekä valkokankaan. Tämän lisäksi on olohuoneessa ollut Dolby Atmos -äänijärjestelmä. Hyvä äänentoisto antaa myöskin elokuvakokemukseen lisää syvyyttä, joten vuosia olen käyttänyt erillisiä kaiuttimia. Välillä olen käyttänyt myös soundbareja, stereokaiuttimia mutta palannut kuitenkin takaisin perinteisempään erillisten kaiuttimien ratkaisuun.

    Elokuvien katselussa on vähitellen tapahtunut kuitenkin muutosta. Katson paljon vanhoja elokuvia, ehkä noin 1930-1990 väliltä. Vanhemmissa elokuvissa äänentoisto on usein mono ja joissain jopa stereo, mutta surround-äänistä ei ole tietoakaan joten monet elokuvat joita nykyään katson ovat sellaisia että niiden kanssa vaihdos surround-kaiuttimista stereoääniin ei elokuvakokemusta huononna jos äänentoisto muuten on tarpeeksi hyvä.

    Olohuoneessa oli pelkästään tällainen kasa jatkojohtoja elektroniikkalaitteiden vuoksi. Ainakin yksi jatkojohto vielä puuttuu kuvasta.

    Puolisentoista viikkoa sitten hankin Meta Quest 3 -virtuaalilasit. Niiden hankinnan ensisijaisena tarkoituksena oli kokeilu siitä, voisinko niillä korvata videotykin ja kaiuttimet ja saada tehtyä olohuoneesta enemmän kodikkaan ja vähemmän nörttiluolan.

    Tietenkin kaiuttimet eivät ole lähellekään yhtä hyvät enkä sitä oletakaan, mutta olen valmis jonkinmoisiin kompromisseihin äänien suhteen niin kauan kuin voin laittaa hyvät kuulokkeet tai hyvän bluetooth-kaiuttimen edes kiinni tarpeen niin vaatiessa. Lisäksi jos haluan voin viritellä pienen setupin jonka saan nopeasti kaappiin ja sieltä pois, mutta se jää nähtäväksi. Tässä vaiheessa olen keskittynyt ensisijaisesti kuvanlaatuun ja katselukokemukseen.

    Meta Quest 3 on nyt ollut käytössä jo useamman elokuvan verran ja kokemus on ollut sen verran hyvä omiin tarpeisiini että sen myötä olen voinut alkaa siirtymään elokuvaharrastuksen osalta askeettisempaan tyyliin. Ei se vielä ole joiltain osiltaan yhtä hyvä kuin isolla kankaalla katsottuna, mutta se on jo saavuttanut tason tarpeeksi hyvä että voin nauttia elokuvista ilman että tarvitsen videotykkiä ja valkokangasta elokuvan katsomiseen.

    Nämä VR-lasit on suuri ja merkittävä kehityksen askel itselleni, sillä ne tukevat pyrkimystäni romun vähentämiseen merkittävällä tapaa 🙂

    Akira Kurosawan Rashomon. Elokuva pyöri tietokoneen DVD-asemassa ja kuva tuli langattomasti striimaamalla VR-laseihin jossa oli jättikokoinen valkokangas mistä elokuvan pystyin katsomaan.

    Roskiin, kierrätykseen ja myyntiin

    Tavat tarpeettoman tavaran vähentämiseen ovat perinteiset, eli ne päätyvät joko roskakoriin, kierrätykseen kierrätyskeskukselle missä ne voidaan myydä eteenpäin tai suoraan itse niitä myymällä. Tänään viimeksi kävin viemässä pussillisen elektroniikkaa sekä vanhan tietokoneen raadon Koivukylän Kierrätyskeskukselle.

    Tori.fi:n kautta olen listannut lähiaikoina paljon tavaraa myyntiin ja roskakoriin on mennyt monta säkillistä tavaraa ja kierrätyskeskukselle on tullut lähiaikoina monta lastillista myöskin vietyä roinaa.

    Silti paluumatkani minimalistisempaan eläään on vasta alussa, joten mikäli olet kiinnostunut lukemaan lisää tiestäni takaisin minimalismiin niin tule ihmeessä jatkossakin lukemaan tätä blogia. Tarkoitus on kirjoittaa jatkossa lisää aiheesta kun matka etenee 🙂

    Lisäsin tänne blogiin myös uuden kategorian, Minimalismi koska tarkoitus on kategorisoida kaikki matkan tapahtumat sinne. Kaikki asiat minimalismiin liittyen eivät ole esimerkiksi siivoukseen tai siisteyteen liittyviä vaan enemmänkin filosofisia tai muita, joten on parempi vain luoda suosiolla uusi kategoria josta löytää jatkossa helposti matkani vaiheet.

  • Satunnaisia kuvia

    Tyylikäs vanha auto. On mukava nähdä vaihteen vuoksi autoja jotka eivät näytä kaikki samalta.

    Aikaisemmin täällä blogissa olen kirjoitellut siitä kuinka olen alkanut kehittämään itse filmit joita kuvaan. Pitkästä aikaa voisin jakaa muutaman satunnaisen lähiaikoina otetun kuvan tännekin nähtäväksi. Kuvat olen ottanut kahdella eri filmikameralla, isäni vanhalla Chinon CA-4s:llä sekä Pentax MG:llä.

    Bensan hintaa Espoossa huhtikuussa 2024
    Rekan kontti
    Työkone aidan takana
    Sähköpotkulaudat on rantautuneet kaupunkiin vaikka pieniä määriä lunta on yhä maassa
    Myös muualla näkyi sähköpotkulautoja nojailemassa seiniin
    Viime viikolla oli loskaista
    Viikko tai pari takaperin tuli lunta
    Graffiti jossain kohtalaisen lähellä Vantaan IKEAa
    Aterimet järjestyksessä

  • 100 elokuvaa nähty tänä vuonna

    Alustus listaan

    Tänään tuli täyteen sata uniikkia elokuvaa jota olen tänä vuonna nähnyt, joten teen alle jonkinmoisen listauksen niistä jotka jostain syystä ovat itselleni olleet erityisen mieleenpainuvia syystä tai toisesta.

    Nämä eivät välttämättä ole sellaisia joita erityisesti suosittelisin eli ne eivät ole välttämättä mitään elokuvataiteen mestariteoksia omasta mielestäni, mutta ne ovat silti sellaisia että niissä on ollut “sitä jotakin”, jotakin sellaista että olen niistä pitänyt tavalla tai toisella.

    Aikaisemmin pidin tällä sivustolla erillistä Suosituksia-sivua, mutta sivuston uudelleen avaamisen jälkeen en ole ainakaan vielä sellaista tehnyt. Voi olla että tulevaisuudessa sellaisen jälleen avaan, mutta se jää nähtäväksi. Kuitenkin mikäli sellaisen avaan niin kriteeriksi tulee ainakin se, että olen katsonut sen elokuvan vähintäänkin kaksi kertaa ja sen jälkeenkin olen vielä sitä mieltä että se on ansainnut paikkansa kyseiselle listalle.

    Monetkin tämän postauksen listasta puuttuvista tänä vuonna katsotuista filmeistä ovat kyllä voineet olla mielestäni hyviä esimerkiksi viihdearvoltaan, mutta silti sen verran keskinkertaisia siinä mielessä että ne eivät ole erityisen mieleenpainuvia.

    Esimerkki tällaisesta on vuonna 2022 julkaistu toimintaseikkailu Uncharted jonka olen katsonut tänä vuonna kerran, olen sen katsonut myös kerran aikaisemminkin ja olen pitänyt sitä kummallakin kerralla viihdyttävänä. Silti se on monella tapaa keskinkertainen eikä siinä ole erityisesti mitään sellaista mikä siitä tekisi kovinkaan mieleenpainuvan muuten kuin siten että se tarjoaa itselleni rentoa viihdettä ja sen voin katsoa useammankin kerran.

    Lista

    Night of the Living Dead (1990) – IMDB – Tom Savinin ohjaama zombie-filmi. Tätä en pelottavaksi laske, mutta tässä on jotain mukavaa 90-luvun sympaattista pienen budjetin kauhuelokuvan tunnelmaa. Olin katsonut tämän joskus aikaisemminkin. Alkuvaiheen repliikki “They coming to get you Barbara” on jäänyt elävästi mieleen.

    Cape Fear (1962) – IMDB – J. Lee Thompsonin ohjaama draama/trilleri missä vankilasta vapautunut mies alkaa vainoamaan miestä joka oli edesauttamassa hänen vankilaan joutumistaan. Tunnelma rakennetaan hyvin ja se tiivistyy loppua kohden erinomaisella tavalla.

    Touch of Evil (1958) – IMDB – Orson Wellesin ohjaama film-noir rikosdraama. Tyylikkäitä kohtauksia, hienoa kameratyöskentelyä ja kaunista katsottavaa.

    Metsurin tarina (2022) – IMDB – Kotimainen elokuva jonka on ohjannut Mikko Myllylahti. Mystinen tarina metsurista kerrottuna lakonisella kaurismäkeläisellä ilmaisulla.

    The Father (2020) – IMDB – Florian Zellerin ohjaama koskettava ja surumielinen draama. Anthony Hopkinsin hieno roolisuoritus antaa vakavalle aiheelle syvyyttä.

    2046 (2004) – IMDB – Kar-Wai Wongin romanttinen sci-fi draama kirjailijasta, rakkaudesta ja naisista hänen elämässään. Mielenkiintoisia kuvakulmia ja tavallisuudesta poikkeavaa tyyliä.

    Don’t Tell Mom The Babysitter’s Dead (1991) – IMDB – Christina Applegaten tähdittämä 90-luvun alun komedia jonka on ohjannut Stephen Herek. Sympaattinen kasvutarina.

    Conan The Barbarian (1982) – IMDB – John Miliuksen ohjaama äijäilyelokuva 80-luvun meiningllä. Hyvän mielen suoraviivainen toimintafilmi missä kuullaan myös Conanin näkemys siitä mikä on elämän tarkoitus – “To crush your enemies, see them driven before you, and to hear the lamentations of their women.“.

    The Black Dahlia (2006) – IMDB – Brian De Palman ohjaama rikosdraama. Paikoitellen kohtalaisen ahdistavakin tunnelma.

    Ugetsu (1953) – IMDB – Kenji Mizoguchin ohjaama draamallinen fantasia. Tunnelmallisesti miellyttävä elokuva surumielisellä tarinalla.

    Mulholland Drive (2001) – IMDB – David Lynchin ohjaama mysteerillinen draamatrilleri. Monella tapaa erittäinkin hämmentävä elokuva joka on myös paikoitellen painostava. Herättää ajatuksia ja halun katsoa uudelleen jotta voisi koettaa ymmärtää paremmin mistä kaikessa on kyse.

    Oldboy (2003) – IMDB – Park Chan-wookin ohjaama kostotarina. Suhteellisen häiriintynyt ja sairas, mutta silti mielenkiintoinen.

    Sansho the Bailiff (1954) – IMDB – Kenji Mizoguchin ohjaama draama lapsista jotka kaapataan erilleen äidistään ja joiden kaikkien elämät kokevat kovia.

    A Nightmare on Elm Street (1984) – IMDB – Wes Cravenin klassikko slasher-kauhu kasaritunnelmissa. Tämäkään ei mitenkään pelottava ole, mutta viihdyttävä senkin edestä.

    The Invisible Man (1933) – IMDB – James Whalen näkymättömän miehen seikkailu yllätti aikakauteensa nähden poikkeuksellisen tyylikkäillä tehosteillaan. Tarinakin oli mielenkiintoinen.

    The Royal Tenenbaums (2001) – IMDB – Wes Andersonin komedia omalaatuisesta perheestä jotka palaavat hetkellisesti saman katon alle elämään.

    I Know What You Did Last Summer (1997) – IMDB – Teinikauhuelokuvien klassikko jonka on ohjannut Jim Gillespie. Viihdyttävä ja koukuttava.

    Django Unchained (2012) – IMDB – Quentin Tarantinon raakuudessaan vastenmielinen mutta kokonaisuutena muutoin erinomainen elokuva. Väkivaltaiset kohtaukset ovat ihon alle meneviä ja sellaisia että niitä ei unohda, mutta tapa miten kohtaukset ja tunnelma rakennetaan hyvin tehdyillä dialogeilla on jotain mikä erottaa tämänkin Tarantinon mieleenpainuvaksi myös muistakin syistä kuin ainoastaan väkivallasta.

    A Serious Man (2009) – IMDB – Ethan ja Joel Cohenin ohjaama draamakomedia juutalaisesta miehestä jonka elämässä tulee epäonnea monella osa-alueella. Hämmentävä tarina hyvällä tavalla.

    The Double Life of Véronique (1991) – IMDB – Krzysztof Kieslowskin ohjaama draama. Kiintoisaa värien käyttöä ja mielenkiintoinen tarina.

    Roman Holiday (1953) – IMDB – William Wylerin romanttinen komedia prinsessasta joka Rooman reissulla katoaa. Sympaattinen ja koskettavakin elokuva josta Audrey Hepburn tuli kunnolla tietoisuuteen.

    The Third Man (1949) – IMDB – Carol Reedin ohjaama film-noir miehestä joka saa kuulla ystävänsä kuolleen mutta jonka kuolemassa on omituisia piirteitä.

    Sleepy Hollow (1999) – IMDB – Tim Burtonin fantasiamysteeri. Värien käyttö huokuu kaunista goottilaista estetiikkaa.

    Raiders of the Lost Ark (1981) – IMDB – Steven Spielbergin ohjaama toimintaseikkailu Indiana Jonesista etsimässä liiton arkkia. Toimintaelokuvien klassikko joka on kestänyt aikaa.

    Indiana Jones And The Temple Of Doom (1984) – IMDB – Arkeologi Indiana Jonesin seikkailut jatkuvat katsojaa koukuttavalla tavalla Steven Spielbergin ohjaamassa toimintaseikkailussa.

    Indiana Jones and the Last Crusade (1989) – IMDB – Indiana Jones nähdään viimeisellä ristiretkellä etsimässä Graalin maljaa Steven Spielbergin ohjaamassa toimintaelokuvassa.

    The Fountain (2006) – IMDB – Darren Aronofsky ohjaama romanttinen mysteeri-draama elämästä ja kuolemasta. Tyylikäs visuaalinen ilme yhdistettynä ajatuksia herättävään tarinaan.

    Onibaba (1964) – IMDB – Kaneto Shindôn ohjaama mysteerillinen draama kahdesta naisesta sodan aikana ja omituisesta maskista. Kiintoisa tarina ja tyylikäs toteutus.

    Eyes Without A Face (1960) – IMDB – Georges Franjun ohjamaa rasnkalainen kauhudraama lääkäristä joka koettaa saada tyttärelleen uudet kasvot jotka on turmeltunut onnettomuuden seurauksena.

    Harakiri (1962) – IMDB – Masaki Kobayashin draama samuraista joka aikoo päättää päivänsä harakirin tekemällä. Hyvää tarinan rakentamista Kurosawalaisella tunnelmalla.

    M (1931) – IMDB – Fritz Langin rikostrilleri. Tarina lapsia tappavasta miehestä on paikoitellen ahdistava, mutta kuitenkin myös ajatuksia herättävä ja saa katsojan miettimään oikeutta ja oikeudenmukaisuutta.

    Rain Man (1988) – IMDB – Barry Levinsonin ohjaama Oscar-voittaja miehestä joka isänsä kuoltua saa kuulla autistisesta veljestään jonka olemassaolosta hänellä ei ole muistikuvaa. Sympaattinen tarina.

    The Shape of Water (2017) – IMDB – Guillermo del Toron fantasiallinen romanttinen draama joka voitti myös parhaan elokuvan Oscarin. Mykkä nainen rakastuu ihmismäiseen olentoon jota pidetään vankeudessa. Useita mielenkiintoisia henkilöhahmoja.

    A Million Ways To Die In The West (2014) – IMDB – Seth MacFarlanen levotonta huumoria tarjoileva komedia joka yllättää monella tapaa.