• Leffalauantai: Deadpool

    Deadpool

    Leffalauantain leffana tällä viikolla on Deadpool. BluRayn takakannen kuvauksen mukaan tämä on action/adventure/sci-fi kategoriaan kuuluva leffa, mutta kyllä tämä on selkeästi laskettava myös komediaksi. Kyseessä on jonkinsorttinen supersankarielokuva, vaikkakin Deadpoolin tapauksessa kyseessä taitaa olla enemmänkin antisankarielokuva.

    Deadpool (IMDB) on vuodelta 2016. Sen on ohjannut Tim Miller. Allekirjoittaneelle kyseinen ohjaaja ei sano yhtään mitään, enkä ole aikaisemmin nähnyt hänen mitään muuta leffaansa. Sinänsä se ei ole yllätys, koska miehellä on ennen Deadpoolin ohjausta takana vain kaksi lyhytelokuvaa, Aunt Luisa ja Rockfish. Pääosaroolin Wadena/Deadpoolina näyttelee Ryan Reynold, eli sama mies kuka on näytellyt mm. elokuvissa Van Wilder sekä Harold & Kumar Go to White Castle.

    (SPOILERIVAROITUS): Tarinan osalta Deadpoolissa kerrotaan Wadesta, entisestä tappajasta joka nykyään käy kovistelemassa stalkkereita ja muita epämääräisiä hörhöjä rahaa vastaan. Hän rakastuu prostituoituun naiseen Vanessaan (Morena Baccarin), nainen rakastuu häneen ja kaikki on hyvin siihen saakka kunnes Wade saa syövän. Wade pakenee naisensa luota, sillä hän ei tahdo että Vanessa joutuu näkemään hänen kuolevan. Wadelle tarjotaan kuitenkin hieman epämääräistä mahdollisuutta parantua syövästään. Hän tarttuu tähän saamaansa tilaisuuteen, mutta kuitenkin hoidon seurauksena hän menettää komeutensa kun hänen koko kehonsa iho turmeltuu. Tämän seurauksena hän alkaa myöhemmin pukeutumaan supersankarin asuun, ottaa sankarinimekseen Deadpoolin ja lähtee kostamaan niille jotka tuhosivat hänen ulkomuotonsa siinä uskossa että pääpahis pystyisi hänen ulkonäkönsä parantamaan takaisin.

    Lyhyesti arvioiden, pidin leffasta. Se oli viihdyttävä, se oli paikoitellen hupaisan överi eikä se ollut missään nimessä liian vakavahenkinen sankaritarina. Annoin IMDB:ssä tälle arvosanaksi 7/10, joka on alakanttiin yleiseen tasoon nähden. Tällä hetkellä IMDB:ssä elokuva on saanut 8/10, joten kohtalaisen pidetty leffa on siis kyseessä.

  • Perjantaipullo: Pirkka Olé Cerveza

    Pirkka Olé Cerveza

    Perjantaipullona tällä viikolla on Pirkan Olé Cerveza. Se on raikas miedosti humaloitu lager. Alkoholia tässä oluessa on 4,6 % ja sitä myydään 0,33 pulloissa. Lauttasaaren K-Marketissa hintaa oli 1,89 eur + 10 snt pullopantti, joten kyseessä on todella halpa olut. Lisätietoja oluesta löytyy K-Ruoka-sivustolta.

    Omaan makumieltymykseeni tämä olut toimi hyvin. Maku on mieluisa, paikoitellen siitä tulee mieleen jopa simamaisia vivahteita. Alkoholi ei maistu liikaa ja maku on kevyen kirpakka ja raikas. Raikkaan makunsa puolesta tämä toimiikin parhaiten kuumalla tai muuten vain janoisena, eli esimerkiksi kevyen lenkin jälkeen rentoutusjuomana tai kuumana kesäpäivänä siemailuun. Karkeasti tiivistäen olut on köyhän miehen Sol. Suurella todennäköisyydellä ostan myös toisenkin kerran.

    Musiikkina tämän kanssa toimii ainakin Pharrel Williamsin Happy ja The Tokensin The Lion Sleeps Tonight.

  • Ruokapaikat: Chico’s Leppävaara

    Juustohampurilaisateria Chico’sin tapaan

    Tässä päivänä eräänä tuli mieleeni, että voisin kirjoitella blogiini pienimuotoisia tekstejä myös erilaisista ruokapaikoista joissa tulee käytyä, sillä siitä ainakin saisin hyvän syyn vähintään kerran viikossa käydä koettamassa jotain uutta paikkaa. Hyvin usein ulos tulee mentyä syömään vakiopaikkoihin ja otettua samat ruoat kuin ennenkin, joten ei itselleni varmaan pahaa tee välillä lähteä laajentamaan omaa makumaailmaa eri ruokapaikkojen osalta. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla kuitenkin ruokapaikkoja on pikkuista vaille paljon, joten ei ne kovin nopeasti kokeilemalla loppuun mene.

    Ensimmäiseksi paikaksi tarttui Espoon Leppävaaran Chico’s joka löytyy kauppakeskus Sellosta. Chico’s on vuonna 1991 perustettu ravintolaketju ja sen Internet-sivut löytyvät raflaamo.fi sivun alta (myös chicos.fi ohjaa tuonne).

    Alkusalaatti tyylikäällä tarjottimella

    Chico’sissa oli testipäivänä lounasaikaan 10 eur hintaan tarjolla juustohampurilaisateria. Ennen varsinaista pääruokaa mukaan annettiin pieni salaattitarjotin. Salaatti oli hyvä alkupala odotellessa pääruokaa. Varsinaista pääruokaakaan ei joutunut odottamaan kovin kauaa edes lounasaikana, joten nopeasti pääsi ruokailun makuun.

    Purilaisateriassa mukana tulleet ranskalaiset olivat hyviä ja sopivan suolaisia. Maultaan ne eivät olleet toki lähelläkään pikaruokapaikkojen ranskalaisia, vaan vähemmän pikaisten lounasravintoloiden ranskalaisia.

    Salaatti oli pääsääntöisesti hyvä, vaikkakin omaan makuun seassa oli muutamia turhan väkeviä aineksia. En kuitenkaan tiedä mikä se oli mikä sille maistui enkä sitä pitäisikö sen normaalistikin maistua sille, joten en siitä sen enempää analysoi. Maku siinäkin oli silti sellainen että sen sai syötyä myös ongelmitta, vaikka se ei omaan mieltymykseeni paras maku ollutkaan.

    Purilaisen läpileikkauskuva

    Sitten varsinainen hampurilainen. Tämä on niitä hampurilaisia joita ei vedetä pikaruokaloiden purilaisten tapaan sormilla syöden, vaan sivistyneemmin haarukalla ja veitsellä. Ja ai että, tämä jos mikä maistui uskomattoman hyvälle hampurilaiselle. Suosittelen kyllä erittäin lämpimästi tätä testaamaan mikäli ravintoloiden purilaisateriat iskevät lainkaan 🙂

    Annoskoko salaatteineen päivineen oli itselleni ainakin täysin sopiva. Nälkä lähti mutta ähkyä ei tullut. Ruoka oli siis hyvää ja sitä oli riittävästi.

    Myös Chico’sissa oli palvelu asiallista ja toimivaa, vaikkakin kassakoneen kanssa tuli jotain hetkellisiä hankaluuksia. En kuitenkaan laske sellaista miinukseksi, koska teknisiä ongelmia sattuu joskus kaikissa paikoissa.

    Chicosin reuna kuvassa vasemmalla. Alhaalla suoraan näkyy kauppakeskuksen käytävät, joten sijainti ei ole tunnelmaltaan miellyttävin mahdollinen.

    Ainoa mikä Chico’sissa ei itselleni iskenyt oli ympäristö. Sijainti on kauppakeskuksen sisällä ja suhteellisen avoimessa tilassa, joten se ei ole niitä paikkoja jotka tarjoaisi viihtyisintä mahdollista tunnelmaa. Nurkkapöydässä päätä kääntämällä näkee kauppakeskuksen alakäytävän ja siellä pyörivät ihmiset, joten sijaintinsa osalta tämä on hyvä ravintola kauppakeskuksessa muuten asioidessa, mutta ei ehkä mikään tunnelmallinen illanistujaispaikka.

    Kokonaisuutena Espoon Leppävaaran Sellossa sijaitseva Chico’s on erinomaisen hyvän purilaisen tarjoava ravintola, jonka ainoa miinus tulee sijainnista kauppakeskuksessa joka vaikuttaa tunnelmaan.

  • Katukuvausta Helsingissä

    Kaunista arkkitehtuuria

    Katukuvaus on yksi valokuvauksen muoto josta pidän paljon. Monet omaan makuuni miellyttävimmät kuvat ovat olleet katukuvausta, ja yksi nykyisinkin vaikuttava valokuvaaja jonka kuvia voin suositella on Max Gor. Hänen blogissaan on aivan uskomattoman paljon hienoja valokuvia, joten kannattaa käydä katsomassa hänen valokuviaan mikäli aihe lainkaan kiinnostaa.

    On kiintoisaa käydä katselemassa kaupungilla maailmaa kameran läpi ja kuvata tilanteita oikeasta elämästä, rikkaana ja monimuotoisena eli sellaisena kuin kaupungin elämä todellisuudessakin on. Rikkaalla ja monimuotoisella tarkoitan sitä mistä toisissa piireissä käytettäisiin ilmaisua “Kaikenlaisia viuhakkeita sitä täälläkin liikkuu, voi herranen aika”.

    Käytävä Kampista Forumille

    Yksi hienoimmista asioista Helsingissä on se, että täällä on ihmisiä tarpeeksi paljon että kaupungilla satunnainen kuvaileminen ei yleensä aiheuta ihmisille “Et kai sä mua kuvaa” -fiilistä ja heti sen perään vaatimuksia poistaa kuvia kamerasta. Ihmiset ovat täällä tottuneet siihen, että julkisilla paikoilla liikkuessa ihmisiä on kameran kanssa aina liikenteessä ja milloin tahansa voi päätyä valokuvaan. Turisteja kaupungissa riittää ja turisteilla on tapana ottaa kamerastaan ilo irti reissuissa ollessa, joten olisi sinänsä absurdia olettaa etteikö itse kukin kaupungissa asuva ainakin joskus päätyisi johonkin valokuvaan.

    Kaduilla kuvaaminen on hyvin mielenkiintoista myös siksi, että sitä kautta näkee mahdollisesti eri kaupunkien arkkitehtuuria, ihmisiä ja yleisesti ottaen sen kaupungin elämää ja kulttuuria. Tietenkin kaikki kuvat on jonkun ottamia ja valokuva kuvaa mielestäni yleensä enemmän kuvaajaa kuin varsinaista kuvauksen kohdetta, mutta kuitenkin kuvista välittyy jonkinlaista käsitystä millaista missäkin on.

    Sellisti kadunkulmassa

    Toinen hyvä puoli isommissa kaupungeissa verrattuna pieniin kaupunkeihin on myös se, että kaduilla riittää aina kuvattavaa. Ihmisiä on joka päivä liikenteessä, jokaisena päivänä löytyy jotain kiintoisaa nähtävää jos vain itse on virittäytynyt oikeanlaiseen tunnelmaan nähdä kaupunkielämän monimuotoisuus.

    Samoin väkimäärän ollessa suurempi ei yksittäinen valokuvaaja herätä yleensä kenenkään mielenkiintoa. Ihmisiä tulee ja menee, siellä täällä joku on kameran kanssa räpsimässä ja ihmiset osaavat suhtautua siihen terveellä “Aivan sama, ei kiinnosta” -mentaliteetillä. Pidän siitä.

    Ihminen tai patsas joka liikkui
    Kitaran soittaja Tuomiokirkon edustalla
    Satunnaisia ihmisiä satunnaisena päivänä
    Sellisti Foorumilta steissille vievällä käytävällä
  • Sivusto siirretty uudelle palvelimelle

    PHP-GD:n asennus Lissie-palvelimelle

    Kuten aiemmin tästä blogista pystyi lukemaan, oli sivustolla hieman teknisiä ongelmia tietokannan leipoessa kiinni ja myöhemmin levytilan suhteen. Koska kuitenkin arvostan että asiat toimisivat mahdollisimman hyvin ilman tarpeetonta säätämistä, tein vielä tuona samana iltana tilauksen OVH-hostingille uuden virtuaalipalvelimen osalta.

    Viime viikon maanantaina yöllä tuli jo laitettua palvelimelle tarvittavat softat, eli Apache, MariaDB ja PHP. Samoin kävin vaihtamassa Joker.comissa DNS-tiedot viittaamaan uudelle serverille. Seuraavana aamuna asentelin vielä PHP-GD:n jotta kuvien resizetys blogiin toimii.

    Katselin hintoja hieman muuallakin, mutta ainoat vaihtoehdot joita jaksoin edes miettiä vaihtoehtona OVH-Hostingille olivat Digital Ocean ja WP-Palvelu.

    Digital Oceanista on kokemusta monen vuoden ajalta – esim. Runosydan.net on siellä pyörinyt vuosia, mutta heidän tuoteperheessä ei ollut nykyiseen tarpeeseeni sopivaa palvelinta oikeassa hintasegementissä. 10 USD maksavassa virtuaalipalvelimessa olisi ollut vain 1 GB muistia, joten en halunnut lähteä sitä koettamaan. Palvelin jossa olisi ollut 2 GB muistia olisi maksanutkin jo 20 USD, joten se meni omiin tarpeisiin tarpeettoman kalliiksi.

    WP-Palvelu taas vastaavasti tarjoaa erilaisen palvelun kokonaan. Mietin sitäkin vaihtoehtona, koska kuitenkin kyseessä suomalainen lafka ja kiinnostaisi ammatillisessa mielessä koettaa käyttää joskus kyseistä palvelua, jotta tietäisi voinko suositella sitä muille vaiko en. Omaan korvaan palvelusta on kuulunut vain hyvää, joten luultavasti ainakin kehottaisin vähemmän nörttejä koettamaan kyseistä palvelua mikäli WordPress-sivuston haluaa pystyyn eikä ole nörttejä lähipiirissä kuka jaksaa tunkata asioita toimimaan.

    Vaikka hinta ei ole paha heilläkään (18 e/kk pienimmässä paketissaan), oli se omaan tarpeeseen liian kallis. Jos pyörittäisin tärkeämpää webbsivua jossa kävijöitä on paljon ja toimivuus on tärkeämpää niin hyvin voisin maksaa sen hinnan. Kuitenkin tämä blogi on vain harrastus ja olen sen verran nörtti että osaan itse ylläpitää palvelimia, joten hyvä on sinänsä ylläpitää omaa ammatillista osaamista vapaa-ajallaankin. Toisaalta palvelmia ei tarvitse jatkuvalla syötöllä säätää, helposti satoja päiviä ja enemmänkin menee ilman mitään tarvetta säätää mitään sen jälkeen kun kerran on laittanut tarvittavat perusasiat kuntoon.

    OVH-hostingilta lopulta otin tämänkin palvelimen, sillä aiemminkin aleksinblogi.net on pyörinyt siellä, samoin siellä on pyörinyt irkkiclienttini jo viime talvesta saakka ja uptimet serverillä on yli 240 päivää. Käytännössä palvelu on ollut vakaa. Myös hinta palvelussa on hyvä – tämä serveri maksaa 9,90 eur/kk, eli ei ole palvelinta hinnalla pilattu. Ostin tälle blogille VPS Cloud 1 -palvelimen joka vaikuttaa ainakin hyvältä paperilla, eiköhän myös käytännössä.

    Koska jokaisella palvelimella kannattaa olla itselle helposti muistettava nimi, tuli tällä kertaa nimeksi Lissie, eli tämäkin palvelin on nimetty naislaulajan mukaan. Aikaisemmat palvelimet ovat Elize joka on nimetty Amaranthen laulajan Elize Rydin mukaan, sekä Simone joka on nimetty Epican laulajan Simone Simonsin mukaan.

    Loppuun vielä artistin Lissie biisi Further Away (Romance Police).