Tekoäly on jo täällä
Monet tekoälyä ja sen kehitystä seuranneet ovat jo huomanneet kuinka suuria harppauksia tekoälyn puolella on tapahtunut viimeisen vuoden sisällä.
Monella tapaa laadukasta tekstiä voidaan tuottaa käyttäen Chat GPT:tä tai vastaavia työkaluja, moneen makuun tyylikkäitä kuvia voidaan generoida esimerkiksi Midjourneyllä tai Stable Diffusionilla eikä tekoälyllä luodut uskottavan näköiset videotkaan ole enää pelkästään tieteiselokuvien futuristista utopiaa vaan todellisuutta tässä ja nyt. Esimerkiksi Open AI:n Soralla luodut demovideot ovat hyvä osoitus siitä millä tasolla AI-videoiden generointi on tätä nykyä.
Tekoälyn avulla voidaan lisäksi tietenkin generoida myös musiikkia esimerkiksi AIVA:lla ja omien nettisivujen generointiinkin löytyy monia valmiita AI-työkaluja. Nyt kun tätä olen kirjoittamassa on televisiossa samaan aikaan Ylen uutisissa puhetta siitä kuinka tekoälyllä monissa työpaikoissa arvioidaan työntekijän soveltuvuutta työhön, joten tekoäly on saavuttanut jälleen uusia aluevaltauksia.
Onko enää pian mitään digitaalisen maailman aluetta missä tekoäly ei vaikuttaisi tavalla tai toisella jää nähtäväksi, mutta nykyisen AI hypen ollessa täydessä vauhdissa on vaikea kuvitella että vauhti ainakaan hidastuisi kovin äkkiä. AI on monessa mielessä vielä sen verran uusi alue, joten monet osaavat ja aiheesta kiinnostuneet voivat tahkota rahaa vielä hyvän aikaa mikä on omiaan ruokkimaan alan kehitystä. Raha on myös hyvä motivaattori luomaan innovaatioita siihen mihin kaikkialle AI:tä voidaan käyttää, sillä mitä laajemmat ja monipuolisemmat markkinat on, sitä suuremmat mahdollisuudet on että joku keksii tavan miten tekoälyllä voidaan muuttaa toimintamalleja alalla kuin alalla.
Seuraava suuri harppaus tällä alueella tulee luultavasti olemaan robotiikka. Oma veikkaukseni on jo jonkin aikaa ollut se, että vuoteen 2030 mennessä näemme ihmismäisiä robotteja jotka ovat osana arkeamme. Esimerkiksi kahvilassa voisi olla robotteja hoitamassa pöytien siivoamista, varastossa robotti voisi hoitaa tavaroiden noutoa asiakkaalle tai hotellin vastaanotossa voisi olla robotti joka ottaa tilauksia vastaan. Tässä vaiheessa tämä on tietenkin vielä monen mielestä sci-fiä, mutta muutamia päiviä takaperin NVidia esitteli Groot-projektinsa robotteja joten robottien arkipäiväistyminen voi olla lähempänä kuin arvaammekaan.
Sama lopputulema vähemmällä vaivalla?
Tekoälytyökalut kykenevät jo nyt luomaan upeita asioita, ainakin jos katsoo tai kuuntelee ainoastaan lopputulosta. Luultavasti meistä monelle varsinainen lopputulos on se mikä kiinnostaa, ei se miten siihen lopputulemaan on päästy joten siinä mielessä nämä työkalut ovat erinomaisia apuvälineitä monelle ja jopa ihmistyön korvikkeita toisille.
Miksi ostaa tilaustyönä tehtävää piirrustusta suoraan taiteilijalta kun itse voi luoda mahdollisesti samanlaisen, tarpeeksi hyvän tai mahdollisesti jopa paremman käyttäen valmiita helppokäyttöisiä työkaluja, ainakin jos ainoa mikä merkitsee on työn lopputulos? Visuaalista taidetta tekevillä artisteilla saattaa mennä päiviä, viikkoja tai kuukausia ellei jopa enemmänkin aikaa yhden teoksen tekemiseen, mutta tekoälyllä saa varttitunnissa aikaan satoja vaihtoehtoja joista valita.
Tietenkin tilanne on tässä vaiheessa vielä eri konkreettisen maailman objektien osalta kuin digitaalisen maailman objektien osalta, sillä digitaalisen maailman objekteja voidaan replikoida helposti mutta fyysisten taulujen kloonaaminen ei vielä onnistu ilman kohtalaisen suurta vaivaa. Kun tekoälyllä varustetut robotit kehittyvät saattaa tilanne tietenkin muuttua.
Ehkä jatkossa robottien kehittyessä ja arkipäiväistyessä näemme helpon rahan toivossa tehtyjä robotteja jotka tekevät maalauksia, ottavat niistä itse kuvia internetiin myytäväksi ja heti jos joku haluaa tuon maalauksen ostaa luo robotti kopiona täysin samanlaisen taulun ja lähettää sen ostajalle. Olisiko tuolloin kyseessä enää taide vai olisiko se ainoastaan helpaa kitsciä jääköön jokaisen oman arvioinnin varaan, kuten sekin onko silläkään lopulta mitään merkitystä onko kyseessä taide vai ei.
Ironisinta tietenkin olisi se, että taulun ostava taho olisi myös netissä oleva influensseri-robotti jonka ainoa tehtävä on ostaa taideteoksia, kirjoittaa niistä blogeihin, tehdä niistä videoita ja pyrkiä siten lisäämään myyntiä näille teoksille ja saada itsekin kumppanuusmarkkinoinnilla pienet provisiot myynnistä, sekä tietenkin myös rahaa mainostuloista ja erilaisista kumppanuuksista eri yritysten kanssa. Tällöin molempien robottien omistajat saisivat rahaa ilman kovin suurta panostamista omalta osaltaan robottien hoitaessa työt.
Lopputuote ei ole ainoa merkittävä tekijä
Onko asioilla kuitenkin muutakin arvoa kuin vain asia ja lopputuote itsessään? Onko ihmisen tekemä maalaus merkityksellisempi siksi, että se on aito ja uniikki kappale, vai onko ainoa arvo vain lopputuloksessa?
Taideteosten aitous on aikaisemminkin ollut uhattuna ja teoksia on väärennetty vaikka kuinka kauan ihmiskunnan historiassa. Esimerkiksi Leonardo Da Vincin Mona Lisa -teoksesta on tehty väärennöksiä ja siitä on tehty myös julisteita joita löytää netistä tälläkin hetkellä tilattavana alle kuudella eurolla. Kuva on luultavastikin samanlainen kuin alkuperäisessä taulussa ainakin tavan katsojan silmissä, joten itse lopputuote ei selvästikään ole se mikä määrittää teoksen arvoa. En itse ainakaan pitäisi identtistä maalauksen kopioita yhtä suuressa arvossa kuin jos omistaisin alkuperäisen vaikka kuva olisi täsmälleen samanlainen.
Aidosta maalauksesta ihmiset ovat olleet valmiita maksamaan koviakin summia ja luultavasti ovat jatkossakin, mutta varmaksi kopioksi tiedetyistä versioista tuskin lähellekään samanlaisia summia. Vaikka lopputuoteesta saataisi tehtyä täsmälleen samanlainen kuin alkuperäisestä, en usko että tämä muuttaisi mitään. Aito Mona Lisa on jotain sellaista millä on jotain arvoa, mutta siitä tehdyt identtisetkään kopiot eivät koskaan ole ihmisille sama asia.
Jos asiaa miettii tästä näkökulmasta, on vaikeaa kuvitella että tekoäly tulisi lopulta korvaamaan taiteilijoita ja heidän tekemäänsä työtä ja niiden arvoa ainakin sen kaltaisessa taiteessa missä teos on itsessään se mitä arvostetaan, ei osa siitä mitä arvostetaan. Tilanne voi olla täysin toisenlainen vaikkapa graafikoiden osalta jotka piirtävät sarjakuvia, jolloin artistin tekemä taide on osa siitä kokonaisuudesta ja lopputuotteesta mitä arvostetaan (eli osa sarjakuvalehteä), ei itsessään välttämättä se asia jota arvostetaan.
Sarjakuvissa kuvat ovat pakollinen osa tarinankerrontaa, mutta kuvat yksittäisinä elementteinä ei ole luultavastikaan se minkä vuoksi ihmiset lehden ostavat. Ihmiset saattavat olla kiinnostuneempia varsinaisesta tarinasta kuin tarinassa olevista kuvista, vaikka tietenkin eri ihmiset saattavat asian kokea myös täysin päinvastoin. Oli kuinka päin tahansa, tämänkaltaisille taiteilijoille tekoälyn kehitys voi olla suurempi uhka ammatillisessa ja taloudellisessa mielessä kuin yksittäisiä teoksia tekeville artisteille.
Lopputuote ei ole kuitenkaan ainoa mikä lopulta merkitsee, vaan taustalla on jotain muuta, jotain sellaista mikä on syvemmällä ihmisen psykologiassa. Onko esimerkiksi tietoisuus rajoitetusta saatavuudesta jotain mikä antaa asioille lisää arvoa meidän mielissämme?
Jos sarjakuvan piirtäjä tekisi itse ensin käsin yhden uniikin kappaleen ja painattaisi siitä 1000 kappaleen erän kopioita ja myisi niitä, antaisiko ostajat sille enemmän arvoa ainoastaan pienen painoksen vuoksi?
Jos pelkkä pieni painosmäärä olisi teoksen arvoa nostava asia, voisi tietenkin tekoälyllä generoidun visuaalisen teoksen osalta toimia samoin. Nousisiko sen arvo silloin samalla tapaa? Tuskin.
Aitoudella ja brändillä on arvoa itsessään
Uskon että aitous, työn tulos, brändi ja panostus siihen työn tulokseen ovat arvoja itsessään josta ihmiset ovat valmiita maksamaan.
Se että tekoälyllä asioita voidaan tehdä monella eri osa-alueella nopeammin, helpommin ja edullisemmin ei tarkoita sitä että hitaammin, vaikeammalla ja kalliimmalla tuotetut asiat menettäisivät merkitystään. Tilanne saattaa parhaassa tapauksessa olla jopa täysin päinvastainen.
Halpakopiot taideteoksista eivät ole vieneet aidon alkuperäisen taideteoksen arvoa pois. Massatuotantona tehtävät huokean hintaiset vaatteet eivät ole myöskään syrjäyttäneet luksus-vaatemerkkejä vaikka laatu saattaa olla samaa tasoa. Osa ihmisistä ostaa yhä käsityönä tehtyjä huonekaluja vaikka massatuotettuja kestäviä ja mukavan näköisiä huonekaluja saisi ostettua kymmenen samalla hinnalla.
Myöskin kameramaailmassa Leica myy yhä kameroitaan tuhansia euroja korkeammalla hinnalla kuin monet muut valmistajat, vaikka teknisesti laatu saattaakin olla samanlainen. Ferrareita myydään yhä vaikka Nissaneita saa edullisemmin ja kummatkin vievät luultavasti kuljettajan haluttuun paikkaan. Criterion Collectionin, Arrow Videon ja muiden vastaavien DVD/BluRay/UHD elokuvien julkaisut maksavat reilusti enemmän kuin halvemmalla saatavat julkaisut joiden laatu saattaa olla aivan yhtä hyvä, mutta silti ihmiset ovat valmiita maksamaan näistäkin merkittävästi enemmän kuin halvemmasta julkaisusta vaikka elokuva olisi täysin sama.
Esimerkkejä siitä kuinka nopeus ja edullisuus eivät lopulta ole vieneet markkinoita eri alueilta kokonaan pois on vaikka kuinka paljon. Tietenkin on paljon niitäkin alueita joissa tilanne on päinvastainen. Pienet ruokakaupat ovat vähentyneet sillä ne eivät ole voineet vastata supermarkettien valikoimaan ja hintaan tai tiettyyn markkinasegmenttiin erikoistuneet liikkeet kuten vaikkapa hattukaupat tai levykaupat ovat vähentyneet ja monet kuolleet pois ostajakunnan vähyyden vuoksi. Esimerkkejä löytyy myös tästä.
Miltä tulevaisuus tulee näyttämään?
Tekoälyn nopea kehitys on muuttanut maailmaa ja herättänyt paljon keskustelua monelta eri kantilta. Keskustelua on herännyt niin tekoälyn etiikasta, sen ideologisista ja arvomaailmallisista vääristymistä joihinkin suuntiin sen koulutusmateriaalista johtuen, sen ympäristövaikutuksista korkean sähkönkulutuksen vuoksi ja tietenkin yhteiskunnallisesti muutenkin miten tämä muuttaa työelämää.
Toisinaan keskusteluissa näkyy myös uhkakuvien maalailua siitä kuinka tekoäly kehittyy tietoiseksi ja robotit kääntyvät uhkaksi ihmiskunnalle kuten Terminator-elokuvissa. Olen nähnyt myös keskusteluita ja pohdintoja siitä onko AI todellisuudessa demoneiden keino kommunikoida ihmisten kanssa, eli tapa millä Saatana voisi joukkoineen vaikuttaa ihmiskuntaan massiivisella tavalla.
Kuten voi huomata, keskusteluita AI:sta herää hyvinkin monelta eri kantilta eikä keskustelut rajoitu ainoastaan teknologiaihmisten puheisiin. Asialla on merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta, joten elämme erittäin mielenkiintoista aikaa. Tekoäly on luultavastikin suurin harppaus yhteiskunnallisessa muutoksessa tähän mennessä mitä olen elämäni aikana saanut elää Internetin yleistymisen lisäksi.
Itse näen tuttuun tapaan nykyisessä kehityksessä paljon uhkakuvia. Monet ihmiset tulevat menettämään työnsä kun monet asiat voidaan korvata AI:llä mikä lisää mahdollisesti työttömyyttä ja sitä kautta yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ongelmia. Moni taitelijan alku saattaa menettää mielenkiinnon opetella piirtämään, maalaamaan, soittamaan tai säveltämään kun tiedostaa että itsensä työllistäminen taiteellisilla aloilla voi olla jatkossa aikaisempaa vaikeampaa tekoälyn tehdessä samoja asioita nopeammin ja edullisemmin.
Isoimpana uhkana tekoälyn kehityksessä näen kuitenkin ihmiskunnan typeryyden lisääntymisen. Mitä vähemmän itse tarvitsee osata, tietää tai muistaa mitään sitä luultavammin ihmiskunta muuttuu entistäkin typerämmäksi. Se että ajattelunsa voi ulkoistaa tietokoneille ei tarkoita että niin pitäisi tehdä, mutta näin luultavasti tulee käymään yhä enenevissä määrin. En tästä kuitenkaan syytä tekoälyä, vaan ihmisiä.
Uhkakuvista huolimatta omat näkemykseni tekoälyn kehityksestä ja sen vaikutuksesta yhteiskuntaan ovat kaiken kaikkiaan, yllättävää kyllä, kohtalaisen neutraalit.
Näen tämänhetkisen tekoälyn vain uutena vuosituhannen alun dotcom-boomin kaltaisena hypenä joka romahtaa omaan mahdottomuuteensa jonkin ajan kuluttua jonka jälkeen tekoälystä ja sen käyttötavoista jää jäljelle vain ne, jotka oikeasti tuottavat jotain arvoa ihmisille.
Tekoäly ei tule kuolemaan kokonaan ja siitä muovautuu ajan saatossa hyödyllinen apuväline monelle eri osa-alueelle. Se ei silti tule korvaamaan ihmistä monellakaan osa-alueella kokonaan sen enempää kuin aikaisemmatkaan teknologiset kehitykset. On silti luultavaa että moni ala tulee muuttumaan toimintatavoiltaan erilaiseksi, moni työ saattaa kadota myös kokonaan kuten kaikkien muidenkin kehityksien myötä on tapahtunut, mutta yhteiskuntaa ja ihmiskuntaa isommassa perspektiivissä katsoen ei tekoäly ole lopulta mitään uutta auringon alla.
Taide ei myöskään tule katoamaan vaikka tekoälyllä voisi samanlaisia lopputuloksia suoltaa ulos liukuhihnalta kuinka nopeasti tahansa eikä taiteen merkitys ihmisille tule jatkossakaan radikaalisti muuttumaan. Ne ketkä taidetta ovat arvostaneet ja taloudellisesti siihen panostaneet ostavat jatkossakin mieluummin ihmisten tekemää taidetta tai työtä.
Moni ihminen antaa jatkossakin arvoa työn tekijälle ja hänen työpanokselleen etenkin aloilla jotka eivät ole yksilön selviämisen kannalta välttämättömiä ja maksavat mieluummin tuotteista jotka tietävät ihmisten tekemäksi. Jo nyt maailmalla on taitavia artisteja maissa joissa rahan arvo on heikompi, mutta kuitenkaan kaikkea länsimaissa tehtävää graafista suunnittelua ei ole ulkoistettu näiden maiden tekijöille. En usko myöskään että syynä on ainoastaan kielimuuri eri maiden tekijöiden kanssa, vaan taustalla voi vaikuttaa enemmänkin ihmisen halu tehdä yhteistyötä toisen kaltaisensa kanssa vaikkapa saman pöydän ääressä.
Eläköön, epätäydellinen ihmisyys!
Ihmisten tekemissä asioissa on myös epävarmuus- ja epätäydellisyysaspekti jotka antavat oman lisänsä ja arvonsa asioille ja kokemuksille. Jos tulevaisuudessa on vaikkapa robottibändi joka soittaa keikkaa, niin se todennäköisemmin soittaa virheettömästi tai sekoaa totaalisesti mekaanisen tai ohjelmallisen vian seurauksena.
Tietenkin robottisoittajiin voidaan ohjelmoida satunnaisuutta luomaan inhimillistä aspektia, mutta se ei ole siltikään sama asia. Se on tylsää ja persoonatonta epätäydellisyyttä johon ei voi ihmisenä samaistua verrattuna siihen että menee vaikkapa rock-keikalle ja havaitsee että bändin solisti on vetänyt liian paljon menovettä ennen keikkaa ja koettaa silti pysyä pystyssä että saisi kappaleen laulettua edes auttavasti sinne päin että yleisö ei alkaisi vaatimaan lippurahoja takaisin. Toisaalta yleisössäkin monet ovat sen verran päissään että virheet sinne tai tänne tuskin kokemusta monelle kuulijalle huonontaisi, mutta ainakin se saattaisi jättää hupaisan keikkamuiston.
Täydellistä suoritusta ei voi myöskään verrata mielenkiintoisuudessaan siihen, että laulaja saattaa milloin tahansa esimerkiksi unohtaa koko biisin sanat kesken kappaletta tai siihen että basisti saattaa kompastua lavalla olevaan basson johtoon, kitaristi voi soittaa väärää biisiä väärästä asteikosta tai että kosketinsoittaja on sammunut jo edellisellä keikalla backstagelle ja jäänyt keikkabussin kyydistä jolloin seuraavalla keikalla bändi nähdään ilman yhtä soittajaa.
Ihmisyys on epätäydellistä. Se kuinka monella eri tavalla asiat voivat mennä ihmisten tekemisissä pieleen on sitä mikä antaa ihmisten välisille työskentelylle ja vuorovaikutukselle oman arvonsa. Samaistuttavuus toiseen osapuoleen antaa kohtaamiselle merkityksen tunteen. Yhdessä jaettu kokemus, olipa se sitten onnistuminen tai pieleen mennyt asia on jotain mikä yhdistää ihmisiä, jotain mikä saa meidät tuntemaan iloa, surua tai vaikkapa myötätuntoa toista kohtaan.
Aito tunnetason kohtaaminen on jotain mitä tekoälyn kanssa emme koskaan voi saavuttaa, vaikka monenlaisia tunnetiloja ihmisten suunnalta robotteja tai digitaalisessa muodossa olevaa tekoälyä kohtaan voimmekin kokea. Silti ainoastaan vapaaehtoisesti koettu ja saavutettu molemminpuoleinen tunnetason kohtaaminen toisen kaltaisensa kanssa on jotain mikä lopulta merkitsee ja jotka muistamme vielä vuosienkin päästä.
Aitous on ihmisyyden voimavara jota teknologia ei koskaan voi mallintaa. Sitä ei voi muuttaa matemaattisiksi kaavoiksi eikä monimutkaisiksi algoritmeiksi niin että se olisi enää sama asia. Sitä voi teeskennellä, sitä voi jäljitellä, mutta se ei tule koskaan olemaan sitä mitä ihmisyys on.
Siksi en ole huolissani tekoälyn kehityksestä vaikka alkuvaiheen hypetyksessä monet työpaikat saattavatkin kadota tekoälyn vuoksi. Kehityksessä ja yhteiskunnallisissa asioissa muutenkin heiluri tulee ennemmin tai myöhemmin heilahtamaan takaisin toiseen suuntaan ja ihmiskunta tulee jatkamaan matkaansa kohden uusia tulevaisuuden haasteita.
