• Leffalauantai: Bats

    Ihmisen kohtaaminen tappajalepakon kanssa voi saada vaarallisia sävyjä

    Bats (IMDB) on Louis Morneaun ohjaama sci-fi/kauhuelokuva vuodelta 1999. Pääosarooleissa nähdään Dina Meyer, Bob Gunton, Lou Diamond Phillips sekä Leon.

    Lepakoita hyvin tunteva tutkija Dr. Sheila Casper (Dina Meyer) sekä hänen kumppaninsa Jimmy Sands (Leon) saavat yllättävän kutsun tutkimaan tapausta missä lepakot ovat isommalla joukolla käyneet ihmisten kimppuun siten että sen seurauksena on ollut ihmishenkien menetyksiä. Sheila ei vaikuta ottavan asiaa ensin todesta sillä tapaus ei vaikuta lainkaan uskottavalta lepakoiden käyttäytymiseltä, mutta pian käy ilmi että tautiviranomaiset ovat mukana selvittämässä tapausta sillä nämä olennot eivät ole aivan tavallisia luonnossa esiintyviä lepakoita vaan tiedemisten toimesta muokattuja siivekkäitä.

    Bats on luokiteltu kauhuksi, trilleriksi sekä sci-fiksi mutta mistään pelottavasta tarinasta ei ainakaan voi tämän filmin kohdalla puhua mikäli katsojalla ei ole entuudestaan jo jonkinmoista kammoa näitä yön olentoja kohtaan.

    Tarina itsessään on ihan keskinkertainen ja pohjaidealtaan osittain jopa uskottavaakin sorttia, mutta toteutus ei aivan ole sieltä parhaimmasta päästä. Vaikka kokonaisuus onkin keskinkertaista lähes kautta linjan, on silti toimintakohtaukset monin paikoin rasittavaa katsottavaa erittäin hutiloivan ja nopeisiin leikkauksiin perustuvan kameratyöskentelyn vuoksi. Nopeasti huitova ja heiluva kamera jättää monissa kohtauksissa katsojalle epäselväksi mitä tilanteessa tapahtuu vaikkakin sen kyllä pystyy päättelemään nopeasti lopputuloksestakin.

    Kameratyöskentely oli myös rauhallisemmissa kohtauksissa tarpeettoman levotonta omaan mieltymykseeni. Jos kohtauksessa ei tapahdu mitään missä kameran pyörittelystä ympäri henkilöitä olisi hyötyä en erityisen paljoa tällaisista tarpeettomista kameran liikkeistä perusta. Tietenkin sopivissa määrin ne luovat katsojalle tunnetta että jotain tapahtuu kun on jonkinmoista liikettä, mutta mikäli se ei tuota kohtaukseen mitään varsinaista lisäarvoa on se vain tympeää ja merkityksetöntä heilumista jolla tunnutaan vain paikkaavan kohtauksen mitäänsanomattomuutta.

    Lepakoita nähdään lyhyitä hetkiä myös lähikuvassa

    Henkilöt jäävät katsojalle etäiseksi ja merkityksettömiksi tusinahahmoiksi eikä heihin muodostu minkäänlaista tunnesidettä. Ei sillä, en tämän tyylilajin filmatisoinnissa sellaista erityisemmin odotakaan.

    Elokuvassa on kyllä hyvätkin hetkensä ja efektitkin ovat tarpeeksi toimivaa tasoa. Lisäksi hauskana pienenä vivahteena mainittakoon että lepakoiden hyökätessä kaupunkiin voi katsoja bongata kaupungin elokuvateatterissa esityksissä pyörivän elokuvan olevan Nosferatu joka on tunnettu vampyyrielokuvien klassikko.

    Vaikka elokuva onkin suhteellisen mitäänsanomaton, on sille silti paikkansa ja aikansa. Se on sopivan viihdyttävä mikäli siihen osaa suhtautua oikeanlaisilla odotuksilla. Itselleni tämä toimi tarpeeksi hyvin vaikka ei tätä erityisen paljoa voi muille kehuakaan.

  • Perjantaipullo: Régab

    Régab on Gabonilaisen Sobragan panimon panema 4,5 % vahvuinen lager. Untappd-sivustolla nähtävien kuvien perusteella sitä on saatavana tölkkitavarana, mutta omani löysin pullotavarana läheisestä etnisestä marketista. Mikäli tämä on samaa tavaraa kuin tölkitetty versio, on tässä IBU-arvo 66.

    Olut on väriltään kaunis ja kuparin kellertävä. Pinnalle muodostuu vaahtoa kaadettaessa maltillisesti ja se myös katoaa pinnalta nopeasti pois.

    Tuoksu on laimea mutta siitä erottuu aavistus makeutta ja viljaisuutta. Suutuntuma on raikas ja hivenen pistävä, mutta pistävyys katoaa nopeasti kun olutta hetken pyörittelee suussaan.

    Jääkaappikylmänä maku on tarpeettoman maltillinen ja aavistuksen vetiseen taipuvainen jonka vuoksi se on omaan mieltymykseeni hieman liian mieto niin maultaan kuin myös olemukseltaankin. Kuitenkin tovin tuopissa oltuaan huoneenlämmössä alkaa makukenttään löytyä vivahteita eikä olemus enää tunnu vetiseltä, joten aivan kylmänä tätä en suosittele nauttimaan.

    Sinänsä maku on kuitenkin suhteellisen keskinkertainen, joten yksinään nautittuna tämä ei erityisen suurta tunnetta herätä mihinkään suuntaan. Sitä vastoin tämä voisi toimia hyvinkin intialaisen tai nepalilaisen ruoan kanssa, joten mikäli tätä olisi ravintolassa tarjolla voisin sitä helposti raikkautensa vuoksi ruoan kanssa siemailla.

  • Blogipostauksia vuosilta 2012-2014 lisätty

    Kuva joulukuulta 2012. Kuva on otetu Joensuussa.

    Kirjoitin pari päivää takaperin siitä kuinka olen palauttanut tänne blogiin aikaisemmat aleksinblogi.net sivuston blogipostaukset kesäkuusta 2017 syksyyn 2022 saakka (lue postaus), mutta ilahduttavasti satuin löytämään vielä merkittävästi vanhempiakin blogieni varmuuskopioita eri servereiltä vuosien 2012-2014 väliltä.

    Vanhin postaus jonka löysin on kirjoitettu 24.12.2012 jolloin blogi on ilmeisestikin siirtynyt omalle palvelimelle pois Posterous-palvelusta. Löydät historiallisen postauksen täältä. Tästä postauksesta tuli myös samalla tämän blogin vanhin postaus.

    Harmillista kyllä aivan kaikki oman blogini blogimerkinnät eivät ole tallessa, eli ne merkinnät jotka kirjoitin kun sivusto oli pyörimässä vielä Posterous-palvelussa. Lisäksi vuosien 2014-2017 välillä olevia postauksia ei vaikuttaisi löytyvän mistään.

    Mukava kuitenkin että edes vuosien 2012-2014 välillä oli postauksia useita joita sain palautettua tänne, sillä niissä näkyy mm. asunto muuton jälkeen Joensuun Torikadulla (katso täältä), asunto paluumuuton jälkeen Jyväskylässä Keltinmäessä (katso kuvia täältä sekä täältä lisää), ensimmäisen autoni meno romunkeräykseen (katso täältä) ja löytyypä vuodelta 2014 kuukausikatsaus marraskuuhun josta näkee Pohjois-Haagan asunnolta kuvia (katso täältä).

    Näiden aleksinblogi.net sivuston ikivanhojen postauksien lisäksi löysin myös ikivanhoja peliarvosteluita joita olin kirjoittanut. Osa niistä oli aikoinaan täällä blogissa, mutta jossain vaiheessa siirsin ne toiselle sivustolle. Kuitenkin kyseinen sivusto on kuollut ja kuopattu eikä sitä ole tarkoitus enää uudelleen herättää henkiin, joten lisäsin myös noita vanhoja peliarvosteluita tänne.

    Peliarvosteluita löytyy mm. Far Cry 3:sta, Tomb Raiderista (2013) ja vaikkapa Batman: Arkham Asylumistakin. Monia muitakin löytyy joten kiinnostuneet voivat selata niitä kategoriasivun kautta.

  • Kokkailut: Riisinuudelia, tofua ja vauvamaissia

    Pitkään aikaan en ole blogiin kirjoittanut minkäänlaisia postauksia ruoan laittamisesta, joten voisin vaihteen vuoksi tällaisenkin postauksen tänne jällen laittaa.

    Kävin tänään Koivukylän Atusa Marketissa ja sieltä tarttui matkaan vauvamaissia sekä riisinuudeleita. Jääkaapista löytyi entuudestaan LIDL:stä ostamia valmiiksi maustettuja tofuja useita eri makuja, joten laitoin näistä yksinkertaisen, edullisen mutta varsin maistuvan kotiruoan.

    Kokkaaminen oli erittäin yksinkertaista ja suoraviivaista. Ensin hieman öljyä pannulle, sen jälkeen pilkoin tofua sekä muutamia maisseja pienemmiksi ja viskasin ne pannulle.

    Sen jälkeen kun tofu ja maissi oli pannulla valmistumassa laitoin vajaa puoli litraa vettä kiehumaan vedenkeittimeen ja laitoin riisinuudelin ja mausteet syvälle lautaselle. Veden kiehuttua kippasin vedet nuudeleille ja annoin niiden liota noin kolmisen minuuttia jonka jälkeen nuudelit olivat valmiit. Tässä vaiheessa myös nuudelit ja maissitkin olivat jo tarpeeksi paistuneet joten viskasin ne nuudeleiden sekaan valmiiksi annokseksi.

  • Mini ei päässyt katsastusta läpi

    Uskollinen ratsuni ei päässyt ensimmäisellä yrityksellä läpi leimalta

    Jokavuotinen auton katsastus on Minin osalta jälleen tullut kohdalle, mutta tällä kertaa viime kerrasta viisastuneena olin hyvissä ajoin liikenteessä. Viime kerralla tajusin myöhässä että auto olisi jo pitänyt katsastaa ja se kerkesi mennä jo ajokieltoon asti.

    Tänä vuonna auto olisi pitänyt katsastaa viimeistään huomenna, joten tällä kertaa jätin reilusti liikkumavaraa. Reilusti on tietenkin sarkasmia.

    Harmillista kyllä, uskollinen peltiratsuni ei kauneudellaan sokaissut katsastusmiehen tarkkaa silmää ja Mini sai hylätyn leiman papereihinsa. Onneksi mitään kovinkaan suurta ei löytynyt joten aivan mahdottoman suurta lovea lompakkoon ei pitäisi korjauksesta tulla (lue: noin 300 euroa).

    Vikaa löytyi vasemman puolen etupyörän laakerista joka oli välyksellinen, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan. Lisäksi korjauskehoitus tuli muutamasta vilkun polttimosta sekä valojen suuntauksesta.

    Isompana harmina kuitenkin takaluukun ruosteesta tulee auto luultavamminkin jäämään vuoden päästä olevassa katsastuksessa kiinni ellei siihen mennessä ole reikiä paikannut tai koko takaluukkua vaihtanut. Saapa nähdä miten käy.

    Kuukausi on jälleen aikaa laittaa pirssi kuntoon, joten pitänee seuraavan palkkapäivän tienoilla viimeistään koettaa saada auto huollatettua.