Tag: Vuoden 2014 elokuva

  • Leffalauantai: Teenage Mutant Ninja Turtles

    Mestari Tikku ja April O’Neil (Megan Fox)

    Viime viikkoisen Megan Foxin tähdittämän Jonah Hex elokuvan jälkeen on hyvä jatkaa tälläkin viikolla Megan Foxin tähdittämällä tiellä. Tämänkertaisena leffalauantain filminä on Jonathan Liebesmanin ohjaama Teenage Mutant Ninja Turtles (IMDB) vuodelta 2014. Tyyliltään elokuva on toimintakomedia.

    Liebesman on toiminut ohjaajana tätä kirjoittaessa ainoastaan yhdeksässä elokuvassa joista Turtles on hänen tunnetuimpien ohjaustensa joukossa. Muita tunnettuja ohjauksia häneltä on Wrath of the titans, Battle: Los Angeles sekä The Texas Chainsaw Massacre: The Beginning.

    Turtles-elokuva pohjautuu sarjakuviin joka ensimmäisen kerran näki päivänvalon jo vuonna 1984. Turtleseista on tehty niin sarjakuvia, elokuvia ja videopelejä ja onpa mutanttikilpikonnat vallanneet alaa myös lelumarkkinoilla jo silloin kun itse olin lapsi.

    Michelangelo

    Elokuvan tarinassa New Yorkissa tapahtuu monia rikoksia joiden takana on Jalkaklaani-nimellä tunnettu ryhmä. Pienen televisiokanavan toimittaja April O’Neil (Megan Fox) pyrkii tekemään juttua tapauksesta jotta voisi edetä urallaan turhanpäiväisistä uutisista vakavasti otettavammaksi journalistiksi. April kertoo pomollensa nähneensä 180 cm pitkiä ninjakilpikonnia jotka tulivat pelastamaan hänet ja muut siviilit rikospaikalta Jalkaklaanin kynsistä mutta ymmärrettävistä syistä hänen kertomuksensa ei ota ilmaa alleen ja pian työpaikka on taakse jäänyttä historiaa.

    April ei kuitenkaan luovuta sillä hän tietää mitä on nähnyt. Hän haluaa tehdä reportaasin rikoksista ja pian hän saakin tutustua tarkemmin näihin mystisiin ninjakilpikonniin. Juuri kukaan ei ota hänen kertomuksiaan ninjakilpikonnista vakavasti mutta Aprilin edesmenneen isänsä kollega Eric Sacks (William Fichtner) uskoo kuitenkin hänen tarinansa. Harmillista kyllä Ericillä ei ole ainoastaan rehellisiä pyrkimyksiä elämässään ja pian ninjakilpikonnat ovatkin olemassaolonsa paljastumisen vuoksi vaarassa.

    Eric Sacks (William Fichtner)

    Pidin itse tämän elokuvan tarinasta ja siitä kuinka hyvin ja luonnollisella tapaa osana käsikirjoitusta avataan Turtlesien historia ja syntytarina, siitä mistä he ovat tulleet, miksi Tikku on tullut heidän johtajakseen ja miten April O’Neil nivoutuu osaksi heidän historiaansa.

    Vaikkakin Teenage Mutant Ninja Turtles on monessa mielessä hyvinkin perinteinen viihteellinen Hollywood-filmi jossa on paljon toimintaa, humoristisuutta ja ison budjetin makua oli elokuvassa silti paljon tyylillisesti sellaisia piirteitä joista pidin.

    Pidin kamerakulmien käytöstä osana tarinankerrontaa, siitä kuinka kameran sijoittelulla tuetaan kohtauksen tunnelmaa. Esimerkkinä kameran sijottaminen matalalle vinoon siten että vastapuolella olevasta kohteesta saadaan mahtipontisempi ja dramaattisempi tunnnelma kuin mitä se olisi ollut jos kamera olisi ollut ylempänä on monessa mielessä asia mikä tuntuu itsestään selvältä mutta jota hyvin monen katsotun elokuvan jälkeen alkaa havaitsemaan että se ei sitä monellekaan ohjaajalle ole.

    Kohteiden sommittelut olivat useissa kohtauksissa valokuvauksellisia

    Omaan makuuni elokuvan kohtauksissa oli tarpeeksi paljon kuvauksellisesti vaihtelua mutta silti ne oli toteutettu tasapainoisesti. Kuvakulmia käytettiin useita, kameraa ei aina pidetty suorassa vaan vinoa kuvakulmaa käytettiin sopivassa suhteessa tehokeinona, pannauksia oli monin paikoin ja esimerkiksi henkilöiden välisissä keskusteluissa toisinaan kameraa liikuteltiin puolelta toiselle mutta kuitenkin säilyttäen kohtauksen tunnelma.

    Kokonaisuutena Teenage Mutant Ninja Turtles on hyvä ja viihdyttävä toimintakomedia jossa kaikki elokuvan peruselementit on kohdallaan. Niin ja onhan siinä myös Megan Fox joka on aina hyvä syy muutenkin katsoa elokuva.

    Arvosana: 7/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 185 063 annettuun ääneen”]5,8/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Seventh son

    Tom (Ben Barnes) ja mestari Gregory (Jeff Bridges)

    Seventh son on Sergei Bodrovin ohjaama fantasiaelokuva vuodelta 2014. Sen pääosissa nähdään Ben Barnes, Jeff Bridges, Julianne Moore sekä Alicia Vikander.

    Seventh son kertoo perinteistä fantasiatarinaa hyvän ja pahan taistelusta magian sävyttämässä maailmassa jossa velhot, noidat ja lohikäärmeet ovat arkisia elementtejä. Jeff Bridgesin esittämä mestari Gregory on viimeinen jäljelle jäänyt ritari joka ei ole menehtynyt tai kääntynyt pimeyden puolelle. Hänellä on ollut oppipoikia joista hän on koettanut kasvattaa veroistaan sankaria mutta laihalla menestyksellä sillä arkkiviholliset noidat ja muut pimeyden kätyrit ovat onnistuneet päästämään Gregoryn oppipojat yksi kerrallaan hengestään vuosiakin kestäneestä koulutuksesta huolimatta.

    Pimeyden voimien kuningatar Äiti Malkin

    Pimeyden voimien kuningatar äiti Malkin (Julianne Moore) on päässyt vapauteen vankilastaan johon mestari Gregory hänet aikoinaan on toimittanut. Verikuun nousua ja sen myötä voimensa vahvistumista odotellessa noidat valmistautuvat kostamaan ihmisille kaiken sen pahuuden jota noidat ovat joutuneet kokemaan – heitä kerätään ihmisten toimesta talteen ja tuikataan tulille joka jostain syystä ei noitia erikoisemmin tunnu miellyttävän.

    Mestari Gregorykään ei pyörittele toimettomana peukaloitaan vaan hän etsii uutta oppipoikaa edellisen menehtyneen tilalle. Hänen onnistuu löytää Tom Ward joka sattuu olemaan seitsemännen pojan seitsemäs poika ja joka sitten lähtee mestarin matkaan valmistautumaan taisteluun noitia ja muita pahuuden olentoja vastaan. Jotta oppipojalle noitien jako hyviin ja pahoihin ei kävisi liian helpoksi saa Tom matkallaan kohdata Alicen, noidan joka ei kuitenkaan näyttäisi olevan niin paha kuin mitä noidilta odotettaisiin. Onko siis mestari väärässä, mahtuuko maailmaan mukaan myös hyviäkin noitia?

    Tom ja Alice

    Jos elokuvaa Seventh son pitäisi kuvata yhdellä sanalla olisi se ehdottomasti viihdyttävä. Se on kaikin puolin puhdasta fantasiaa ilman mitään sen suurempaa tarkoitusta muuta kuin olla viihteellinen elokuva – tai ainakaan itse en tästä löytänyt mitään sen suurempaa tarkoitusta tai merkitystä.

    Se on visuaalisesti tyylikäs elokuva jossa erikoistehosteista ei pihtailla mutta jotka eivät kuitenkaan käyneet häiritsemään överiydellään (lukuunottamatta elokuvassa nähtävää karhua). Nähtävät maisemat ja äänimaailmat ovat molemmat kohtalaisen eeppistä tasoa ja visuaalinen tyyli toimi kokonaisuutena miellyttävästi kautta linjan.

    Vaikka elokuva onkin Suomessa ikärajaltaan K 12 on sen maailma silti tunnelmaltaan kohtalaisen tummanpuhuva ja siinä nähtävät lohikäärmeet ovat kaukana Eragonin kaltaisesta lohikäärmesöpöstelystä.

    Lohikäärmeitä on hyvä juosta karkuun

    Omaan makuuni Seventh son toimi varsin mainiosti kevyen viihteellisenä tuotoksena. Se ei tarjoa uutta eikä ihmeellistä mutta se oli juuri sellainen kuin viihdyttävän mutta kevyen fantasiaelokuvan pitää ollakin – siinä on magiaa, velhoja, noitia ja lohikäärmeitä eikä sen fantasiamaailma ole keväisen päivän kukkaniityillä kirmaamista vaan kauniin tummanpuhuvaa pimeyttä visuaalisesti vahvoilla kontrasteilla ja kliseistä ja ennalta-arvattavaa tarinaa jota on hieman maustettu kepeän humoristisilla heitoilla.

    Arvosana: 7/10 (IMDB: 5,5/10)

  • Elokuva: Blended (Lomapainajainen)

    Drew Barrymore ja Adam Sandler

    Romanttisten komedioiden linjalla tuli jatkettua kesäloman kuluttamista. Tällä kertaa vuoronsa sai Adam Sandlerin ja Drew Barrymoren Blended (IMDB). Elokuva on tyypiltään romanttinen komedia ja sen on ohjannut Frank Coraci. Coraci on ollut ohjaamassa aikaisemminkin Adam Sandlerin elokuvia, mm. elokuvan Click!, The Wedding Singer sekä The Waterboy. Blended on vuodelta 2014.

    Elokuvassa Jim (Adam Sandler) ja Lauren (Drew Barrymore) tapaavat toisensa sokkotreffeillä, jotka menevät täysin pieleen kummankin mielestä. Aikomuksena on olla tapaamatta uudemman kerran, mutta kohtalo päättää puuttua peliin. Laurenin ystävä tapailee Jimin esimiestä ja heidän on tarkoitus lähteä lemmenlomalle Afrikkaan.

    Kuitenkin matkaan tulee mutkia, jonka seurauksena Jim ja Lauren päättävät hankkia nuo käyttämättä jääneet liput itsellensä toistensa tietämättä. Afrikassa ollessa he tapaavat toisensa ja toistensa lapset. Alussa henkilökemiat eivät natsaa, mutta loman aikana tunteet alkavat lämpenemään ja pari löytää toisensa.

    Jim (Adam Sandler)

    Vaikka päätarina keskittyykin Jimin ja Laurenin ihmissuhteeseen, myös yksinhuoltajan haasteita käsitellään kevyesti siinä sivussa. Jimillä on tyttärensä ja Laurenilla poikansa. Pojilta puuttuu isähahmo joka opettaisi asioita miesten maailmasta, eikä Jimkään pysty toimimaan tyttärilleen kunnolla oppaana naisten maailmaan. Teini-ikäinen tytär haluaa olla enemmän nainen kuin poikatyttö joka hän on, jonka seurauksena Lauren päättää avittaa tyttöä oikeaan suuntaan. Uusioperheen jäsenet alkavat vähitellen pitämään toisistaan jonka seurauksena parin rakkaustarinan on helpompaa tapahtua.

    Lauren ja poikansa

    Juoni on tässäkin elokuvassa ennalta arvattavissa, mutta kuten muulloinkin tämän tyylin elokuvissa, itseäni se ei häirinnyt lainkaan. Elokuva on hyvä, hauska ja lämminhenkinen rakkaustarina jossa on uusioperhekuvion myötä edes hieman poikkeusta lajityypin elokuvista.

    Pidin elokuvasta. Arvosanaksi annoin IMDB:ssä 7/10 joka on samassa linjassa IMDB:n tarjoaman 6,5/10 arvosanan kanssa.

    (Kuvia lisätty ja palstoitusta hieman muokattu 31.03.2018)