Kävimme työporukan Beer Club -väen kanssa kuluvan viikon keskiviikkona panimokierroksella Espoossa Fat Lizard Brewingin tiloissa. Pääsimme näkemään miten suomalainen pienpanimo toimii, kuinka olutta valmistetaan ja pääsimme myös maistelemaan eri makuja. Mikäs sen mukavampaa.
Oli mielenkiintoista päästä näkemään prosessia ja samalla esittää kysymyksiä laidasta laitaan. Kierroksen vetäjät olivat todella asiansa osaavaa sakkia ja selvästi aiheesta kiinnostuneita joten mikäpäs sen parempi tilaisuus esittää kysymyksiä. Monet jutut menivät itsellä yli oman kemian ymmärryksen, mutta siitä sai hyvin käsitystä kuinka monitahoinen prosessi on kyseessä.
Kiintoisa reissu! Laitan tähän vielä sekaan satunnaisia kuvia matkan varrelta.
Fat Lizardin panimo ulkoa käsinRaaka-aineita käsitellään julmetun kokoisissa säkeissäEksoottisen näköisiä laitteitaOlutta valmistetaan kerralla hyvän kokoisissa pöntöissäMyös ötököitä oli tarjolla maisteltavaksi. Olin asennevammainen enkä syönyt.Hanaan vaihtui useampaa eri makua miasteltavaksi
Tämänviikkoiseksi lauantaileffaksi tuli valittua Science Fictionia vuodelta 2013. Elokuva kantaa nimeä After earth (IMDB) ja siinä nähdään pääosissa Jaden Smith sekä Will Smith.
After Earthissa kerrotaan tarinaa sotilasisä Cypheristä (Will Smith) joka on kova jätkä alieneita vastaan. Hän pystyy olemaan pelkäämättä vihamielisten alieneiden läsnäollessa eikä alienit jotka haistavat pelon pysty häntä sen vuoksi löytämään.
Arvostetulla sotilaalla harmillisesti isä-poika suhde kaipaisi kuitenkin hiomista sillä omalle pojalleen hän on hieman etäinen ja vieras. Poika haluaisi kovasti olla sankari kuten isänsä ja tulla sotilaaksi, mutta valitettavasti vielä hän ei pääse sotilaaksi asti.
Itku silmässä mutta ei räkä poskella
Isä ottaa poikansa kuitenkin mukaan komennukselle seuraksi jotta saisi vähän lämmiteltyä suhdettaan poikaansa. Reissu menee tietenkin päin sitä itseään, kuinkas muuten. Alus tipahtaa alas, muu miehistö pääsee hengestään ja ainoastaan Cypher ja Kitai (Jaden Smith) selviävät rytinästä elossa. Valitettavasti Cypher on telonut itsensä siihen kuntoon että Kitai joutuu lähtemään yksin selviämään heidän puotomalle maa-planeetalle etsimään hätäviestintään käytettävää laitetta.
Maa-planeetta on vaarallinen paikka, sillä pudonneessa aluksessa mukana kulkenut alien on päässyt vapaaksi. Sen lisäksi maan ilmakehä on sellainen että Kitai ei voi siellä hengittää ilman erillisiä avustuksia joten matkasta on odotettavissa vaarallinen eloonjäämiskamppailu.
Tarinansa osalta elokuva oli mukiinmenevä. Se oli ennalta arvattava eikä se tainnut yllättää missään vaiheessa – alus putoaa, vössykkä poika joutuu pelastamaan itsensä ja isänsä, pientä draaamaa ja avautumista isälle tarinan aikana ja traumojen purkamista, tilanteita joissa jännitetään selviääkö Kitai ja lopulta kasvamista itkupillistä alieneiden kauhuksi. Siinäpä se koko tarina lyhykäisyydessään. Ainoa vain että tilanteet joissa varmaankin olisi pitänyt jännittää oli sellaisia että ei siinä ollut mitään jännitettävää.
Son, I’m disappoint
After earth on elokuva jonka katsoo kerran ja ehkä sen sietää vielä toisenkin kerran, mutta mistään erikoisen hyvästä leffasta ei ole kyse. Se on rasittavan kliseinen ja tuskastuttavan ennalta arvattava huonolla tapaa. Hyvällä tapaa ennalta arvattavat leffat on sellaisia että henkilöhahmoissa on jonkinlaista syvyyttä ja karismaa ja tarinan kuljetusta on kiintoisa seurata vaikka tietääkin miten tulee käymään. Tässä leffassa valitettavasti näin ei ole.
Näyttelytyössä sinänsä ei ole valittamista. Pääosan vetävä Jaden Smith onnistuu suorituksellaan olemaan raivostuttavan hermoillekäypä hahmo joten rooli on vedetty hyvin. Käytänössä en siis vain pitänyt tarinassa henkilöhahmosta ja tarinan turhauttavasta ennalta-arvattavuudesta.
Tämänkertainen perjantaipullo on saksalainen Aecht Schlenkerla Rauchbier Märzen. Olut on Alkon valikoimassa listattu tyyppiin erikoisuus (savuolut). Oluen väriarvoa en netistä löytänyt, mutta tummissa arvoissa liikutaan kuten kuvasta voi havaita. Alkoholipitoisuus oluessa on 5,1 % ja sitä myydään ainakin puolen litran lasipulloissa.
Lasiin kaadettaessa vaahtoaminen on sangen maltillista ja katoaa kohtalaisen nopeasti pois. Tuoksu on rento ja miellyttävä, jopa kohtalaisen mieto.
Maku on sanalla sanoen erinomainen. Siinä on helposti poimittavissa savuisuutta ja tervaisuutta miellyttävän tasapainoisessa koostumuksessa. Kokeilemisen arvoinen olut.
Musiikkina tämän kanssa sopii hyvin ainakin Amon Armarth – Twilight of the Thunder God sekä Moonsorrow – Sankarihauta
Tämänkertainenkin ruokapaikkakokeilu sijoittui Lauttasaareen, tarkemmin ottaen Itälahdenkatu 27:ssa sijaitsevaan Meng Loong -nimiseen kiinalaiseen ravintolaan. Vaikka Larussa olen jo muutaman vuoden asunut, en ole tässä aikaisemmin käynytkään joten nyt oli hyvä lähteä paikka testaamaan.
Meng Loongista ja sen historiasta en valitettavasti löytänyt netistä mitään, ainoastaan paikan Facebook-sivun. Erillistä verkkosivustoa en löytänyt joten ei siitä sen enempää.
Kävin täällä illalla töiden jälkeen ja siihen aikaan oli todella hiljaista, ainoastaan yksi ihminen istui odottamassa tilaustaan. Ilta oli siis erinomainen aika mennä nälkäisenä, sillä ruokaa ei joutunut kauaa odottamaan.
Meng Loongin sisustus on miellyttävä
Ruokailuprosessi meni suoraviivaisesti. Kävelin tiskille, kysyttiin syönkö täällä vai otanko mukaan, koska sanoin syöväni siellä sain kansion jossa oli paikan päällä syötävät annokset ja sitten vain valitsin sieltä ateriani. Olin ottamassa porsaanlihaa jonkun tapaan (jota en enää muista eikä ruokalistaa löytynyt netissä), mutta valitettavasti porsaanliha oli päässyt loppumaan. Saman sai sitten naudanlihalla, joten otin sellaisen annoksen.
Menin pöytään odottamaan ja tarjoilija toi jo lasin, vesikannun ja lautasen pöytään. Aterimet olin tajunnut jo ottaa itse, mutta en tajunnut lautasta erikseen ottaa. Vettä siinä siemailin odotellessa ja pistin merkille että paikassa ei soinut lainkaan mitään radiota. Meni vähän aikaa tajutessa, mutta kun sen lopulta pani merkille oli jotenkin omituisen tuntuista. Harvoin tulee paikkaa vastaan missä ei taustalla soi mitään edes hiljaisella.
Kulhollinen riisiä tuttuun tapaan
Ateria tuli nopeasti pöytään ja pääsi syömään. Riisiä tuli kulhollinen ja isolla lautasella tuli sitten pääruoka. Siitä sitten omalle pienemmälle lautaselle tuli mätettyä riisiä ja sen päälle lihat.
Maku oli kokonaisuutena hyvä, vaikkakin parsakaali ei ehkä ollut omaan makuuni miellyttävin. Jotenkin se oli ehkä turhan paljon nesteitä sisältävä, mutta toisaalta itsehän otin annoksen missä sitäkin oli mukana joten eipä se varmaan ravintolan vika ole että se ei aineksena vastaa sitä mistä pidän erityisen paljon. Raakana parsakaali maistuu omaan makuuni paremmalta.
Liha oli kohtalaisen pehmeää ja maukasta eikä parsakaalia lukuunottamatta ateriassa ollut mitään moittimisen sijaa.
Ulkoa ravintola jää helposti huomaamatta
Aterian hintataso oli hieman päälle kymmentä euroa. Tämä ateria taisi olla 12 euroa joten hintataso pyörii siinä missä tämänkaltaisissa ravintoloissa yleensä.
Ateriakoko oli sopiva, vaikkakin riisiä jäi itselläni yli. Kuitenkin varsinainen ateria oli sellainen että nälkä lähti ja ähkyä ei tullut – tosin jos olisin koko riisikulhollisen vetänyt riisiä, olisi luultavasti myös ähky tullut.
Palvelu oli hyvää ja ystävällistä, paikka miellyttävä ja ruoka toimiva joten Meng Loong menee ravintoloihin joihin voin mieluusti mennä toisenkin kerran.
Yksinkertainen kotiruoka ilman turhia hifistelyitä
Tämänviikkoinen kokkailu on nopea ja helppo kotiruoka-annos. Nuudeleita, paprikaa ja hieman salaattjuustoa.
Ruoanlaitto alkoi nuudeleiden heittämisellä kattilaan. Mukaan sekaan mausteet ja sen jälkeen vedenkeittimellä kiehautetut vedet kattilaan. Kansi päälle ja nuudelit hautumaan.
Nuudeleiden valmistumista odotellessa oli kätevästi aikaa viipaloida paprika. Toinen puolikas meni pieniksi paloiksi paistamiseen ja toinen puoli jäi isommiksi viipaleiksi tuoreutta ja raikkautta tuomaan.
Keitetyt nuudelit tuli heitettyä pannulle ja mukaan muut aineet
Nuudeleiden valmistumista odotellessa pistin paistinpannulle öljyä, heitin pilkotut paprikat sinne lämpenemään ja kun nuudelit olivat olleet noin kolmesta viiteen minuuttia kattilassa heitin myös nuudelit pannulle paistumaan.
Pannulla paistamisen loppuvaiheilla sitten oli aika viskata mukaan vielä salaattijuustoviipaleita ja lämmitellä ruokaa niin pitkään että juustokuutiot alkoivat hieman pehmenemään mutta eivät vielä menneet täysin sulaksi.
Siitä sitten annos vain lautaselle ja syömään. Helppoa, nopeaa ja omaan makuuni hyvää ruokaa jota tulen tekemään luultavasti myös toisenkin kerran.
Tarvikkeet irtoaa noin kolmella ja puolella eurolla
Tämänkertaisen kokkailun ainekset maksavat noin 3,5 euroa joten hinnalla tätä ei ole pilattu. Salaattijuuston osuus on kaksi euroa ja puolisentoista euroa maksaa paprika ja nuudelipussi. Yhdellä annoksella lähtee hyvin nälkä aikuiselta ja vasta myöhemmin illalla söin lopun valmistetusta ateriasta.
