Month: November 2019

  • Kokeilussa: Bowers & Wilkins CM6 S2

    Bowers & Wilkins CM6 S2 -kaiuttimet

    Tuttuun tapaan tori.fi sivuston kautta löysin mielenkiintoisen kaiutinparin edulliseen hintaan. Kokeiluun päätyi Bowers & Wilkinsin CM6 S2 -sarjan kaiutinpari.

    Kuten pidempiaikaiset lukijat saattavat tietää on omat ensisijaiset musiikin kuuntelua varten hankitut kaiuttimeni olleet jo useamman vuoden ajan Bowers & Wilkinsejä. Ensimmäiset omistamani Bowers & Wilkinsit olivat DM603 S3 -sarjan lattiakaiutinpari josta päivitin myöhemmin sitten 704 S2 -sarjaan (lue täältä). Vuodesta 2017 asti on siis 704 S2 -sarjalaiset olleet pääasiallisina kaiuttiminani joten mielipiteeni tuskin on enää täysin neutraali arvioimaan saman valmistajan muita kaiuttimia sillä helposti kallistun pitämään niistä joten tämä on hyvä pitää mielessä lukiessani arviotani näistä kaiuttimista 🙂

    Kuten aikaisemmissa Magnat Quantum 501 -kaiuttimien testissä (lue täältä) oli tälläkin kertaa kuunneltavat kappaleet samat. Setuppi oli muuten sama mutta tässä välillä on vahvistin tullut vaihdettua NAIMiin aikaisemman Rotelin sijaan (lue täältä). Lähestulkoon siis samanlaisella kuuntelusetupilla mentiin.

    Valmistajan muiden kuulemieni kaiuttimien tapaan on nämä helppo havaita omaan korvaan miellyttäväksi. Jo heti testiraidoista avausraitana toimiva From Sarah with love osoittaa äänikentän toimivuuden – soundi on rento ja hengittävä, se on samaan aikaan tilava ja erotteleva mutta myös alapään toisto nousee selkeästi erottuvaksi äänikenttään. Lyhyesti ilmaisten sointi on tasapainoinen ja soundi on vaivaton.

    Testiraidat olivat samat kuin Magnat Quantumeita testatessa

    Koska kyseessä on hyllykaiuttimet ei alapään toistossa mennä tietenkään mihinkään subbaripopituksen kaltaiseen riemuralliin jossa basso pörisee ja karvanopat hakeutuvat ikkunoihin kuin varkain. Vaikka alataajuudet eivät vahvasti esiin korostukaan ovat ne silti helposti löydettävissä luoden äänikenttään täyteläisyyttä kuuntelunautintoon.

    Kappalelistaa eteenpäin mennessä huomasi kuinka monenlainen musiikki toimii hyvin näillä kaiuttimilla. Testiraidoissa miellyttävimmäksi kaiuttimien soundille omaan korvaani muodostui Ur so gay, Bare grace misery, The girl in the other room, Sama nainen sekä Strange birds. Pääsääntöisesti siis omaa korvaa miellytti näillä kepeä musiikki jossa on paljon ilmaa ja hengittävyyttä. Nightwishin Bare grace misery toimi myös kyllä erinomaisesti ja kappaleen rempseä rullailu menee helposti tossun alle ja pistää hymyn korviin.

    Monien muidenkin itseäni miellyttävien kaiuttimien tapaan on näissä havaittavissa helposti “jos nyt vähän vielä kovemmalla soittais” -fiilistä. Hyvä soundi joka ei rasita korvaa on sellainen että siitä haluaa nauttia niin tunteella ja kovalla että myös naapurit siinä sivussa saavat siitä nauttia jos äänieristykset talossa jättävät parantamisen varaa. Etenkin soittolistan loppua kohden kappaleesta Sama nainen eteenpäin alkoi äänenvoimakkuuden tasot hakea jo sellaisia tasoja että en ihmettele vaikka viereisissäkin asunnoissa olisi saatu kuulla Chisua.

    Soittolistan viimeisenä kappaleena toimiva Birdyn Strange birds on täydellinen päätös sinetöimään mielikuvan näistä erinomaisina kaiuttimina joilla kuuntelu on suoranainen nautinto.

    Pidin erityisen paljon näiden kaiuttimien stereokuvasta ja läsnäolon tunnusta. Näillä kuunnellessa tuntui että kaiuttimet katoavat ja jäljelle jää vain ääni jota kuuntelee eikä niinkään kaiuttimet joita kuuntelee. Läsnäolon tunnusta näiden kaiuttimien osalta sain myös vahvistuksen kaveriltani joka kommentoi että enää puuttuu 3D-hahmo edestä sillä tuntuma oli kuin artisti olisi ollut läsnä kanssamme kuunteluhuoneessa.

    Lyhyesti tiivistäen ovat nämä kaiuttimet joita on helppoa suositella ihmisille jotka pitävät yleisesti ottaen Bowers & Wilkinsin soundista. Paikoitellen näiden diskanttipuoli ja kirkkaus voi olla joihinkin makuihin liikaa mutta ainakin allekirjoittaneelle ne eivät ole käyneet häiritsemään. Kuuntelemisen arvoiset kaiuttimet.

    Kaiuttimia on myyty kaupoissa uutena n. 1900 euron parihintaan.

  • Keikat: Cellar Darling @ On The Rocks 2019-11-02

    Lauantaina 02.11.2019 oli Helsingissä On The Rocks -baarissa jälleen keikka jota lähdin katsomaan. Pääesiintyjänä oli sveitsiläinen Cellar Darling jonka jäsenistä kolme on entuudestaan monelle metallimusiikin ystävälle tuttu Eluveitie-yhtyeestä.

    Varsinaisesti menin kuitenkin keikalle lämmittelybändinä olleen tanskalaisen Forever Stillin vuoksi, mutta ilahduttavasti myös Cellar Darling iski livenä varsin hyvin. Sinänsä tuntui mielenkiintoiselta kuinka kaksi hyvin erilaista bändiä keikalla nähtiin – siinä missä Forever Still edustaa monin paikoin nopeampaa menoa oli Cellar Darlingin keikka pääosin lähempänä sitä tasoa missä tulee suljettua silmät ja annettua hypnoottisiinkin sfääreihin leijailevan tunnelman viedä mukanaan. Eipä siinä, molemmat artistit olivat näkemisen ja kokemisen arvoisia.

    Tuttuun tapaan laitan tähän taas kuvia keikalta. Ensi viikolla sitten tulee kuvia lämppärinä olleesta Forever Stillistä mikäli mitään ihmeitä ei tapahdu.

    Kaikki kuvat on otettu Fujifilm X-T2 kameralla käyttäen objektiivina Fujinon 18-55 F2.8-F4.0 objektiivia (eli kittiputkea).

  • Uusi työ alkoi tänään!

    Uusi työpaikkani

    Kuten viime viikolla kirjoitin lopetin viime kuun viimeiseen päivään edellisessä työpaikassani ja tänään sitten siirryin uusiin haasteisiin.

    Uusi työpaikkani on Yleisradiolla eli tuttavallisemmin YLE:llä. Ensimmäinen työpäivä on takana ja mielenkiinnolla odotan tulevia päiviä ja uusia suuntia urallani 🙂

  • Leffalauantai: Picture perfect (Täydellinen sulhanen)

    Katen roolissa nähdään Jennifer Aniston

    Picture perfect (IMDB) jota kotimaassamme on nähty myös nimellä Täydellinen sulhanen on romanttinen draamakomedia vuodelta 1997. Sen on ohjannut Glenn Gordon Caron ja pääosarooleissa nähdään Jennifer Aniston, Jay Mohr sekä Kevin Bacon.

    Elokuvan tarinassa kerrotaan mainostoimistossa työskentelevästä Katesta (Jennifer Aniston) joka haluaisi päästä urallaan eteenpäin. Hänen ideoitaan on käytetty useammankin kerran mutta hän ei saa uraansa siitä huolimatta eteenpäin ja kaikki kunnia hänen ideoistaan tuntuu menevän aina muille. Juteltuaan esimiehensä kanssa selviää että syynä tähän on hänen elämäntyylinsä joka ei ole firmaan sitoutuvaa sorttia – hänellä ei ole perhettä, asuntolainaa tai muita lainoja jonka vuoksi hänellä ei ole varsinaista syytä sitoutua yritykseensä. Tästä syystä häntä ei haluta asiakkaiden kanssa toimimaan jotta hän ei mahdollisesti muualle joskus siirtyessään veisi myös hyviä asiakkuuksia mukanaan.

    Katen työpaikalla oleva ystävätär Darcy (Illeana Douglas) on nähnyt kuvan missä Kate istuu häissä ollessaan hääkuvaajana toimineen Nickin sylissä jonka perusteella hän keksii kertoa muille työpaikalla tarinan kuinka Nickillä ja Katella on suhde. Hän tekee sen auttaakseen Katea urallaan ja kaikki menee hyvin siihen saakka kunnes Nick tekee sankarillisen teon ja päätyy lehtien kansiin. Kate ottaa yhteyttää Nickiin ja kertoo tilanteen ja pyytää häntä seurakseen illalliselle mihin on tulossa hänen työtovereitaan.

    Katella on myös ihastus omalla työpaikallaan työskentelevään Samiin (Kevin Bacon) jonka kanssa välit alkavat lämmetä kun hänelle selviää että Katella onkin jo poikaystävä. Sam on aina pitänyt Katea kilttinä tyttönä, mutta hän alkaa uskomaan että Katessa on tuhmempikin puoli joka saa Samin kiinnostumaan hänestä.

    Nick (Jay Mohr)

    Picture perfect on kaikilta osiltaan perinteisen varmaa, tuttua ja turvallista romanttista draamakomediaa eli siinä on ne piirteet mitkä tekevät tästäkin elokuvasta viihdyttävän jokaiselle kyseisen tyylilajin ystävälle ja samalla tekee sen yhtä vastenmieliseksi kuten kaikki muutkin kyseisen genren elokuvat niille jotka eivät tästä lajityypistä perusta.

    Juonen pääkulku on arvattavissa suhteellisen nopeasti ja se noudattaa perinteisiä kaavoja, eli tarina on lämminhenkinen ja onnellinen kuten tämän tyylilajin elokuvissa yleensäkin on.

    Ohjauksessa ja teknisessä puolessa elokuvassa ei ole mitään erikoista sanottavaa, kaikki toimii tasaisen varmasti. Näyttelytyö on myös ammatitmaista mikä ei varmaan kenellekään tule yllätyksenä näyttelijäkaartin huomioon ottaen.

    Kokonaisuutena Picture perfect on jokaiselle romanttisten draamakomedioiden ystäville perus varma valinta vailla pelkoa pettymyksestä. Lisäksi se toimii myös kaikille niillekin jotka haluavat nähdä jokaisen elokuvan joissa Jennifer Anistonilla on roolisuoritus. Mikäli et kuitenkaan kuulu katsojana kumpaankaan kategoriaan on turvallista jättää tämäkin elokuva suosiolla katsomatta ja etsiä jotain paremmin itsellesi toimivaa viihdettä sen sijaan.

    Arvosana: 6/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 17 648 annettuun ääneen”]5,5/10[/simple_tooltip])

  • Perjantaipullo: Hiisi Käre

    Käre on kotimaisen Hiisi-panimon vehnäolut. Vahvuutta oluessa on 5,5 %, IBU-arvo on 15 ja väriarvo on 25 EBC. Olutta myydään hyvin varustelluissa kaupoissa.

    Etiketti pullossa on tyylikäs ja hyvin soveltuva muiden näkemieni Hiisi-panimon oluiden etikettien tyyliin. Oluen aukaistua erottaa tuoksun hieman hentona mutta tuoppiin kaadettua aromit pääsevät selvemmin esiin. Tuoksu on perinteikkään vehnäoluen tyyliä vaikkakin hieman hedelmäisempi. Olut ei vaahtoa juuri lainkaan tuoppiin kaadettaessa vaan pinnalle muodostuu ainoastaan vähän vaahtoa ja pian sekin katoaa jo pois.

    Suutuntuma on keskitäyteläinen. Maku on maukas ja marjaisa ja monen muun vehnäoluen tapaan raikkaanpuoleinen. Jälkimaku miellyttävä, ei liian kuiva eikä liian pitkään säilyvä. Omaan makuuni varsin hyvin toimiva olut jota on helppo kuvitella juovansa toisenkin kerran.

    Musiikiksi Hiiden omilla sivuilla on suositeltu Vornan Sateet palata saavat -albumia. Koska kyseinen levyhän on aivan loistava ja löytyy myös allekirjoittaneen levyhyllystä laitetaan tähän itsekin kyseiseltä levyltä yksi oluen seuraksi sopivista biiseistä. Kappaleina toimivat mm. Vorna – Sateet tai Kivimetsän druidi – Jäässä varttunut.