Month: December 2019

  • Leffalauantai: Blind Dating

    Danny (Chris Pine)

    Blind Dating (IMDB) on James Keachin ohjaaman vuonna 2006 julkaistu romanttinen komedia. Pääosarooleissa nähdään Chris Pine, Eddie Kaye Thomas, Anjali Jay sekä Jane Seymour.

    Juonikuviossa kerrotaan sokean miehen Dannyn (Chris Pine) elämästä ja hänen halustaan löytää elämäänsä nainen. Veljensä Larry (Eddie Kaye Thomas) järjestää hänet useammallekin sokkotreffille mutta niiden lopputulema ei ole sitä mitä Danny toivoisi. Ehkäpä osittain siksi että osa Larryn järkkäämistä treffeille tulleista naisista ovat maailman vanhimman ammatin harjoittajia eikä Larryn ensisijaisena tavoitteena ole ainoastaan päästä läheiseen kontaktiin naisten kanssa ainoastaan fyysisesellä vaan myös henkiselläkin tasolla. Toisena syynä on myös se, että Danny on jo kiinnostunut intialaistaustaisesta Leezasta (Anjali Jay) jonka kanssa rakkaussuhde joutuu kuitenkin kulttuurillisten erojen vuoksi hankaluuksiin.

    Ihmissuhdekuvioiden lisäksi tarinassa Danny saa myös tilaisuuden osallistua kokeellisen leikkaukseen jossa hänen aivoihinsa asennetaan siru johon silmälaseihin asennettava kamera kommunikoi ja lähettää kuvaa. Tämän leikkauksen myötä hänelle avautuu mahdollisuus päästä näkemään maailmaa edes mustavalkoisena ja hieman sumeana mutta kuitenkin siten että selviäminen arjessa onnistuisi paremmin.

    Leeza (Anjali Jay)

    Elokuvaa katsoessa on juonikuviosta helppoa löytää hyvin paljon samankaltaisuuksia Val Kilmerin tähdittämään vuoden 1999 elokuvaan At First Sight jossa on myös sokea mies joka saa näkökykyään takaisin lääketieteen keinoin ja jossa kaikki ei mene näön osalta kuten toivoisi menevän mutta missä rakkaustarina kuitenkin ottaa paremmin tuulta purjeisiinsa.

    Kepeänä viihteenä Blind Dating toimi itselleni asiallisesti. Se on rento ja kepeä elokuva jossa on sopivasti helposti lähestyttävää huumoria, vähemmän yllättävä sivujuonikuvio luomassa vähän päätarinaan lisävivahteita jonka jälkeen sitten loppua kohden hakeudutaankin niihin romanttisten komedioiden tutuille ja turvallisille laduille missä lasketellaan kohden maalia jossa onnellinen loppu häämöttää. Ei siis mitään uutta eikä ihmeellistä vaan tuttua ja turvallista hyvän mielen rentoa romanttista komediaa josta on helppoa pitää mikäli romanttiset komediat toimivat lainkaan.

    Arvosana: 5/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 11 483 annettuun ääneen”]6,1/10[/simple_tooltip])

  • Perjantaipullo: N’Ice Chouffe

    Belgialaisen Brasserie d’Achouffen panimon N’ice Chouffe on 10 % vahvuinen strong ale. Katkeroita siinä on 22.0 EBU ja kantavierrettä 19.8 °P. Vahvuutensa vuoksi olutta löytyy Suomessa ainoastaan Alkoista jossa sitä on heidän verkkoisvuston mukaan kausituotteena vakiovalikoimissa. Lisää tietoja löytää Alkon sivuilta (katso täältä).

    Oluen aukaistua ja tuoppiin kaadettua löytää tumman alen tuoksun joka nousee miellyttävän pehmeästi esiin. Tuoppiin kaataminen vaatii hieman rauhallista tahtia sillä olut vaahtoaa suhteellisen runsaasti mutta kuitenkin miellyttävästi. Pinnalle muodostuva pakso vaahto on kermaisaa ja säilyy hetken tuopissa juojan seuralaisena.

    Maku on täyteläinen ja voimakas ja siitä löytää siirappista olemusta. Suututuma on vahvuudestaan huolimatta helposti nautittavaa sorttia eikä se käy myöskään väkeväksi. Jälkimaku on myös sopivan rento ja vivahteikas, sellainen mikä houkuttelee ottamaan toisenkin kulauksen. Kokonaisuutena miellyttävän makuinen olut jossa on hyvä tasapaino niin tuoksussa kuin maussakin.

    Musiikiksi tämän kanssa sopii joulun tunnelmaan valmistautuen rauhallinen joulumusiikki, mm. Vesa-Matti Loiri – Näin sydämeeni joulun teen tai Vivianna Eksymä – Jouluyön hymni.

  • Kurkistus Ylen sisälle, osa 2

    Söpö otus
    Studion kamera
    Myös puutöitä tehdään lavastuksessa
    Studion lavan viereinen tarkkaamo tjsp.
    Lisää studioita
    Tämän huoneen olette saattaneet nähdä televisiossakin
    Tältä sama huone näyttää huoneessa ollessa. Huomatkaa allekirjoittanut ruudussa kameran kanssa ottamassa kuvaa 😀
    Vekottimia ja nappeja
  • Kurkistus Ylen sisälle, osa 1

    Elektroniikkaa on joka lähtöön

    Kuten useampi blogini lukija tietää olen aloittanut työn Ylellä marraskuun alkuvaiheilla. Olen kerennyt pyörimään näkemässä talon eri puolia ja nähnyt kuinka mielenkiintoinen ja monipuolinen talo Yle on joten avataan sitä maailmaa hieman tänne blogiinkin.

    Meille uusille pidettiin Talo tutuksi -kierros jossa tuli nähtyä itselle uusiakin paikkoja ja kysyin toki samalla saako kuvata ja julkaista näitä kuvia myös blogissa. Koska se oli ok niin tässäpä kurkistus esiripun taakse myös teille hyvät blogin lukijat 🙂

    Pistän kuvia muutamassa eri postauksessa eri päivänä jotta postauksesta ei aivan suhteettoman pitkää tulisi, joten mikäli kuvat kiinnostavat käykää katsomassa lähipäivinä lisääkin.

    Täällä duunataan ohjelmia
    Prompteri
    Lisää elektroniikaa
    Avaruusaluksen käynnistyskonsoli?
    Lisää televisiosta tuttuja sohvia
    Valoja
    Kamera tikun nokassa

  • Keikat: Maustetytöt @ Kuudes Linja 2019-12-13

    Kaisa ja Anna Karjalainen eli Maustetytöt keikalla Kuudennella linjalla

    Viime viikon perjantaina pääsin vihdoin ja viimein katsomaan kotimaista Maustetytöt-yhtyettä livenä. Olen aikaisemmin tänne blogiini kirjoittanut ostamastani yhtyeen vinyylistä lokakuun puolella (lue täältä) ja heidän levynsä Kaikki tiet vievät Peltolaan on tullut kuunneltua jo useampaan kertaan lävitse – käytännössä niin moneen kertaan että ainakin 95 % levyn lyriikoista muistaa laulaa biisin mukana ulkomuistista.

    Tätä taustaa vasten oli kiehtovaa päästä näkemään minkälainen meininki keikalla on. Musiikillisesti ja sanoituksellisesti yhtyeen kappaleet eivät maalaa kuulijan mielenmaisemaan tarinoita aivan värikkäimmillä kynillä vaan kappaleet ovat monessa mielessä suhteellisen melankolissävytteisiä ja ehkä jopa apaattisiakin. Eipä siis ihme että keikan meininki oli musiikille ja sen luomille tunnelmille otollinen – sopivan menevää että tossu vipattaa mutta ei kuitenkaan missään vaiheessa villiä eikä ylipirteää. Miellyttävän lakonista ilmaisua suomalaiseen mielenmaisemaan.

    Keikka oli aivan loistava ja ehdottomasti näkemisen arvoinen. Ainoa miinuspuoli keikalla tuli keikkapaikan kuvauspolitiikasta sillä keikalla ei saanut kuvata järjestelmäkameralla joten tämän postauksen kuvat on sitten otettu iPhone 11 -matkapuhelimella.

    Encorena kuultiin uusi biisi joka sekin oli täyttä timanttia