Joitain toveja takaperin duunikaverini kyseli josko haluaisin lähteä mukaan katsomaan Jokereiden peliä, ja vihdoin eilen työpäivän jälkeen lähdimme Hartwall Areenalle matsia katsomaan. En ole varmaankaan jääkiekko-ottelussa käynyt sitten lapsuusvuosien joten oli mukavaa vaihtelua arkeen käydä kokemassa jotain uutta ja erilaista.
Jokereita vastassa oli Traktor ja ottelu päättyi lopulta Jokereiden 3-2 voittoon.
Ottelu oli kokemuksena varsin mielenkiintoinen. Ensimmäinen erä oli hieman läpsyttelyä molemmalla joukkueella, mutta toisessa erässä alkoi tunnelma nousta ja pelin tahti kiihtyä. Kolmannessa erässä peli sai vielä selkeästi lisää meininkiä. Nopeus kasvoi, kiekko kulki nätimmin ja enemmän alkoi kontaktejakin olemaan.
Myös yllättäviä tapahtumia pelissä nähtiin – Traktorin maalivahdin loukkaantuminen kesken pelin, Jokereiden alivoimamaali ja Traktoreilta nähtiin vielä yksi maali joka kuitenkin hylättiin. Yleisö oli hyvin mukana tunnelmassa ja paikoitellen selkeistä paikoista viheltämättä jättämisistä tuomarit kyllä saivat yleisöltä kovaäänistä palautetta.
Paikat oli kulmassa aivan pleksin takana eturivissä joten katsomapaikka oli varsin hyvällä sijainnilla pelin tapahtumien seuraamista ja valokuvaamista ajatellen. Cheerleadereiden tanssin seuraamista ajatellen sijainti ei sitten ollutkaan niin hyvällä paikalla 😉
Laitetaan tähän loppuun vielä muutamia kuvia pelistä. Kuvat on otettu Fujifilm X-T2:lla käyttäen Fujinon 18-55 F2.8-4 kittiputkea.
Vihaan johtoja. Ne ovat rasittavia, ne näyttävät rumilta katsoa ja ne keräävät kaiken muun murheen lisäksi myös pölyä. On niissä tietenkin hyvätkin puolet, kuten se, että ne toimivat lähes aina idioottivarmasti. Tästäkin huolimatta monessa asiassa haluaisi löytää langattoman vaihtoehdon mikäli sellainen on helposti saatavilla, se toimii hyvin eikä ostoksen tehtyä joudu hakeutumaan dyykkauslinjalle loppukuukauden ruokia varten.
Kävin viime viikolla Tikkurilassa Vantaan Musiikissa (katso täältä kotisivut) ja muiden asioiden ohella satuin kysäisemään minkälaisia ratkaisuja nykyään on tarjolla jos haluaa Shure SM58 -mikrofonin saada langattomasti mikserille ja missä hintaluokassa sellaiset pyörivät. Ilahduttavasti vastaus löytyi kuin apteekin hyllyltä ja tuotekin löytyi suoraan musiikkikaupan hyllyltä eikä hintakaan sattunut sieluun, joten matkaan tarttui myyjän ehdottama Nux B-3.
Nux B-3:n paketti sisältää XLR:llä varustetun lähettimen ja vastaanottimen. Mukana tulee myös mountti kameraa varten mihin vastaanottimen voi laittaa kiinni ja adapteri millä vastaanottimen saa kiinni kameraan pienellä liittimellä. Lisäksi mukana tulee USB-kaapeli joka on jaettu toisesta päästä kahteen Micro-USB-liittimeen joka mahdollistaa lähettimen ja vastaanottimen lataamisen yhtäaikaisesti.
Lähetin ja vastaaanotin yhdistettynä
Laitteen käyttöönotto on niin helppoa että myös bändin yksinkertaisimmatkin muusikkorentut onnistuvat sitä käyttämään vaikka menovettä olisi hilpaistu kaksin käsin ennen soittosessiota. Sivussa olevasta liukukytkimestä laitetaan vastaanotin Mute-tilasta On-tilaan ja sama tehdään lähettimen päässä. Laite näyttää käynnistäessään akun varauksen kanavaledien avulla ja muutamassa sekunnissa lähetin ja vastaanotin yhdistyy ensimmäiselle kanavalle.
B-3 toimii 2.4 GHz taajuudella ja kanavia on käytössä kuusi. Mikäli siis päälle laittamisen jälkeen oletuskena käyttöön tuleva kanava 1 aiheuttaa häiriötä voi kyljessä olevasta napista painamalla etsiä paremmin toimivan kanavan. Asunnossani kanava 1 toimi suoraan ilman säätämistä.
Omassa käytössäni laitoin vastaanottimen kiinni suoraan mikseriin ja lähettimen suoraan Shure SM58:n perään. Mikrofonin ääni siirtyi langattomasti mikserille ilman ongelmia eikä viivettäkään ollut siten että itse olisin havainnut. Speksien mukaan latenssi on 4 ms joten ei siis mikän ihme että latenssi ei vaivannut.
Kantosäde yllätti positiivisesti, sillä menin mikrofonin kanssa keittiöön ja testaukseni kuului silti olohuoneessa olevista monitoreista ilman pätkintää. Speksit lupailevat jopa 30 metrin kantosädettä joten kantaman kanssa tuskin ensimmäisenä tulee haasteita ellei matkalle satu sellaisia esteitä missä 2.4 GHz taajuudella tulee ongelmia.
Shure SM58 yhdistettynä Nux B-3:een.
Ensikokemukset laitteesta ovat positiiviset. Käyttöönotto on helppoa, viivettä ei havaitse ja vekotin toimii asunnossani suoraan kanavalla 1 ilman ongelmia joten kaikki perusasiat omaa käyttöäni ajatellen on kohdallaan ilman säätämistä.
Akkukestoksi valmistajan sivuilla luvataan “Up to 5 hours” vaikkain manuaalissa luvataan jopa pidempiäkin käyttöaikoja riippuen olosuhteista, joten peruskäytössä kotona tämän kanssa ei pitäisi tulla minkäänlaisia ongelmia sillä yhdellä soitto/laulusessiolla ei tule viittä tuntia naapureita kiusattua.
Listahinta tuotteella on tätä kirjoittaessa 179 euroa, mutta ilmeisesti satuin jonkin tarjouksen aikaan paikalle kun muutamia kymmeniä euroja vielä hinta oli tästä alhaisempi. Lisätietoja tuottesesta löytää valmistajan nettisivuilta jonne pääset klikkaamalla tästä.
Sleepless in Seattle (IMDB) joka suomalaisittain on käännetty muotoon Uneton Seattlessa on vuonna 1993 julkaistu romanttinen draamakomedia. Sen on ohjannut Nora Ephron jonka toisesta ohjaamasta elokuvasta Bewithced löytyy arvostelu myös täältä blogista (lue arvostelu). Pääosarooleissa nähdään Tom Hanks, Meg Ryan sekä Ross Malinger.
Elokuva kertoo arkkitehti Sam Baldwinista (Tom Hanks), miehestä joka on menettänyt vaimonsa ja joka menetyksen jälkeen elää kahden poikansa Jonahin (Ross Malinger) kanssa. Samin on vaikeaa päästä ylitse vaimonsa menetyksestä sillä niin monet asiat kotikaupungissaan muistuttavat hänestä ja niinpä Sam päättää muuttaa poikansa kanssa Seattleen.
Seattlessa asuessaan Jonah soittaa radiolähetykseen ja kertoo että hän toivoisi isänsä löytävän uuden vaimon itselleen. Sam joutuu hänkin hetken juttelemaan radiojuontajan kanssa tilanteestaan ja näinpä hänet tullaankin tuntemaan Seattlen unettomana hänen tarinansa kerronnan jälkeen. Samin tunteikas kertomus vetoaa moniin naisiin ja pian hän saakin kirjeita ympäri maata. Valitettavasti hän ei kuitenkaan lämpene ajatukselle tavata nainen kirjeen välityksellä eikä uutta äitiä Jonahille tahdo löytyä sitä kautta.
Sam alkaa pian tapailemaan toista naista joka ei valitettavasti ole Jonahille mieleinen. Jonah on lukenut yhden isänsä saaman hyvän kirjeen ja on varma siitä että tuo kirjeen Annie (Meg Ryan) olisi isälleen se oikea. Vähitellen asiat alkavat hakeutua lajityypille oletettuun suuntaan.
Annie Reed (Meg Ryan)
Muistan nähneeni tämän elokuvan muutamia kertoja aikaisemmin, mutta edellisestä katselukerrasta on kulunut ainakin yli kymmenen vuotta joten lähes uusin silmin elokuvaa pääsin katsomaan. Oli ilahduttavaa havaita että elokuva oli yhtä hyvä kuin mitä olin muistellutkin.
Tarina itsessään on tyylilajilleen ominaisella tapaa varsin ennalta arvattava kokonaisuutena, mutta keskiverrosta romanttisesta draamakomediasta poiketen on mukana myös äitinsä menettäneen lapsen näkökulmaa ja kaipuuta äitihahmoa kohtaan joka antaa tarinaan hieman lisää syvyyttä ja merkitystä. Tämänlaisessa tilanteessa ei riitä ainoastaan että mies ja nainen rakastavat toisiaan, vaan toisen osapuolen olisi oltava myös sellainen jonka kanssa lapsikin tulee toimeen.
Kokonaisuutena Sleepless in Seattle on hyvä elokuva. Se on lämminhenkinen ja koskettava, paikoitellen humoristisiakin elementtejä sisältävä rakkaustarina jossa rakkaus voittaa kaikki esteet jotta sielunkumppanit löytävät toinen toisensa.
Baronka on tsekkiläistyylinen pilsner. Vahvuutta siinä on 5.3 %, katkeroita 30.3 EBU ja kantavierrettä 12.6 °P. Väri on 13.4 EBC. Olutta myydään hyvin varustelluissa ruokakaupoissa.
Pullon aukaistua löytää monelle tsekkiläiselle lagerille tutun suhteellisen imelän ja raikkaan tuoksun joka myös tuopissa säilyy hyvin mukana. Vaahtoa ei muodostu juuri lainkaan edes nopealla kaatamisella joten ylitse kuohumista ei tarvitse erityisemmin varoa. Väriltään Baronka on kullankeltainen.
Suutuntuma on keskitäyteläinen. Maku on hedelmäinen ja hieman sitruksinen ja mikäli tsekkiläisistä lagereista yleensä pitää ei tämänkään kanssa varmasti voi pieleen mennä. Hyvä ja helposti lähestyttävä olut jota etenkin kesällä voin kuvitella nauttivani aurinkoisena kesäpäivänä terassilla mikäli tätä jossain vastaan tulee.
Musiikkina tämän kanssa toimii mm. The Smashing Pumpkins – Bullet with butterfly wings tai Hole – Celebrity Skin.
Olen aikaisemmin tänne blogiini kirjoittanut QNAPin TS-451A-4G -verkkolevystä (lue täältä). Viime vuoden lokakuussa hankin sen tilalle järeämmän verkkolevyn, QNAP TVS-882-i3-8G:n.
Hieman huonoa tuuria sattui itselläni olemaan tämän kanssa alussa, sillä ostamani tuote oli viallinen ja sen tuuletin piti hermoille käypää räminää. Vein tuotteen huoltoon mutta logistiikan kanssa oli ongelmia ja tuote jäi sille tielleen. Sain selviteltyä asian ja huoltoliike antoi uuden vastaavan tilalle. Eipä siinä, QNAPin huoltokin oli lähettänyt uuden entisen tilalle joten itselleni ei mitään eroa tullut tämän suhteen, mutta odottaa sai kauan ja silloinkin asia selvisi vasta kun itse lähdin asiaa selvittämään. Loppu hyvin kaikki hyvin, nyt NAS on takaisin kotona.
Helposti havaittavat erot löytyy jo silmämääräisesti levykelkkojen määrässä. Siinä missä TS-451:een mahtui neljä levyä mahtuu tähän kuusi kappaletta isoja 3.5″ levyjä, kaksi 2.5 ” levyä sekä sisälle kaksi M.2 levyä. Ilmeisesti myös noihin 3.5″ kelkkoihin onnistuu ruuvata 2.5″ kovalevykin kiinni, mutta en ole kokeillut joten en toimivuudesta osaa kertoa. Myöskään M.2 levyjä en ole laittanut masiinaan sisälle, mutta jossain vaiheessa voisin moisia harkita jotta suorituskyvystä saisi maksimaalisen hyödyn irti.
Toinen selkeä ero aikaisempaan NASiini on muistin määrässä. Aikaisemmassa NASissa oli 4 GB muistia ja maksimit oli 8 GB, tässä on pakasta vedettynä jo suoraan 8 GB muistia ja maksimit on valmistajan sivun mukaan 64 GB, myyjäliikkeen sivun mukaan 32 GB. Oli kumpi hyvänsä, selvästi enemmän tähän siis muistia saa laitettua. En ole vielä lisännyt tähän muistia enempää, mutta jossain vaiheessa on ajatuksena lisäillä hieman jotta laitteen tukemasta virtualisoinnista saa enemmän irti.
Kolmas selkeä ero tulee prosessorissa. Aikaisemman NASini prosessori oli Intel Celeron N3060 1.6GHz (up to 2.48GHz) kun taas tässä on Intel Core i3-7100 dual core 3.9GHz prosessorilla. Grafiikkaprosessorina uudemmassa on Intel HD Graphics 630, vanhemman NASini spekseissä ei ole edes mainintaa millainen siinä on.
Muutenkin uudemmassa NASissa löytyy paljon enemmän liitäntöjä. HDMI-ulostuloja on 3, gigabittisiä ethernet-paikkoja löytyy neljä ja PCIe-paikkoja on 2. Lisäksi mukavana lisänä on etupaneelissa oleva näyttö josta näkee relevantteja informaatioita suoraan (kuten IP-osoitteen).
Käyttöönotto oli aikaisemman NASin tavoin inhimillinen jos teknistä osaamista löytyy. Jos ei löydy voi käyttöönotto aiheuttaa hieman haasteita levyjen osiointien, tyyppien ja muiden suhteen.
Mitä käytännön etuja tämä sitten itselleni tarjoaa?
Suurimmat hyödyt mitä uudempi NAS itselleni tarjoaa on paremmat tehot joista on iloa virtualisointiympäristöjen ajossa sekä toisena etuna on se että rungossa löytyy suoraan useampi levypaikka.
Aikaisempaa malliakin olisi käsittääkseni voinut laajentaa erillisellä levykotelolla, samoin tätä voi laajentaa myöskin, mutta pidän siitä että yhteen laitteeseen uppoaa suoraan tarvittavat määrät levyjä, eli sen verran että ainakin vielä tässä vaiheessa se on riittävästi.
Ajatuksena itselläni on pyöritellä tässä virtuaalikoneita ja/tai dockeroituja ohjelmia jolloin laitteen tehoilla on enemmän merkitystä. Kunhan saan aikaiseksi koodailla erinäisiä ohjelmia on hyvä että voin sisäverkossa olevassa 24/7 päällä olevassa laitteessa pyörittää ohjelmia ilman että joutuu aina miettimään minnehän ohjelman milloinkin haluaa laittaa.
Toivon mukaan saan joskus aikaiseksi kirjoitella tännekin erinäisistä koodausprojekteista joita tällä NASilla tulen pyörittelemään 🙂
