Aleksin Blogi

Month: November 2021

  • Leffalauantai: Godzilla vs. Kong

    Godzilla ja Kongin taistelu on tuhoisaa kaupungin rakennuksille

    Godzilla vs. Kong (IMDB) on vuonna 2021 julkaistu toiminnallinen sci-fi/trilleri. Sen on ohjannut Adam Wingard ja sen pääosarooleissa nähdään Alexander Skarsgård, Rebecca Hall, Millie Bobby Brown, Kaylee Hottle, Brian Tyree Henry sekä Julian Dennison.

    Kong elää Pääkallosaarella seuranta-asemalla omaa elämäänsä valvotuissa oloissa. Monien yllätykseksi Kongin kanssa titaanien alfan tittelistä taisteleva Godzilla tuhoaa teknologiayritys Apexin laitoksen jonka seurauksena Godzilla halutaan siirtää pois Pääkallosaaren seuranta-asemalta. Kong on tarkoitus saada vietyä antarktiksen kautta onttoon maahan jossa sen kotipaikan uskotaan olevan, mutta aivan kaikilla projektiin osallistuvilla osapuolilla ei ole pelkästään hyvää tarkoittavat motiivit Kongin kotiin kuljettamiseen liittyen.

    Maisemat maan sisällä ovat näyttäviä

    Kongista sekä Godzillasta on kummastakin tehty useampia elokuvia joissa kummankin olennon edesottamuksia on päästy näkemään niiden omissa elinpiireissään jo ennen tätä. Kuitenkin tilastaan niin valkokankaalla kuin maailmoidensa vahvimpana olentona ei ole aikaisemmin tietääkseni tehty filmatisointia joten tätä taustaa vasten asetelma on kohtalaisen viihdyttävän kuuloinen ainakin teoriatasolla.

    Vaikka nimessä puhutaan niin Godzillasta kuin Kongistakin on painopiste selkeästi enemmän Kongissa. Olisin enemmän kaivannut Godzillallekin suurempaa roolia. Käytännössä katsojana Godzillasta ei saa juurikaan paljoa irti olentona muuta kuin sen että se tulee ja pyrkii tuhoamaan Kongin. En tiedä aukeisiko näiden olentojen välinen valtataistelu ja sen merkitys yhtään paremmin jos olisin katsonut vuoden 2014 Godzillan tai vuoden 2019 Godzilla II: King of Monstersin.

    Tällaisenaan tarina tuntuu hieman ohuelta vailla suurta merkitystä tai tarkoitusta, mutta myönnettäköön että tämänkaltaisissa elokuvissa en näe sitä kovinkaan suurena puutteena – syvällisempi tarina olisi plussaa, mutta keskinkertainen ja pintapuoleinen tarina on oletusarvo jonka pohjalta tällaisia elokuvia lähden katsomaan ja arvioimaan.

    Visuaalisesti pidin tästä elokuvasta. Sen efektit on toimivia ja värimaailma miellyttävä ja se käyttääkin hyvin sci-fi elokuvien maailmojen mahdollistamia epärealistisia ja ylikorostuneen näyttäviä visuaalisia ilmaisukeinoja.

    Kokonaisuutena Godzilla vs. Kong on omassa lajityypissään pääosin keskinkertainen tuotos. Se on viihdyttävä ja sen katsoo mieluusti kerran tai vaikka parikin, mutta rentoa viihdearvoa suurempaa siitä ei kannata lähteä etsimään. Viihdearvo siinä on kuitenkin kohdallaan.

    Arvosana: 6/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 178 920 annettuun ääneen”]6,4/10[/simple_tooltip])

  • Perjantaipullo: Spaten Oktoberfestbier

    Saksalaisen Spatenin panimon Oktoberfestbier on 5,9 % vahvuinen lager. Katkeroaineita siinä on 18.0 EBU ja kantavierrettä löytyy 13.5 °P. Olutta löytää Alkoissa vakiovalikoiman tuotteena. Lisää tietoja löytää Alkon sivuilta (katso täältä).

    Pullo on etikettinsä osalta suhteellisen tylsä. Oluen kaataminen käy kohtalaisen vähäisellä varomisella sillä pinnalle muodostuva paksuhko vaahto on kuitenkin käytökseltään ennakoitavasti käyttäytyvää sorttia. Tuoksu on ohraisa ja väri on kullankeltainen.

    Suutuntuma on keskitäyteläinen ja olemus on lievästi pistävä. Maussa on hunajaisuutta ja sitrusta. Jälkimaku aavistuksen kuiva. Toimiva ja raikas olut joka luultavamminkin kesäkuumalla pääsisi paremmin kukoistukseensa kuin näin syksyn pimeinä iltoina.

    Musiikkina tämän kanssa menee tietenkin Oktoberfest-musiikki, mm. Marilena – A lausbua muass er sei tai saksalainen folk kuten German Folk Music – Goldried Quintett.

  • Ruokapaikat: Fonda Del Sol

    Edellisestä ravintolapostauksesta onkin jo useampia kuukausia kerennyt vierähtämään joten eilen kävin illalla töiden jälkeen Vantaan Jumbolla sijaitsevassa Fonda Del Solissa seurakuntaveljeni kanssa.

    Ravintola mainostaa kyltissään Burgers & Steak & BBQ, mutta onneksi ravintolan hampurilaisten pihveihin oli myös valittavissa naudanlihan tai kanan vaihtoehtona myös talon kasvispihvi. Ateriaksi valikoitui Double Cheese Burger kasvispihvillä.

    Palvelu oli hyvää ja ateriaakaan ei joutunut kauaa odottamaan ainakaan tiistai-iltana. Vaikka annos onkin lautasella ehkä pienehkön näköinen oli se ainakin tuhtiudessaan silti sellainen että nälkä ei jäänyt eikä ähkykään tullut. Tästä näkökulmasta katsoen annoskoko oli siis ainakin itselleni hyvä.

    Kasvispihvillä varustettu purilainen oli hyvän ja mielenkiintoisen makuinen. Olen huomannut kuluneen vuoden aikana että kasvishampurilaisissa on todella suurta vaihtelua eri paikkojen välillä sillä pihvejä tehdään niin monista erilaisista raaka-aineista joten vaihtelua mahtuu. Hyvä niin ja ainakin itselleni tämä kasvispihvi toimi hyvin.

    Aterialla oli hintaa 15,50 eur + juoma joten hintataso menee keskimääräisiin ravintolahintoihin.

    Yleisilme paikassa on toimiva eikä oikeastaan mitään erikoista sanottavaa tule mieleen. Siisti ja rauhallinen paikka jonne ainakaan peränurkkaan ei kantautunut Jumbon käytävältä melua vaan ruokaillessa pystyi rauhassa keskittymään keskusteluun normaalilla äänenpainolla kuten ravintoloissa odottaisikin asioiden olevan.

    Kokonaisuutena ateria ja paikka vaikutti sellaiselta että en näe syitä miksi täällä en kävisi toisenkin kerran.

    Lisää tietoa paikasta löytää yrityksen verkkosivuilta (katso täältä).

  • Studiokuvailu: Selfieitä, part 4

    Viime viikon maanantaina kävin parturin puolella pyörähtämässä ja hiukset lyhenivät merkittävästi. Tämän innoittamana sain aikaiseksi myös pitkästä aikaa ottaa kotistudiossa selfieitä joten laitetaan niitä myös tänne nähtäväksi.

    Kaikki kuvat on otettu Fujifilm X-T2:lla käyttäen Fujinon 56 mm F/1,2 objektiivia. Valaistuksessa on ollut Godox Led M150 -paneeli ja taustakankaana Falcon Eyesin vihreä kangas. Kuvankäsittely on tehty Lightroomilla PC:llä tai iPadilla, riippuen kuvasta.

    Mikäli itse olet kiinnostunut tulemaan kotistudioon valokuvattavaksi edulliseen hintaan niin löydät yhteystietoni firmani https://www.deepcontrastmedia.com/ sivuston kautta.

  • Leffalauantai: The Notebook

    Allie (Rachel McAdams) halaamassa äitiään

    The Notebook (IMDB) joka tunnetaan suomessa myös nimellä The Notebook – rakkauden sivut on vuonna 2004 julkaistu romanttinen draamaelokuva jonka on ohjannut Nick Cassavetes. Pääosarooleissa nähdään Rachel McAdams, Ryan Gosling, Gena Rowlands sekä James Garner. Elokuva pohjautuu Nicholas Sparksin vuonna 1996 julkaistuun esikoisteokseen Kuuntele vain muistojasi (Wikipedia).

    Hoitolaitoksessa on vanha dementoitunut nainen jolle paikan toinen asukas lukee nuoresta parista kertovaa rakkaustarinaa. Tarina kertoo kuinka erilaisista yhteiskuntaluokista tulevat nuoret kohtaavat toisensa tytön ollessa vanhempineen viettämässä kesälomaa pienessä kaupingissa. Välit lämpenevät aina rakkaudeksi asti joka ei miellytä tytön vanhempia sillä vanhemmat tahtovat tyttärelleen arvoisansa puolison.

    Kesäloman päätyttyä tiet eroavat vuosien ajaksi kunnes tiet kohtaavat jälleen yhteen. Rakastavaisten tarinaa kuunnellessaan dementiasta kärsivä vanha rouva alkaa muistamaan vähitellen kuulleensa tämän tarinan joskus ennenkin.

    Noah (Ryan Gosling)

    Romanttisten draamaelokuvien ystäville Nicholas Sparks saattaa olla tuttu nimi jo entuudestaan sillä hänen kirjojensa pohjalta on tehty useampia romanttisia draamoja kuten mm. A walk to remember (Muistojen polku), Message in a bottle (Viesti mereltä) sekä Safe heaven. Olen itse nähnyt muutamia Sparksin kirjoihin pohjautuvia teoksia ja ne jokainen on ollut itselleni hyvin toimivia eikä tämäkään tehnyt poikkeusta.

    The Notebook on koskettava tarina elämän mittaisesta suuresta rakkaudesta mikä raivaa kaikki matkalle tulevat esteet. Päämärätietoinen nuori Noah (Ryan Gosling) iskee silmänsä Allieen (Rachel McAdams) ja taistelee tiensä tämän elämään. Fiinimmeissä piireissä kasvanut Allie lämpeää vähän kerrallaan Noahin iskuyritykselle kunnes lopulta nuori rakkaus pääsee valloilleen jättäen jälkensä pysyvästi kumpaankin.

    Monessa mielessä The Notebook on suoraviivainen ja ennalta arvattava romanttinen draamaelokuva mitä katsoessa ei kovin paljoa joudu pohtimaan kovin syvällisiä ajatuksia. Sitä kautta se on kuitenkin erinomainen omassa lajityypissään – tarpeeksi suoraviivainen että aivot voi jättää narikkaan mutta samalla tarpeeksi koskettava jotta se saattaa luoda tarpeen pyyhkiä silmäkulmia kesken elokuvan.

    Vaikka tämän tyylilajin elokuvat ovat yleensä suhteellisen kliseisiä ja monessa mielessä korneja – kuten tämäkin – on ne silti elokuvia joilla on paikkansa. Jos ei muualla niin ainakin allekirjoittaneen katselulistalla. Romanttisten elokuvien ystäville tämä on näkemisen arvoinen filmatisointi, mutta mikäli romanttiset elokuvat eivät juuri puhuttele on turvallista jättää tämäkin katsomatta.

    Arvosana: 7/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 543 059 annettuun ääneen”]7,8/10[/simple_tooltip])