Author: stargazers

  • Kuukausikatsaus elokuuhun

    Sipoossa elokuun viimeisenä päivänä

    Elokuu vaihtui syyskuuksi ja on aika kirjoitella tavallisen tapaan kuukausikatsaus, lyhyt katsaus kuluneeseen kuukauteen. Mitä tuli tehtyä vai tuliko mitään.

    Viime kuukausi oli mukava kuukausi vailla mitään sen suurempia ihmeitä. Töissä tuli käytyä normaaliin tapaan, mitä nyt autolla kuljin töihin normaalien julkisten kulkuvälineiden sijaan. Autoilua tuli harrastettua sen myötä (ja muutenkin) paljon ja autoon sai rahaakin valitettavasti palamaan kiitettävät määrät. Minkäs teet. Jos auton haluaa pitää ajossa on siitä pidettävä huolta, olipa sitten uusi auto tai vanha auto.

    Auto kävi siis viime kuun puolella huollossa (lue täältä) ja siihen sen verran sijoitettuani tulin varmistuneeksi siitä että Miniä ei ole tarkoitus laittaa ihan vähässä kummassa kiertoon. Sen jälkeen päivitin myös auton soittimen (lue täältä) ja tulipa siihen kaverin kanssa värkättyä myös vahvistin ja subbari. Kaverilla oli nurkissa yksi ylimääräinen subbari autoon ja muutamat ylimääräiseksi jääneet vahvistimet joista pääsi valitsemaan paremman varsin edulliseen toverihintaan joten laittelimme sitten poppivehkeet autoon parempaan kuosiin myös bassotoiston osalta. Tästä on tulossa ensi viikolla postaus tänne blogiinkin.

    Viime kuukauden puolella kävin myös ensimmäistä kertaa elämässäni Adventtikirkossa (lue täältä). Olen nyt useampanakin lauantaina tuolla käynyt katselemassa minkälaista opetusta siellä on ja minkälainen seurakunnan toiminta muutoin on. Jatkossakin on aikomus käydä ainakin jonkin verran katsomassa jotta saa paremmin käsitystä paikasta. Tarkoitus olisi käydä myös katsomassa muita seurakuntia ihan yleisestä mielenkiinnosta, joten katsellaan josko tässä alkavassa kuukaudessa saisin aikaiseksi lähteä katsomaan minkälaisia muita paikkoja täällä on.

    Aamuinen Helsinki elokuussa

    Elokuussa oli myös Taiteiden yö jossa tuli kavereiden kanssa käytyä (lue täältä). Tavalliseen tapaan kavereitakin tuli nähtyä ja sosiaalista elämää tuli elettyä myös töiden ulkopuolella. Yksi kaverikin kävi täällä päin kylässä muutamia päiviä ja saimme aloiteltua videoeditointiprojektin leikkausta. Toivottavasti se saadaan maaliin mahdollisimman pian 🙂

    Elokuvia tuli katsottua viime kuussa 33 kappaletta eli hieman yli yhden per päivä. Ei pöllömmin. Mukaan mahtui monta hyvää mutta myös aivan tasotonta roskaakin kuten odotettavaa on. Viime kuussa Suosituksia-sivulle löysi tiensä kaksi elokuvaa, Serena sekä A ghost story. Näistä tulee joskus tänne blogiinkin arvostelut.

    Lisäksi viime kuussa tuli kaverini käymässä ollessa katsottua omalla Suosituksia-listalta olevia leffoja uudemman kerran. Kaveri ei ollut nähnyt näistä montaa joten katsoimme leffat The Beguiled, mother!, Låt det rätte komma in, sekä The Others. Uudelleen katsottua mielikuvani näistä vahvistui – nämä menisivät vielä nykyisinkin katsottuna itselleni Suosituksia-sivulle. Muutaman kohdalla omaa arvosanaani elokuvasta tuli myös nostettua joten hyvä on välillä uudelleen katsoa kehumiaan elokuvia. Tietenkään en blogiin päivittänyt muuttuneita arvosanoja koska arvostelu on kuitenkin aina läpileikkaus sen hetkiseen elokuvamakuuni jolloin olen elokuvan katsonut eikä niitä jälkeenpäin arvosteluihin siksi muuteta.

    Viime kuun aikana tuli kokkailtua kotona merkittävästi enemmän. Tämä on ollut varsin hyvä asia niin taloudellisesti kuin terveydellisestikin ja jatkossakin on tarkoitus kokkailla paljon kotona. Kokkailupostauksiakin tuli tehtyä tänne muutama (täällä, täällä ja täällä) mutta tietenkin useammin on tullut ruokaa kotona laitettua, monesti vain on tullut syötyä samaa evästä monta päivää tai sitten tehtyä sellaista mistä tänne blogiin on jo aikaisemmin kirjoitellut.

    Verenpaineita ajatellen kotona kokkailu on ollut hyväksi sillä suolaa ei tule tuolloin ruokaan laitettua juuri lainkaan. Olen myös tainnut joka viikko syödä lohta ja paljon useammin myös kasvisruokaakin on tullut laitettua. Paino on silti junnannut samassa 105-107 hujakoilla päivätasoisen vaihtelun ollessa jopa pari kiloa. Eipä siinä mitään, sieltä se alas vähitellen tulee kun vain jatkaa terveellisemmin syömistä. 🙂

    Eipä viime kuussa mitään sen suurempia mullistuksia ollut. Elämä jatkui omalla painollaan tutuissa uomissa joten tästä on hyvä jatkaa kohden alkanutta kuukautta.

    Mukavaa alkanutta kuukautta kaikille! 🙂

  • Leffalauantai: Along came Polly (Polly tuli kuvioihin)

    Pollyn roolissa nähdään Jennifer Aniston

    Along came Polly eli Polly tuli kuvioihin on vuonna 2004 julkaistu romanttinen komedia jonka pääosarooleissa nähdään Jennifer Aniston ja Ben Stiller. Elokuvan on ohjannut John Hamburg.

    Tarinassa kerrotaan vakuutusyhtiön riskianalyytikosta Reubenista (Ben Stiller) joka elokuvan alussa avioituu asuntovälittäjänä toimivan Lisan (Debra Messing) kanssa. Pari lähtee häämatkalle joka muuttaakin heidän suhteensa täysin sillä Lisa päätyy harrastamaan heti matkan alkuvaiheilla seksiä lomakohteessa olevan sukellusopettajan kanssa. Reuben palaa kotiin yksin ja Lisa jää lomakohteeseen.

    Yksin kotipuolessa ollessaan Reuben tapaa ystävänsä kutsumassa tapahtumassa sattumalta vanhan koulututtavansa Pollyn (Jennifer Aniston) ja pian hän huomaakin Pollyssä sellaista vetovoimaa mikä saa hänessä halun tutustua Pollyyn paremminkin. Reuben ja Polly alkavat tapailemaan toisiaan ja vähitellen tuttavuus ottaa läheisempiäkin muotoja.

    Suhdekuviot monimutkaistuvat kun Lisa palaa takaisin harharetkiltään ja Reubenin omien toimien seurauksena myös välit Pollyyn alkavat ottaa Reubenin tahdon vastaisen suunnan.

    Reuben (Ben Stiller)

    Along came Polly on varsin perinteistä kaavaa noudattavaa romanttista komediaa, eli siinä on ihmiset jotka rakastuvat toisiinsa mutta kaikki kuviot eivät kuitenkaan mene ykkösellä putkeen vaan vaativat enemmän tai vähemmän matkalle tulevien esteiden poistamista. Tällä kertaa esteenä on avioliitto ja petollinen vaimo sekä varsin erilaiset luonteenpiirteet ja niiden yhteensovittaminen.

    Kuten romanttisilla komedioilla on yleensä tapana on tämäkin viihdyttävää ja kepeää hyvän mielen elokuvaa jollaisia on mukavaa katsoa kun haluaa tuttua ja turvallista tarinaa jossa on onnellinen loppu. Toisin sanoen elokuva on varma valinta etsiessä hyvää elokuvaa jokaiselle romanttisen komedian ystävälle aivan yhtä paljon kuin se on varma valinta katsomatta jättämiselle jokaiselle romanttista komediaa inhoavallekin.

    Elokuvassa korostuu lajityyppinsä ominaispiirteet selkeästi eikä se tarjoa juurikaan mitään poikkeavuutta, mitä nyt vessahuumoria on hieman normaalia enemmän mukana.

    Lisa (Debra Messing)

    Ohjaustyö elokuvassa on lajityypilleen ominaista, näyttelytyö on sellaista mitä sen odottaa olevankin, juoni on viihdyttävä, humoristinen ja romanttinen joten Along Come Pollysä on kaikki mitä hyvältä romanttiselta komedialta voi odottaakin. Lisäksi olisi myös häpeällistä olla laskematta elokuvan vahvuudeksi pääosarooleissa nähtävää aina yhtä ihastuttavaa ja klassisen viehättävää Jennifer Anistonia joka jo itsessään on syy katsoa mikä tahansa elokuva.

    Mikäli romanttiset komediat on oma juttusi ei Along come Pollyä kannata jättää välistä. Mikäli romanttiset komediat vastaavasti eivät puhuttele lainkaan ja niiden perinteiset kuviot lähinnä ärsyttää on turvallista hypätä myös tämän elokuvan ohi, sillä mitään uutta elokuva ei katsojalleen tarjoa vaan se nojaa puhtaasti viihteelliseen aspektiin.

    Arvosana: 6/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 116 620 annettuun ääneen”]5,9,0/10[/simple_tooltip])

  • Perjantaipullo: Kotimaista Vehnäolut

    Kotimaista Vehnäolut on nimensä mukaisesti vehnäolutta. Vahvuutta oluessa on 4.7 % ja sitä myydään S-ryhmän kaupoissa. Oluesta en liiemmin tietoja löytänyt netistä, mutta ilmeisesti tämä on Laitilan panimolta tulevaa tavaraa.

    Vehnäolutta myydään puolen litran tölkissä. Tölkin visuaalinen ilme on omaan silmääni ainakin tyylitön ja ruma ja siitä syntyy suoraan enemmänkin mielikuva halvasta litrakaatotavarasta kuin laadukkaasta oluesta. Ei anneta kuitenkaan tölkin hämätä ja mennään itse makuun.

    Tölkin aukaistua erottaa tavallisen vehnäoluen tuoksun vaikkakin kohtalaisen laimeana. Tölkin sisällön kaadettua tuoppiin nousee tuoksu hieman vahvemmin esiin. Tuoksu on ihan ok, ei mikään maata mullistavan hyvä mutta ei onneksi huonokaan. Vaahtoa syntyy pinnalle varsin maltillisesti vaikka sisällön humauttaisi tuoppiin vauhdikkaastikin eikä vähäinen syntynyt vaahto viihdy pinnalla kovinkaan montaa minuuttia.

    Suutuntuma oluessa on hieman pistävään päin kallistuva mutta raikas. Harmillisesti suutuntuma on taipuvainen vetisyyteen eikä siitä saa kunnolla mitään irti. Mausta nousee esiin banaanin makua joka on hyvä, mutta maku ei nouse kuitenkaan kovinkaan tasapainoisesti makukenttään joka laskee maun miellyttävimmän olemuksen arova hieman.

    Ei tämä kuitenkaan mitenkään huono olut ja tällaisenaankin se on ihan juomakelpoinen, mutta selkeästi maku olisi kaivannut vahvempaa runkoa ja täyteläisempää suutuntumaa jotta se olisi päässyt kunnolla oikeuksiinsa.

    Musiikiksi tämän kanssa toimii mm. JVG – Popkorni tai Ruudolf – Jalokivii tiputtelen.

  • Kokkailukeskiviikko: Vegeruokaa uunivuoassa

    Valmis ateria

    Tämänkertaisena kokkailukeskiviikon ateriana on omaperäisellä nimellä kulkeva vegeruokaa uunivuoassa. Ei siis ole vaikea arvata että en vain keksinyt millä nimellä tätä kutsuisin joten laitoin vain nimen joka edes suuntaa-antavasti kertoo mistä on kyse.

    Ateriaan tuli pihvitomaattia, herkkusieniä, kesäkurpitsaa, tofua ja paprikaa. Lisäksi sekaan heitettiin sweet & sour -kastiketta ja cashew-pähkinöitä ja nakattiin sapuska uuniin. Ruoka tuli syötyä jasminriisin kera.

    Kokkailu oli tavalliseen tapaan helppoa ja suoraviivaista, aivan kuten miehen elämäkin. Aterian valmistus alkoi pistämällä uuni päälle 175 asteeseen (vai 200 asteeseen, en enää muista). Sen jälkeen oli aika viipaloida tomaattia sopivan kokoiseksi paloiksi uunivuokaan. Tomaattikerroksen päälle viipaloin kesäkurpitsaa ja sen jälkeen herkkusieniä ja paprikaa. Viimeisenä nakkasin noin kourallisen cashew-pähkinöitä seuraksi.

    Ateria vuoassa ennen uuniin viskaamista

    Pistin ruoan uuniin noin 20 minuutiksi, hieman yli. Sinä aikana kerkesi keittelemään jasminriisit. Riisi kiehuu nopeasti, noin 10 minuuttia, mutta ennen sitä tietenkin veden kiehumiseen meni oma aikansa. Koska ruokaa tuli pidettyä uunissa parikymmentä minuuttia oli sama keittää riisit vasta kun muu ruoka oli uunissa.

    Ateria maistui hyvälle, mukavaa vaihtelua pannulla kasvisten paisteluun. Luultavasti tämä on (ainakin omassa mittakaavassani) myös terveellinen ateria eikä hintakaan jää pahaksi. Lisäksi jäljelle vielä jäi paljon tofua, kesäkurpitsaa ja herkkusieniä eikä paprikakaan mennyt kokonaan tähän joten ateriasta jäi useaksi päiväksi ruokaa ja vielä raaka-aineitakin jäi odottamaan seuraavaa ateriaa varten. Hyvä ja edullinen kotiruoka.

  • Kuvia Taiteiden yöstä

    Muutama viikko takaperin oli Helsingissä Taiteiden yö (15.8.2019). Kävin siellä parin kaverini kanssa pyörähtämässä ja tuttuun tapaan kamera kulki mukanani sielläkin. Laitetaan siis muutama satunnainen kuva tänne blogiinkin Taiteiden yöstä.

    Pääsääntöisesti ilta meni pyöriskellen ristiin rastiin vailla suurempia päämääriä. Siis samaan tapaan kuin ihmisten elämäkin tavallisesti tuppaa menemään, leijaillen vain roskana elämän tuulessa kokien illuusiota vapaudesta, suunnasta ja tarkoituksesta tiedostamatta kuitenkaan minne tuulet mahtavat lopulta kuljettaa ja mitä siellä mahtaa odottaa. Tästäkin huolimatta laitetaan nyt niitä kuvia 🙂

    Kuvat on otettu Fujifilm X-T2:lla käyttäen objektiivina sen 18-55 kittiputkea jonka valovoima on F/2.8-4.