Tämänkertainen perjantaipullo on saksalainen Aecht Schlenkerla Rauchbier Märzen. Olut on Alkon valikoimassa listattu tyyppiin erikoisuus (savuolut). Oluen väriarvoa en netistä löytänyt, mutta tummissa arvoissa liikutaan kuten kuvasta voi havaita. Alkoholipitoisuus oluessa on 5,1 % ja sitä myydään ainakin puolen litran lasipulloissa.
Lasiin kaadettaessa vaahtoaminen on sangen maltillista ja katoaa kohtalaisen nopeasti pois. Tuoksu on rento ja miellyttävä, jopa kohtalaisen mieto.
Maku on sanalla sanoen erinomainen. Siinä on helposti poimittavissa savuisuutta ja tervaisuutta miellyttävän tasapainoisessa koostumuksessa. Kokeilemisen arvoinen olut.
Musiikkina tämän kanssa sopii hyvin ainakin Amon Armarth – Twilight of the Thunder God sekä Moonsorrow – Sankarihauta
Tämänkertainenkin ruokapaikkakokeilu sijoittui Lauttasaareen, tarkemmin ottaen Itälahdenkatu 27:ssa sijaitsevaan Meng Loong -nimiseen kiinalaiseen ravintolaan. Vaikka Larussa olen jo muutaman vuoden asunut, en ole tässä aikaisemmin käynytkään joten nyt oli hyvä lähteä paikka testaamaan.
Meng Loongista ja sen historiasta en valitettavasti löytänyt netistä mitään, ainoastaan paikan Facebook-sivun. Erillistä verkkosivustoa en löytänyt joten ei siitä sen enempää.
Kävin täällä illalla töiden jälkeen ja siihen aikaan oli todella hiljaista, ainoastaan yksi ihminen istui odottamassa tilaustaan. Ilta oli siis erinomainen aika mennä nälkäisenä, sillä ruokaa ei joutunut kauaa odottamaan.
Meng Loongin sisustus on miellyttävä
Ruokailuprosessi meni suoraviivaisesti. Kävelin tiskille, kysyttiin syönkö täällä vai otanko mukaan, koska sanoin syöväni siellä sain kansion jossa oli paikan päällä syötävät annokset ja sitten vain valitsin sieltä ateriani. Olin ottamassa porsaanlihaa jonkun tapaan (jota en enää muista eikä ruokalistaa löytynyt netissä), mutta valitettavasti porsaanliha oli päässyt loppumaan. Saman sai sitten naudanlihalla, joten otin sellaisen annoksen.
Menin pöytään odottamaan ja tarjoilija toi jo lasin, vesikannun ja lautasen pöytään. Aterimet olin tajunnut jo ottaa itse, mutta en tajunnut lautasta erikseen ottaa. Vettä siinä siemailin odotellessa ja pistin merkille että paikassa ei soinut lainkaan mitään radiota. Meni vähän aikaa tajutessa, mutta kun sen lopulta pani merkille oli jotenkin omituisen tuntuista. Harvoin tulee paikkaa vastaan missä ei taustalla soi mitään edes hiljaisella.
Kulhollinen riisiä tuttuun tapaan
Ateria tuli nopeasti pöytään ja pääsi syömään. Riisiä tuli kulhollinen ja isolla lautasella tuli sitten pääruoka. Siitä sitten omalle pienemmälle lautaselle tuli mätettyä riisiä ja sen päälle lihat.
Maku oli kokonaisuutena hyvä, vaikkakin parsakaali ei ehkä ollut omaan makuuni miellyttävin. Jotenkin se oli ehkä turhan paljon nesteitä sisältävä, mutta toisaalta itsehän otin annoksen missä sitäkin oli mukana joten eipä se varmaan ravintolan vika ole että se ei aineksena vastaa sitä mistä pidän erityisen paljon. Raakana parsakaali maistuu omaan makuuni paremmalta.
Liha oli kohtalaisen pehmeää ja maukasta eikä parsakaalia lukuunottamatta ateriassa ollut mitään moittimisen sijaa.
Ulkoa ravintola jää helposti huomaamatta
Aterian hintataso oli hieman päälle kymmentä euroa. Tämä ateria taisi olla 12 euroa joten hintataso pyörii siinä missä tämänkaltaisissa ravintoloissa yleensä.
Ateriakoko oli sopiva, vaikkakin riisiä jäi itselläni yli. Kuitenkin varsinainen ateria oli sellainen että nälkä lähti ja ähkyä ei tullut – tosin jos olisin koko riisikulhollisen vetänyt riisiä, olisi luultavasti myös ähky tullut.
Palvelu oli hyvää ja ystävällistä, paikka miellyttävä ja ruoka toimiva joten Meng Loong menee ravintoloihin joihin voin mieluusti mennä toisenkin kerran.
Yksinkertainen kotiruoka ilman turhia hifistelyitä
Tämänviikkoinen kokkailu on nopea ja helppo kotiruoka-annos. Nuudeleita, paprikaa ja hieman salaattjuustoa.
Ruoanlaitto alkoi nuudeleiden heittämisellä kattilaan. Mukaan sekaan mausteet ja sen jälkeen vedenkeittimellä kiehautetut vedet kattilaan. Kansi päälle ja nuudelit hautumaan.
Nuudeleiden valmistumista odotellessa oli kätevästi aikaa viipaloida paprika. Toinen puolikas meni pieniksi paloiksi paistamiseen ja toinen puoli jäi isommiksi viipaleiksi tuoreutta ja raikkautta tuomaan.
Keitetyt nuudelit tuli heitettyä pannulle ja mukaan muut aineet
Nuudeleiden valmistumista odotellessa pistin paistinpannulle öljyä, heitin pilkotut paprikat sinne lämpenemään ja kun nuudelit olivat olleet noin kolmesta viiteen minuuttia kattilassa heitin myös nuudelit pannulle paistumaan.
Pannulla paistamisen loppuvaiheilla sitten oli aika viskata mukaan vielä salaattijuustoviipaleita ja lämmitellä ruokaa niin pitkään että juustokuutiot alkoivat hieman pehmenemään mutta eivät vielä menneet täysin sulaksi.
Siitä sitten annos vain lautaselle ja syömään. Helppoa, nopeaa ja omaan makuuni hyvää ruokaa jota tulen tekemään luultavasti myös toisenkin kerran.
Tarvikkeet irtoaa noin kolmella ja puolella eurolla
Tämänkertaisen kokkailun ainekset maksavat noin 3,5 euroa joten hinnalla tätä ei ole pilattu. Salaattijuuston osuus on kaksi euroa ja puolisentoista euroa maksaa paprika ja nuudelipussi. Yhdellä annoksella lähtee hyvin nälkä aikuiselta ja vasta myöhemmin illalla söin lopun valmistetusta ateriasta.
Lokakuu lähenee loppuaan ja marraskuu kolkuttelee jo ovella. Syksy on menossa Helsingissä jo pitkällä ja talvi uhkaa lähestyä, mutta tästäkin huolimatta on aika kirjoitella kuukausikatsaus.
Kuukausi on rullaillut suhteellisen tavalliseen tapaan. Töissä on tullut käytyä ja noin puolitoista kuukautta pamahtaa mittariin nykyisellä työnantajallani. Olen oppinut uudessa työssäni todella paljon uusia asioita mikä on tietenkin erinomainen juttu oman ammatillisen osaamisen kehittämisen kannalta.
Työkavereiden kanssa olemme harrastaneet myös bänditoimintaa kerran viikossa rennosti treenaillen. Itse olen soitellut kosketinsoittimia ja laulaa luikautellut aina toisinaan joissain kappaleissa. Mukavaa ja rentoa meininkiä ja erinomaista harjoitusta päästä soittamaan muiden kanssa.
Töiden lisäksi elämään on kuulunut tavalliseen tapaan harrastuksina tämän blogin kirjoittamista, konsoleilla ja PC:llä pelaamista, leffojen ja sarjojen katselua, uusien ruokapaikkojen testaamista, erilaisia simppeleitä kokkailuita sekä hieman myös valokuvaamista.
Kuten aikaisemmin kirjoitin tänne blogiin lähdin kuvailemaan muutaman itselle tuntemattoman ihmisen kanssa Lauttasaaren kauniissa maisemissa. Mukava reissu ja toivon mukaan jokin toinen kerta vielä myös tulee lähdettyä porukalla tuntemattomien ihmisten kanssa kuvailemaan!
Jokin mystinen siivekäs olento
Tässä kuussa sain jotain luovaakin pitkästä aikaa aikaiseksi. Uusi Painless Destiny -albumi nimeltään Silhouette tuli julkaistua. Yllätyin siitä kuinka nopeasti levy oli löytänyt tiensä kiinalaiselle Xiami nimiselle webbisaitille ja on sillä jo jonkin verran kerennyt kuunteluitakin saamaan. Hyvä niin!
Lokakuussa tuli täytettyä myös vuosia. 33 paukahti mittariin joten lähes kolmasosa vuosisadasta on tullut nähtyä.
Painonpudotus on yhä jatkunut normaaliin tapaan. Tämäkin kuukausi oli hidasta pudottelua, mutta pudottelua kuitenkin. Aamupaino oli 102,3 kg kun kuun ensimmäisenä päivänä se oli 103,1 kg joten pudotusta on ollut 800 g. Käytännössä koko kuukausi on yksittäisiä poikkeamia lukuunottamatta pyörinyt samoissa lukemissa mutta laskusuuntaisesti. Hitaasti mutta varmasti siis alaspäin tullaan.
Myös kavereita tuli nähtyä ja kävinpä myös kaveripariskunnan luona Tampereella ensimmäistä kertaa. Olin käymässä työreissulla Tampereella joten siitä sai oivan tilaisuuden pyörähtää myös heidän luonaan.
Kaiken kaikkiaan tämäkin kuukausi oli mukava ja leppoisa kuukausi joka meni omalla painollaan eteenpäin. Uusia asioita oli tarpeeksi mutta ei suhteettomasti joten tästä on hyvä jatkaa kohden alkavaa marraskuuta.
Oikein mukavaa päättyvää lokakuuta ja erinomaista alkavaa marraskuuta kaikille 🙂
Gears of War Ultimate Edition on Xbox One -pelikonsoleille sekä Windowsille saatavissa oleva remake alkuperäisestä Xbox 360:lle ja Windowsille tehdystä Gears of War -pelistä. Alkuperäinen Gears of War on julkaistu vuonna 2006 ja remake vuonna 2015.
Gears of War on kolmannen persoonan kuvakulmasta pelattava science fiction toimintaräiskintä jonka kehityksestä on vastannut Epic Games ja The Coalition ja sen on julkaissut Microsoft Game Studios. Gears of War pelisarjassa on tätä kirjoittaessa julkaistu yhteensä viisi osaa – Gears of War, Gears of War 2, Gears of War 3, Gears of War: Judgement sekä Gears of War 4.
Olen aikaisemmin pelannut Gears of War -pelisarjasta osat 1, 2 sekä 3 joten oli mielenkiintoista päästä näkemään kuinka paljon ensimmäinen osa on kokenut kasvojen kohotusta uudemmalle konsolisukupolvelle uudelleenjulkaisun myötä.
Graafinen ilme on tunnelmallinen myös uudelleenjulkaisussa
Mukiinmenevää tarinaa
Gears of Warin tarinassa kerrotaan ihmisten ja alienrotu Locust Horden sodasta. Locustit on nousseet maan uumenista ja käyneet eliminoimaan ihmiskuntaa Sera-planeetalla. Tarinan protagonisti ja sankari Marcus Fenix on tarinan alussa vankilassa maanpetturuudesta mutta hänen ystävänsä tulevat vapauttamaan hänet kiven sisästä ja alieneiden niittäminen pääsee kunnolla vauhtiin.
Tarina etenee suoraviivaisesti alieneita teurastaen aina loppuviholliseen kenraali RAAMiin saakka. Kenraali RAAM sattuu olemaan myös sankarimme Marcus Fenixin isän murhaaja joten siitäpä oiva syy päästää vihamielinen alieni elämän raskaasta taakasta.
Tarina on tasoa ihan jees. Vaikka tarina on toimiva ja viihdyttävä ei se silti kovin syvällisesti säväytä joten se menee allekirjoittaneella samaan kategoriaan kuin James Bond -leffat. Siinähän se tarina rullaa kaiken muun toiminnan ohessa.
Värit ovat suhteellisen tummanpuhuvia
Mitä uutta?
Pelasin Gears of Warin alkuperäisen osan vuonna 2015 Xbox 360:lla joten kovin selkeitä mielikuvia sen hetkisistä fiiliksistä kyseisen pelin osalta ei ole enää moninkaan paikoin. Kuitekin Ultimate Editionia pelatessa tuli fiilis että remake on vaikeusasteeltaan helpompi kuin alkuperäinen.
Pelin juonessa edetessä muistin kyllä hyvinkin useampia kohtia jotka ensimmäisellä pelikerralla aiheutti harmaita hiuksia ja tuskastumista vaikeudellaan mutta uudelleen pelatessa samat kohdat saattoi mennä läpi heti ensimmäisellä yrittämällä käyttäen vaikeustasona tasoa normal.
En osaa suoralta kädeltä sanoa oliko alkuperäinen Gears of War oikeasti vaikeampi samalla vaikeustasolla vai onko helpottuminen pelin vaikeustasossa selitettävissä puhtaasti sillä että olen välissä kuluneen parin vuoden aikana kerennyt pelaamaan konsoleilla satoja tunteja enemmän. Alkuperäistä Gears of Waria pelatessa en ollut kuitenkaan vielä konsoleilla paljoa pelannut joten kehittymistä ohjaimen käytössä on varmasti tapahtunut.
Toinen mitä mietin mikä voi vaikuttaa että peli tuntui yleisesti ottaen helpommalta on sulava näytön päivitys. Xbox Onella pelattavuus oli sujuvaa ja ainoastaan pieniä yskimisiä tapahtui kovissa taisteluissa. Pienet yskimiset voivat myös johtua siitä että samalla tallensin pelileikettä suoraan konsolilla kun pelasin joka vie hieman tehoja sekin ja voi vaikuttaa negatiivisesti suorituskykyyn. Onneksi tästä ei ollut varsinaista haittaa pelikokemukseen.
Alienien kärventämistä
Vaikka pelin yleinen vaikeustaso tuntuikin helpommalta oli loppuvatustaja RAAM silti kiitettävän haastava jo normaalilla vaikeusasteella. Junnasin loppuvastustajan kohdalla varmaankin tunnin ja ärräpää jos toinenkin pääsi siinä vaiheessa joten ei pelin normaalia vaikeusastetta silti voi laskea läpihuutojutuksi.
Vaikeustason lisäksi toinen mihin kiinnitti huomiota oli tietenkin grafiikat. Koska kyseessä on remake on täysin odotettua että grafiikoita on ruuvattu entisistä kauniista grafiikoista vielä astetta kauniimmiksi. Gears of War oli aikoinaan näyttävä esitys ja muistanpa itsekin pelisarjan toisessa olleeni monttu auki ihastelemassa kuinka eeppisen kaunista grafiikkaa Xbox 360:n raudallakin pystytään repimään ulos.
Remaken grafiilat olivat kauniit ja remake on tehty laadukkaasti. Paikoitellen siellä täällä huomasi pelin historian Xbox 360 -pelistä tehtynä remakena, mutta pääsääntöisesti kokemus oli nykyisen generaation peleiltä odotettavaa tasoa. Kaunista ja sulavasti rullaavaa silmäkarkkia.
Tyyntä ennen myrskyä
Ei ole aina vanhassa vara parempi
Gears of War Ultimate Edition on hyvä peli. Mikä tärkeintä, on se kaikin puolin alkuperäistä Xbox 360:n Gears of Waria parempi, kauniimpi, smoothimpi ja fiilispohjaisestikin miellyttävämpi pelikokemus. Mikäli omistaa Xbox Onen on Ultimate edition se versio joka kannattaa hankkia.
Hyvä peli kestää ajan hammasta ja niin tekee myös tämäkin. Mikäli aikaisemmin on jo pelannut Gears of Warin läpi ja siitä on pitänyt on Ultimate edition silti ehdottomasti hintansa väärti. Jos ei muuten niin ainakin siitä saa oivan tekosyyn palata takaisin Gears of Warin maailmaan.
