Category: Audio ja video

  • Kokeilussa: Shure SM57 -mikrofoni, osa 1

    Shure SM57 – laatikkonsa kuvauksen mukaisesti legendaarinen mikrofoni

    Yleisesti

    Shure SM57 on monelle musiikkia tekevälle ja erityisesti äänittävälle tuttu mikrofoni joka on jonkinmoisessa klassikkomikrofonin maineessa instrumenttien mikityksen suhteen. SM57 on melkeinpä instrumenttien mikityksessä samanlainen valinta kuin Shure SM58 on laulumikrofoniksi keikoille – jos et muuta keksi niin tuskin voit pahasti ainakaan pieleen mennä.

    Henkilökohtaista kokemusta on Shuren SM58:sta kotikäytössä jo luultavasti parin vuoden ajalta ja se on ollut ahkerassa käytössä ja hyväksi havaittu mikrofoni omiin tarpeisiini. Kun soitan pianoa ja otan lauluun efektit ja vedän äänet monitoreiden kautta ei SM58:n kanssa ole ongelmia ollut äänen kiertämään lähtemisen suhteen ja äänenlaatu on omaan korvaani sopiva.

    Instrumenttien mikittämistä varten allekirjoittaneella ei ole ollut aikaisemmin mitään siihen käyttöön erityisesti suunniteltua mikrofonia. Tietenkin jokainen omistamani mikrofoni on siihenkin käyttöön soveltuva ja kotistudioäänityksissä luultavasti parempi kuin tämä SM57, mutta käyttötarpeita on monenlaisia eikä singer-songwriter-tyylinen äänitys kondensaattorimikrofoneilla anna juurikaan kaipaamaani erottelua.

    Käyttötarkoituksena oli siis löytää mikrofoni jolla saan tarpeeksi eristettyä kitaran laulusta kun soittaa ja laulaa yhtä aikaa ja haluaa molemmat mikittää samalla kertaa. Tietenkin ääntä aina vuotaa enemmän tai vähemmän toisellekin raidalle, mutta painopiste tarpeesta on saada vuotaminen olemaan kategoriaan vähemmän kuin konkkamikeilläni oleva enemmän.

    Varsinaisesti hommasin nämä mikrofonit firmalleni (josta kirjoitan tulevaisuudessa tänne postauksen kun kaupparekisterijutut on käsitelty loppuun asti yms.) joten ostin kerralla näitä kaksin kappalein tulevaisuuden äänitystarpeisiin.

    Pikaiset äänitystestit yhdellä mikillä pelkällä kitaralla

    Pikaiset äänitystestaukset tein käyttäen Zoom F4 -kenttätallenninta jota käytin paristokäyttöisesti (ts. ei tullut ainakaan töpseleistä ylimääräistä hurinaa). SM57 oli tökätty mikrofonistandiin ja mikitin kitaraa läheltä, fiilispohjaisesti arvioiden noin 20 cm päästä. Mikrofoni osoitti näiden pikatestien aikana akustisen kitaran reiän viereen, eli siihen kohtaan mistä kaula alkaa.

    HUOM! Näissä äänityksissä soittaminen ja pieleen mennyt remputus tai kitaran epävireisyys ei ole se juttu, vaan se miltä tämä mikrofoni kuulostaa kitaran äänittämisessä 🙂

    Testi 00, ei muokkauksia
    Testi 00, EQ, compressor + reverb
    Testi 01, ei muokkauksia
    Testi 01, EQ, comporessor + reverb
    Testi 02, ei muokkauksia
    Testi 02, EQ, comporessor + reverb

    Kun saan äänitettyä kitaran + laulun teen tänne blogiin erillisen postauksen aiheesta, joten aiheesta kiinnostuneet pysykää ihmeessä linjoilla 🙂

  • Kotistudio kuntoon, osa 5 – DBX 215 Graphical EQ

    Kotistudiosetupin laitteiden siirtyessä räkkiversioiksi on yksi räkkiin tiensä löytäneistä laitteista DBX:n 215 joka on kaksikanavainen 15 band EQ eli suomalaisittain taajuuskorjain tai ekvalisaattori.

    Omassa setupissa EQ:n läpi kulkee tällä hetkellä vain laulumikrofoni. Mikrofoni menee kiinni Focusriten Clarettiin josta se kulkeutuu tälle EQ:lle. EQ:ssa olen leikannut taajuuksia ylä- ja alapäästä jotta keskialueen taajuudet jäävät enemmän esiin. Simppeli ja suoraviivainen käyttötapa siis tälläkin omassa harrastelusetupissani, mutta tekee sen mitä siltä odotankin.

    Muutaman kuukauden laite on nyt ollut käytössä ja virrat kiinni 24/7 eikä minkäänlaisia ongelmia ole ollut, joten omat kokemukset vekottimesta on olleet ainakin positiiviset.

    Laitteen valmistajan sivuilta voi lukea tarkemmin tietoja tämän laitteen teknisistä ominaisuuksista (katso täältä).

  • Kotistudio kuntoon, osa 4 – DBX 266XL Compressor/Gate

    DBX 266XL on kompressori ja noise gate

    Kompressori – mikä sen tarkoitus on?

    Mikäli tätä postausta päädyt lukemaan etkä entuudestaan tiedä lainkaan mikä on kompressori ja mihin sitä tarvitaan niin on hyvä tiivistää hieman sen käyttötarkoitusta.

    Kompressorilla saadaan pienennettyä äänisignaalin dynamiikkaa, eli suomeksi sanottuna äänenvoimakkuus pysyy tasaisempana. Esim. laulaessa kovaa karjaisun ja hiljaisen hissuttelun välinen voimakkuuden vaihtelu ei ole täysin järjetön vaan kompressorin avulla voidaan saada hiljaakin lauletut osuudet kuulumaan tolkullisella voimakkuudella mutta kovat huutamiset saadaan hiljennettyä maltilliselle tasolle.

    Kompressoreita on fyysisiä (kuten tässä postauksessa esitetty) sekä tietokoneella olevina ohjelmistoina. Käytännössä luultavasti missä tahansa modernissa kaupallisessa musiikinteko-ohjelmassa löytyy jonkinlainen kompressori valmiiksi.

    Mikäli kompressorin merkitys ja toiminta kiinnostaa paremmin kannattaa katsoa seuraava video joka on selvällä suomella esitetty selitys:

    Kokemukset tästä laitteesta

    Kotistudion laitteiston päivittämisessä räkkiversioihin on yksi tärkeä osa ääniketjua kompressori. Kompressoria tulee omassa nykyisessä käytössä käytettyä ainoastaan vokaaleihin, mutta siinä käytössä DBX 266XL ajaa asiansa varsin mallikkaasti.

    Kompuran lisäksi tästä löytyy myös noise gate joten erillistä laitetta sitä varten ei ole tullut tarvetta hankkia. Toisaalta omassa setupissa sellaista tuskin olisi erikseenkään tullut hankittua sillä kovin suurta tarvetta moiselle ei ole, mutta ei siitä onneksi haittaakaan ole että tästä sellainen valmiiksi käyttökelpoisena ja toimivana löytyy.

    Vekotin on simppeli käyttää, kaikkiaan vain muutama putikka löytyy etupaneelista eikä takapaneelin liitäntöjen kanssakaan joudu olemaan ruudinkeksijä jotta ymmärtää miten laite kuuluu kytkeä.

    Omassa signaaliketjussa tämä on siis osana vokaaleja. Käyttämäni dynaaminen mikrofoni on Shure SM58 josta ääni menee langattomasti Nux B-3 adapterilla (lue arvostelu) Focusrite Clareet 8Pre USB:lle (lue täältä).

    Clarettin kautta ääni menee kuivana ekvalisaattorille (josta postaan myöhemmin postauksen) jonka jälkeen signaali kulkee tälle kompressorille. Kompressorin jälkeen ääni jatkaa kulkuaan Lexicon MPX 500 Reverbille (lue täältä) jonka jälkeen palataan takaisin Clarett 8Pre USB:lle josta se kulkee studiomonitoreille.

    Nyt yli kuukauden tätä kompressoria käyttäneenä en ole löytänyt siitä mitään valittamista omassa harrastelukäytössä. Se tekee mitä sen kuuluukin tehdä eikä siinä ole ollut minkäänlaisia ongelmia vaikka virrat on päällä 24/7. Mukavan mutkaton laite.

  • Kokeilussa: Olympus LS-P4 audiotallennin

    TL;DR Erinomainen äänityslaite. Pieni koko, sisäänrakennettu 8GB muisti, hyvä äänenlaatu ja nopea käytettävyys erinomaisella akkukestolla tekevät tästä äänityslaitteen jota on helppo suositella.

    Yleisesti käyttötarpeista

    Aina toisinaan on tarve saada pikaisesti äänitettyä ääntä talteen hyvällä laadulla milloin mihinkin tarkoitukseen. Esimerkiksi tehdessäni foley-äänityksiä olen käyttänyt Zoom H4n:ää ja samaista vekotinta tuli käytettyä myös kavereiden kotikeikan äänityksissä viime vuoden puolella ja äänenlaatu on siinä ollut erinomainen.

    Monessa pikaisessa kitaralla remputellussa demokappaleen äänityksessä yleensä kännykän mikrofoni on tarpeeksi hyvä omaan käyttööni, mutta kännykän käytössä äänityslaitteena häiritsee enemmänkin sen käytettävyystekijät ja se että puhelimeen voi kesken kaiken tulla puheluita ja notifikaatteja ja muita workflowta häiritseviä elementtejä. Sen lisäksi en halua myöskään että jokainen demoäänityskin mitä tekee päätyy pilvipalveluihin varmuuskopioituna, joten erilliselle laitteelle on siis yhä käyttöä.

    Zoom H4n on ollut käytössäni varmaankin seitsemän tai kahdeksan vuotta ja se on tehnyt sen mitä tarvitsen ja paljon enemmänkin. Kuitenkin Zoom H4n ei ole itselleni aivan jokaiseen tilanteeseen sopiva sanelin, sillä se on käytössä hieman hidas ja sen akkukesto on heikko. Lisäksi laite painaa paljon paristojen kanssa (338.9 grammaa Ken Rockwellin sivun mukaan) joten aivan jokaiseen tilanteeseen Zoom H4n ei ole itselleni soveltunut.

    Viime vuoden puolella rupesin tutkailemaan joitain vaihtoehtoisia äänityslaitteita jotka sopivat yleisäänityslaitteeksi vähän jokaiseen tilanteeseen. Vaatimuksena oli pieni koko, hyvä akkukesto sekä tietenkin tarpeeksi hyvä äänenlaatu. Näihin kriteereihin Olympus LS-P4 tuntui sopivan ja sellaisen viime vuoden joulukuussa jo itselleni hankinkin. Tämän jälkeen laite onkin ollut jokapäiväisess käytössä, joten arvio laitteesta perustuu muutamien viikon käyttöön.

    Koska laite on ollut jokapäiväisessä käytössä on helppoa jo lyhyesti todeta että omaan käyttööni laite on ollut erinomainen.

    Speksit ja ääninäytteitä

    Olympus LS-P4 on pieni. Vierellä iPhone 11.

    Olympus LS-P4 on kooltaan erittäin pieni. Valmistajan sivujen mukaan (katso tuotesivu täältä) korkeutta on 108,9 mm, leveyttä 39,6 mm ja paksuutta vain 14,4 mm. Paino pariston kanssa on 75 grammaa, joten laite on kokonsa puolesta aivan mielettömän hieno vekotin.

    Tallennus tapahtuu joko sisäiselle 8 GB muistille tai vaihtoehtoisesti itse asennettavalle mircoSD-kortille. En ole koettanut microSD:n toimivuutta koska 8 GB sisäinen muisti on ollut omassa käytössäni enemmän kuin tarpeeksi, etenkin kun tallennan omat muistiinpanot, jamittelut ja muut vastaavat MP3-formaatissa.

    Laite tukee tallennusta MP3:n lisäksi WAV- sekä FLAC muodossa. WAV-muodossa on mahdollista äänittää 96 kHz/24 bit joten laite on suunnattu vakavampaankin käyttöön kuin vain satunnaisten remputteluiden äänitykseen tarpeeksi hyvällä laadulla.

    Jotta äänenlaadusta saa edes jotain käsitystä laitetaan alle pari ääninäytettä. On hyvä kuitenkin huomioida näitä kuunnellessa että näissä ei ole pyritty äänittämään erityisen optimaalisesti. Laite on vain tökätty johonkin jossa se on “sinne päin” ja pistetty nauhoitus mp3-muotoisena päälle.

    Akustisen kitaran remputtelua, LS-P4 20 cm korkeudella pöytälevystä kamerajalustassa
    Pianoa ja laulua. LS-P4 sohvan käsinojalla epäoptimaalisessa kulmassa (äänikentän sivussa).
    Aamuista Raamatun lukemista, Roomalaiskirje 2:14-16. Mikrofoni pöydällä alle puolen metrin päässä itsestäni.

    Omat käyttökokemukset

    Laitteen sisältä tulee USB-liitäntään sopiva adapteri. Tämä on erinomainen ominaisuus.

    Kuten aikaisemmin ylempänä kirjoitin, on laite ollut nyt joidenkin viikkojen ajan jokapäiväisess käytössä ja se on ollut itselleni erinomainen apuväline ja se on soveltunut kaikkiin omiin äänitystarpeisiini.

    Käytän tätä laitetta unipäiväkirjana, eli heti kun herään ja jos olen nähnyt unta laitan tämän vekottimen päälle ja puhun mitä unta näin. Sen lisäksi käytän tätä aamuisin Raamatun lukemisen sekä Raamatun Sanoma -vihkon tekstien tallentamiseen sekä “päiväkirjan” puhumiseen.

    Näiden käyttöjen lisäksi tätä on tullut käytettyä myös kun olen värkännyt jotain demobiisiä jotta on edes jonkinlainen muistikuva millaisella rytmillä kappaleen oli tarkoitus mennä ja minkälaisella sovituksella laulua olin ajatellut laulettavan. Samoin toisinaan olen soittelua ja lauleskelua yleisesti äänitellyt pistämällä tallentimen päälle nauhoittamaan treenailusessiota.

    Erinomaisia puolia fyysisten mittojen ja äänenlaadun lisäksi löytyy myös muita. Laitteen sisältä saa sivussa olevalla kytkimellä esiin USB-liittimen jonka avulla laitteen saa suoraan tietokoneeseen kiinni. Tietokoneella laite näkyy USB-tikkuna tai vastaavana ja sieltä voi suoraan kuunnella äänityksensä tai siirrellä tietokoneelle. Tämä on todella suuri plussa sillä tällöin ei ole tarvetta millekään ylimääräisille kaapeleille yms. mikäli koneesta löytyy vanhanaikainen USB-liitäntä.

    Pohjapuolelle saa kiinnitettyä kamerajalustaan sopivan adapterin

    LS-P4:ssä on viisi kansiota joita voi valita tallennuskohteeksi. Ilmeisesti kansioita ei taida kuitenkaan voida nimetä muulle nimelle joten pitää vain koettaa muistaa mikä missäkin kansiossa on. Itselleni on vähitellen jo muovautunut tietyt kansiosijainnit joten näiden muistaminen ei ole kovin suuri haaste; Folder A on musajamitteluihin, Folder B on kaikkeen sekalaiseen, Folder C on varattu unipäiväkirjoille, Folder D on varattu Raamatun lukemiselle ja Raamatun Sanoma -vihkon sisällön lukemisille ja viimeinen Folder E on tarkoitettu päiväkirjojen tallentamiseen.

    Pidän myös siitä että LS-P4:ssä on Bluetooth-tuki. En alussa ajatellut että tästä iloa olisi, mutta laitteen yhdistäminen Bluetooth-kuulokkeisiin tai Bluetooth-kaiuttimeen on osoittautunut hyväksi ominaisuudeksi, sillä tällöin pääsee kuuntelemaan jo hyvällä äänenlaadulla äänitystä ilman että tarvitsee edes koneelle siirtää tai etsiä piuhaa kuulokkeiden kytkemiseen laitteen kyljessä olevaan kuulokeliitäntään.

    Akkukesto laitteessa on loistava. Joidenkin nettisivujen perusteella törmäsin väittämään 39 tuntia, mutta en tätä ole itse validoinut. Kuitenkin jokapäiväisellä käytöllä monen viikon ajan ei ole ollut akun kulumisen kanssa ongelmia. Mikä parasta, laite toimi AAA-paristolla ja mukana toimitetaan ladattava AAA-akkuparisto. Kun tämän sanelimen tökkää kiinni tietokoneeseen voi laite myös ladata sisällä olevaa akkuparistoa. Tämä jos mikä on hieno ominaisuus ainakin itselleni, sillä enää ei tarvitse olla ostamassa erillisiä paristoja, mutta mikäli jostain syystä akkuparisto kuolee voin tilalle ostaa väliaikaisesti myös tavallisen AAA-pariston ja käyttää laitetta sen avulla.

    Loppupäätelmät

    Olympus LS-P4 minitripodissa.

    Olympus LS-P4 on äänityslaite josta on tullut itselleni jokapäiväinen käyttöväline. Se tarjoaa mahdollisuuden äänittää WAV, FLAC sekä MP3-muodossa, siihen saa paritettua Bluetooth-kuulokkeet, sen akkukesto on erinomainen ja mikäli sisällä on AAA-akkuparisto voi sitä paristoa myös ladata laitteen ollessa kiinni USB-liitännässä. USB-liitin löytyy laitteen sisältä joten erillisiä kaapeleita ei tarvitse venkslata. Lisäksi laitteessa on 8 GB sisäinen muisti (josta toki osa on laitteen omassa käytössä eikä täysin käyttäjän käytössä) ja siihen voi laittaa lisäksi MicroSD-kortin jolloin tilan ei pitäisi ainakaan olla mikään ongelma.

    Liitännöissä löytyy lisäksi pieni mikrofonin sisäänmenoliitäntä sekä pieni kuulokeulostuloliitäntä, mutta näitä en ole vielä itse ainakaan testannut.

    Ainoat miinuspuolet mitä olen löytänyt on se, että laitteeseen ei voi tehdä vapaavalintaisia kansioiden nimiä mihin tallennuksiaan tekee. Pieni miinus isojen hyötyjen rinnalla.

    Kokonaisuutena Olympus LS-P4 on erinomainen tallennin jota on helppoa suositella.

  • Kotistudio kuntoon, osa 3 – Lexicon MPX 500 Reverb

    Lexicon MPX 500 on räkkiratkaisu reverbiin

    Kotistudion laitteiston siirtymisessä räkkiin yksi olennainen elementti mikä oli allekirjoittaneelle käytännössä katsoen välttämättömyys omaan soitantaan ja laulantaan oli kaiku. Kaikuefektiksi valikoitui tori.fi:n tai muusikoiden.netin torin kautta edullisesti löydetty Lexicon MPX 500.

    Aikaisemmin olen käyttänyt kaikuina Yamahan MG10XU -mikserin kautta tulevia reverbejä, mutta koska halusin kotistudion siistimmäksi oli tarve saada laitteet räkkiin. Yamahasta irtoavat kaiut on kyllä olleet omaan korvaani hyviä omaan käyttööni joten laadun osalta niissä ei ollut mitään valittamista eikä Lexiconista irtoavat kaiut jätä sen kylmemmäksi. Tämä tosin ei varmasti yllätä, koska Lexicon on kuitenkin tunnettu legendaarinen digitaalisten kaikujen valmistaja jolla on pitkä historia tässä markkinasegmentissä.

    Oma käyttöni tälle on ainoastaan vokaaliefektien ketjussa. Käytännössä vokaalit kulkevat tämän läpi ja tästä sitten otan jonkun mukavan presetin joka sopii omaan makuuni hyvin. Reverbilaite on kyllä monipuolinen ja tarjoaa säätövaraa, mutta pientä kosketushäiriötä muutamissa säätöputikoissa on (joka oli kyllä jo ostaessa tiedossa) ja manuaaliset säädöt monien parametrien osalta ei oikein kovin hyvin luonnistu ellei laitetta avaisi ja putsaisi liittimiä tai huoltaisi, mutta tämä ei omassa käytössäni ole ongelma sillä tuppaan muutenkin vetämään lähes aina presettejä käyttäen. Valmiista presettivalikoimasta löytyi nopeasti omaan laulantaan sopiva kaiku joten käytännössä mitään putikoita ei tule pyöriteltyä juuri koskaan. Helppoa ja toimivaa.