Category: Minimalismi

  • Matkalla minimalismiin, osa 13 ja muutama sana elokuvista fyysisessä muodossa

    Vanhoja elokuvia matkalla Koivukylän Kierrätyskeskusta

    Blogi on ollut jo jonkin verran hljainen. Olen ollut muutaman viikon jo kesälomalla eikä sinä aikana ole paljon tullut kotona asioita edistettyä tavaran vähentämisen suhteen. Syy on tietenkin myös se, että olen saanut jo luovuttua suurimmasta osasta ylimääräisiä tavaroita eikä tarkoituksena tietenkään ole heittää kaikkea menemään – ainoastaan ne, mitkä eivät enää ole käytössä ja joille ei ole jatkossakaan luultavasti mitään käyttöä.

    Jossain tapauksissa tietenkin saatan heittää asioita pois joita myöhemmin huomaan tarvitsevani tai muuten vain haluavani pitää, mutta tällaisten asioiden osalta voin aina mennä ja hankkia sellaiset takaisin. Mitä hinnakkaampi tai saatavuutensa osalta hankalasti takaisin hankittavampi tuote on, sitä pidempään sitä pitää itsellään “kaiken varuilta”. Sisällä kämpässä suurin osa turhasta tavarasta on jo päässyt muualle, mutta jotkut asiat vielä vaativat mietintää sillä joissain asioissa käyttöni menee kausittain eikä sen vuoksi ole järkevää tehdä tarpeettoman nopeita päätöksiä mihinkään suuntaan.

    Häkkivarastoni on kuitenkin vielä sellainen paikka, missä ylimääräistä tavaraa majailee. Pääosin ylimääräiset häkkivaraston tavarat ovat DVD-elokuvia joita pitkästä aikaa eilen kävin viemässä repullisen Koivukylän Kierrätyskeskukselle.

    Elokuvista en ole kuitenkaan kokonaan luopunut eikä ole ainakaan näillä näkymin sellaista suunnitelmaa ja olen myös kesäloman aikana ostanut itselleni monia elokuvia niin DVD:nä, BluRaynä kuin myöskin 4K BluRaynäkin. Vanhojen elokuvien poisvienti ja toisten elokuvien tilalle hankinta onkin lähinnä vain elokuvakokoelman uudelleen keräämistä erilaisella painotuksella. Elokuvia kohtalaisen paljon katsoneena on elokuvamakuni muuttunut, joten on ihan hyvä tehdä kokoelmaansa siivousta. Kymmenien repullisten pois vienti on ollut erittäin tehokas tapa siivota turhat teokset valikomasta.

    Elokuvat joita pääosin nykyään olen kokoelmaani kerännyt ja katsomisen jälkeen myös itselleni jättänyt ovat olleet selkeästi erilaisempia kuin aikaisemmin. Siinä missä aikaisemmin olin jättänyt itselleni käytännössä kaikki mitä itselleni oli jostain tullut hankittua tai saatua, nyt olen priorisoinut jätettäväksi ensisijaisesti tiettyjen julkaisijoiden julkaisuita. Tietenkin leffankin täytyy olla sellainen että haluan sen katsoa vähintään pariin kertaan jotta se kannattaa jättää itselle.

    Uusimmat hankinnat ovat olleet pääsääntöisesti aasialaisia (Japani, Kiina) tai eurooppalaisia siinä missä aikaisemmin valikoima koostui pääosin amerikkalaisista filmatisoinneista. Aikaisemmin valikoima on koostunut pääosin vuoden 2000 jälkeen tehdyistä teoksista vaikka tietenkin mukana on ollut jonkin verran myös 70-, 80- sekä 90-luvulla valmistuneita filmejä, mutta nyt painopiste on ollut enemmän vanhemmissa filmatisoinneissa.

    Kirjoitan tänne blogiin pian uusimmista hankinnoista erillisen postauksen josta näkee minkälaisia teoksia valikoimiin on päätynyt ja miksi. Kun saan joskus kaikki turhat poistettua valikoimasta ja jäljelle jätettyä ainoastaan kaikki ne jotka haluan säilyttää, eli että ne ovat tarkoituksella valikoimassa eikä vain siksi että en ole saanut aikaiseksi heittää niitä pois saatan tehdä myös niistä erillisen postauksen että mitä elokuvakokoelmaani tätä nykyä kuuluu.

  • Matkalla minimalismiin, osa 13

    Vanhoja avaimenperiä päätyi roskiin. Ainoastaan muutaman jätin talteen.

    Matka kohden minimalistisempaa elämäntyyliä on jatkunut tämänkin viikon aikana viemällä monta repullista tavaraa Kierrätyskeskukselle. Edellisen minimalismi-aiheisen postauksen jälkeen on tavaraa lähtenyt eritysesti häkkivarastosta.

    Tänään häkkivarasto tyhjeni kahden repullisen verran leffojen osalta. Lisäksi sieltä lähti vanha iso pressu joka oli aikoinaan skootterin päällä, vanhat luistimet sekä IKEA:n sohvapöydän pöydän välitaso. Aikaisemmin häkkivarastosta tällä viikolla olen vienyt pois useita IKEAsta vuosia sitten hankkimiani pahvilaatikoita. Kun niissä olleeet DVD:t on viety jo pois, on laatikot jääneet tyhjäksi eikä niille ole enää ollut tarvetta.

    Myös rinkallinen vanhaa elektroniikkaa on päätynyt uuteen kotiin tämän viikon aikana.

    Autokin on kokenut puhdistamista sillä olen irroittanut subwooferin sekä vahvistimen ja vienyt nekin pois. Kumpi jompi niistä oli jo lakannut toimimasta tai molemmat joten ne veivät ainoastaan turhaan tilaa takakontista. Nyt takakonttiinkin mahtuu paljon paremmin jälleen tavaraa.

    Matka jatkuu siis tasaisen varmalla tahdilla vaikka blogi onkin ollut hieman hiljaisempi jälleen lähipäivinä. Tavaran määrä kuitenkin vähenee ja asunto käy aina vain viihtyisämmäksi omaan makuuni eli asiat rullaavat hyvällä mallilla.

  • Matkalla minimalismiin, osa 12

    Makuuhuone näytti aamulla tältä.

    Muutama päivä on mennyt jälleen edellisestä blogipostauksesta liittyen matkastani kohden minimalismia, mutta matka ei ole pysähtynyt vaan on jatkunut tasaisen varmasti edeten kohden tavaramääräistä päämääräänsä. Minimalismi itsessään ei ole varsinainen päämäärä, vaan se on elämäntapa joka tukee muita elämäni päämääriä.

    Siisteys on kyllä itsessään myös päämäärä ja sen saavuttaminen ilman minimalismia on kohtalaisen mahdoton tehtävä ainakin itselleni, sillä käsitykseni siisteydestä on suhteellisen puritaaninen eikä se välttämättä vastaa sitä mitä se suurelle osalle muita ihmisiä on.

    Viime päiviin on mahtunut tuttuun tapaan paljon tavaran viemistä Koivukylän Kierrätyskeskukselle. Olen vienyt sinne tänään, eilen sekä viime perjantaina DVD-elokuvia. Lisäksi perjantaina vein sinne myös sellaisia CD-levyjä joita en kuitenkaan enää kuunnellut ja joita yleensä löytää juurikin Kierrätyskeskuksien kaltaisista paikoista.

    Lisäksi olen vienyt myös yhdet isoksi jääneet farkut kiertoon. Farkuissa on koko kutistunut vyötärössä kaksi pykälää, eli yhtä pykälää pienemmät farkut hommasin Dressmannilta muutamia päiviä takaperin. Tarkoitan yhdellä pykälällä siis sitä, että farkkuja myydään aina siten että kokonumerot on 30, 32, 34, jne. jolloin kun vyötärön koko on kutistunut ja numero on kutistunut kahdella, on ne yhtä pykälää pienemmät kuin edelliset koska välimallin farkkuja ei ole.

    Makuuhuone on muuttunut aamun jälkeen. Iso nurkassa ollut lipasto tuli myytyä ja vaihdoin samalla sängyn toiselle seinustalle.

    Aikaisemmin mietin että en UHD-elokuvia möisi, mutta lopulta kuitenkin tulokseen että oikeastaan sama ne on myydä nekin. Ilahduttavaa kyllä, ne menivät todella nopeasti ja niistä sai hyvin myös rahaa. Yksi pinkka on vielä kaapissa odottamassa loppuviikkoa josko yksi ostaja pääsee silloin tulemaan niitä hakemaan, mutta lähes kaikki muut on mennyt.

    Jätin itselleni ainoastaan kaksi UHD-elokuvaa. Toinen niistä on Criterion Collectionin julkaisuna Sofia Coppolan erinomainen The Virgin Suicides ja toinen on Akira jonka sain eräältä veljeltä syntymäpäivälahjaksi muutama vuosi takaperin. Pitää katsoa se vielä ainakin toisen kerran ja miettiä sen jälkeen laitanko sen joskus eteenpäin vai pidänkö itselläni.

    Siivoamisessa on päästy jo siihen pisteeseen että asunnon sisällä on monelta osin asiat sen verran hyvällä mallilla että olen jo siirtynyt häkkivaraston siivoamiseen. Tietenkin sisälläkin on vielä tavaraa joita voin karsia, mutta osa on sellaista että ne on laitettu esimerkiksi myyntiin mutta ne odottaa että joku niitä ostaisi ja siksi ne ovat kaapissa. Osa odottaa että lisään niistä myynti-ilmoituksen ja osaa en ole vielä käsitellyt mitä niille teen. Ne mitä en ole käsitellyt on kuitenkin kaapeissa eikä ne enää ole niin täynnä romua että se niin paljoa häiritsisi, joten on hyvä välillä siivota häkkivarastoa ja saada nopeammin konkreettisempia ja isoja tuloksia joiden siivoamisesta tulee lisää intoa siivoamiseen.

    Häkkivarastosta olen vienyt siis pois elokuvia, mutta tänään vein myöskin laukullisen kirjoja sekä sen laukun. Olen heittänyt myös menemään vanhoja vaatteita ja päiväpeittoja jotka on ollut vuosia jossain varastossa joten niitä en jaksanut lähteä viemään minnekään. En tiedä olisiko ne ollut hyvässä kunnossa vai olisiko miten huonossa kunnossa, mutta aivan kaikkea vanhaa tavaraa ei kannata viedä Kierrätyskeskuksellekaan heidän taakaksi.

    UHD-elokuvat tuli lähes kaikki myytyä pois

    Tästä on hyvä jatkaa matkaa jos Luoja suo! Tavaran määrä vähenee ja asunto on aina vain rennompi ja mukavampi olla ja elää. Kun eliminoi tarpeettoman tavaran määrän ei pöly pääse tekemään kotiaan jokaiseen nurkkaan ja yleisilme asunnosta muuttuu askel kerrallaan poikamiesboksista enemmän ihmisasutuksen näköiseksi kodiksi.

  • Matkalla minimalismiin, osa 11

    Yli 10 vuotta vanha käytöstä poistunut Mac poistui Kierrätyskeskukselle

    Tie kohden minimalistista elämää on jatkunut. Tänään ja eilen Kierrätyskeskukselle on päätynyt useamman repullisen verran tavaraa, eli kaksi repullista CD-levyjä ja kaksi repullista DVD-levyjä.

    Levyjen lisäksi sinne vein myös ensimmäisen ostamani Applen kannettavan tietokoneen, MacBook Pro 13″ vuodelta 2010 mikäli oikein muistan. Vuosia tämä kone oli käytössä ja tällä tuli sävellettyä varmaankin yli kymmenen levyllistä musiikkia joten konevanhus oli palvellut enemmän kuin hyvin. Uudemmat koneet on kuitenkin tullut elämääni jo kauan aikaa sitten eikä tämän kunto ollut kovinkaan hyvä, joten ruuvasin tästä kovalevyn irti ja vein Kierrätyskeskukselle. Kiitos näistä vuosista, toveri hyvä.

    Varsinaisten päivän tehtävien lisäksi olen myynyt paljon UHD-elokuvia. Tänään innostuin vielä viemään parvekkeelta kaksi vanhaa IKEA:n huonekalua pois tilaa viemästä. Pistin ne kappaleiksi ja lajittelin asianmukaisesti.

    Parvekkeella oli kaksi IKEA:n hyllyä
    Ylimääräiset huonekalut on nyt poissa. Vanhat sälekaihtimet on vielä tuolien takana jotka täytyy selvittää minne ne voi kierrättää. Lumilapion voisi viedä varmaankin häkkivarastoon jossain vaiheessa sillä takatalvi ei ehkä tule hetkeen.

    Askeleet kohden päätettyä päämäärää ovat siis yhä selkeät eikä vauhti ole hidastunut. Tästä on hyvä matkaa jatkaa.

  • Matkalla minimalismiin, osa 10

    Osa CD-levyistä lähti tänään Kierrätyskeskukselle

    Matka minimalismiin on jatkunut niin eilen kuin tänäänkin. Vanhoja petivaatteita on päätynyt roskiin, keittiön kaapeista on siivottu jälleen yksi vetolaatikko ja viskottu paljon tavaraa sieltä roskiin ja leffoja sekä CD-levyjä on tullut vietyä yhä Kierrätyskeskukselle. Lisäksi tänään vein myös vanhoja älyvalaisimia sinne koska ne sisältävät elektroniikkaa eikä niistä oikein tiedä minne ne oikeaoppisesti muualle pitäisi viedä.

    Askel kerrallaan matka minimalismiin siis etenee, tasaisen varmalla tahdilla. Tähän ei voi sanoa hitaasti mutta varmasti, sillä vauhti on kuitenkin kohtalaisen nopeaa ja tavaran määrä on vajaassa kuukaudessa pienentynyt radikaalisti.

    Kun tietää mitä elämässään haluaa tehdä ja on päättänyt sen tehdä, on muutos ainakin tällaisissa asioissa kohtalaisen helppoa. Niin kauan kuin elää konditionaalielämää missä aina pitäisi jotakin tehdä on luultavaa että mitään ei tee, mitä nyt pientä näpertämistä siellä sun täällä joka ei kuitenkaan muuta isoa kuvaa asioista. Vasta kun ajatusmalli muuttuu ja aidosti tietää mitä haluaa on muutoksen tekeminen ainakin itselle siinä vaiheessa suhteellisen helppoa – sen kuin vain tekee sen mitä aikoo eikä jää katsomaan turhaan taakseen. Koirat haukkuu ja karavaanit kulkee, mutta meikä poika sen kun porskuttaa tai jotain sinne päin.

    Eilenkin väheni tavaran määrä kotoa muutaman repun ja yhden muovipussin verran

    Tavaran vähentämisellä on ollut selkeitä etuja. Keittiössä on tullut siivottua paljon enemmän muutoinkin, tasot ja kaakelit on tullut putsattua kunnolla ja yleisilme on aikaisempaa siistimpi. Ikkuna kaipaa pesua, mutta ehkä sen tässä lähiviikkoina saa pestyä.

    Aikaisemmin ajattelin että en myy UHD-elokuvia pois, mutta laitoin sitten lopulta nekin myyntiin. Ainoastaan niistä jätän elokuvan The Virgin Suicidesin eli Sofia Coppolan erinomaisen elokuvan jonka olen katsonut lähivuosina kolmeen kertaan. UHD-elokuvat on ollut iloinen yllätys, sillä niitä on mennyt nopealla tahdilla ja paljon ihan kohtalaisen hyvällä 8 euron hinnalla.

    Tavaran määrä vähenee ja paremman elämän määrä lisääntyy. Jotain minimalismissa ja tavaran vähyydessä on sellaista mikä muuttaa jotain muutakin itsestäni, sillä nyt olen paljon enemmän myös kuntoillut. Kuntoiluun on kuulunut VR-laseilla The Thrill Of The Fight -nyrkkeilypelin pelaamista jossa palaa kalorit kovalla tahdilla, mutta lisäksi olen myös muuta lihaskuntoa ylläpitäviä liikkeitä taas tehnyt. Mielenkiintoisin puoli kuntoilun lisääntymisessä on ollut myös se, että se ei edes tunnu asialta mitä pitäisi tehdä ja mihin pitää itseään motivoida erikseen, vaan se tuntuu asialta mitä vain rupeaa tekemään ja haluaa tehdä. Ehkä tarpeeksi suuri määrä tyhjää tilaa aiheuttaa prioriteettien muuttumisen?

    Jotain muutoksesta kertoo myös askelmäärän merkittävä nousu viimeisen viiden viikon aikana. Edellisen 21 viikon keskiarvo oli 6530 askelta Apple Watchilla mitattuna. Viimeisen 5 viikon keskiarvo askeleissa on ollut 10473 askelta enkä ole edes itse erityisemmin tehnyt mitään asian eteen, muutos on vain tapahtunut. Ehkä sen takia kun olen vienyt tavaraa autolle, autolla Kierrätyskeskukselle, sieltä tullut takaisin jne. niin aina niissä väleissä on tullut kävelyä yms. enemmän kuin tavallisesti? Mene tiedä. Muutos on kuitenkin jotain mikä on vain tapahtunut automaattisesti tavaran vähentämisen sivuseurauksena. Hyvä niin koska se varmasti auttaa myös pudottamaan painon jälleen terveisiin lukemiin.