Category: Teknologia

  • Lyhyet ensikokemukset Xbox Series X:stä

    Xbox Series X ja Assassin’s Creed Valhalla

    Kiven alta kaivaen

    Muutama viikko takaperin onnistuin vihdoin ja viimein hankkimaan Gigantista Xbox Series X -pelikonsolin. Kuten monet pelimaailmaa tavalla tai toisella seuraavat tietävät on konsolin saatavuus ollut – ja on yhä – heikkoa Suomessa sekä muuallakin maailmassa.

    Ensimmäiset erät tulivat ja menivät ja Verkkokauppa.com, Elisa, CDON ja lähestulkoonsa kaikki muutkin paikat myyvät yhä ainoastaan eioota. Giganttiin näitä on tipahdellut ilmeisesti lähes joka päivä myyntiin, mutta yhtä nopeasti ne ovat myös sieltä uloskin kannettu. Muutama viikko takaperin huomasin että Vantaan Gigantissa näitä oli saatavana ja soitin onko niitä vielä jäljellä ja siinä vaiheessa oli kaksi kappaletta varastosaldona. Pari tuntia myöhemmin kun olisin palaverin jälkeen päässyt tuotetta hakemaan oli nettisivulta jo tuotteet kadonneet eli ne oli ostettu pois.

    Itä-Helsingin Itiksellä sivusto näytti että näitä olisi varastossa joten suuntasin sinne siinä toivossa että boxin saisin edes sieltä. Varauksia näille ei valitettavasti pystynyt tekemään joten ostoreissun joutui jättämään arvauksien varaan tuottaako se tulosta vaiko ei. Itikseltä Series X onneksi löytyi ja samalla reissulla matkaan tarttui myös Assassin’s Creed -pelisarjan uusin lapsi Valhalla.

    Käyttöönotto

    Series X:n ohjain oikealla, Xbox One X:n ohjain vasemmalla

    Muutaman unboxing-kuvan saattelemana konsoli tuli kaivettua paketista ja tökättyä kaapeleihin. Onneksi virta-, Ethernet- ja HDMI-liittimet ovat samanlaiset kuin edellisen generaation Xbox One X:ssä joten johtorumbaa ei joutunut kovin paljoa tekemään televisiotason kanssa. Vanha konsoli irti piuhoista ja uutta konsolia tilalle, virrat päälle ja menoksi.

    Käyttöönotto oli yhtä helppoa kuin aina, eli ohjeita seuraamalla selviää ilman että on tarvetta olla ylemmän asteen insinööritutkintoa taustalla. Suoraviivainen ja käyttäjäystävällinen kokemus toisin sanoen. Ensimmäisten muutamien gigojen päivityksien jälkeen oli konsoli jo taisteluvalmiudessa.

    Assassin’s Creed Valhalla sisään ja peli asentumaan. Konsoli tunnisti että peliin on saatavana päivitys jolla Series X:n tehot pääsevät oikeuksiinsa joten tietenkin laitoin senkin päivittymään. Onneksi kyseessä oli pienikokoinen (sarkasmivaroitus) päivitys ja siitä selvisi noin 62 gigan kokoisella latauksella. Ilman päivitystä peli kosahti jo alkuvideon päättymisen kohdassa joten vasta illalla myöhään tuli peliä päästyä pelaamaan.

    Ensimmäiset kokemukset

    Assassin’s Creed – Valhalla

    Ensimmäiset kokemukset Xbox Series X:stä ovat olleet positiiviset. Laite on hiljainen, Valhalla näyttää kauniilta, ruudunpäivitys on sulavaa ja etenkin valoefektien kohdalla on helppoa huomata tehojen kasvua aikaisempaan sukupolveen. Iltahämärä metsässä missä auringon viimeiset valonsäteet hyväilevät maata ennen sen vaipumista unen lempeään huomaaan on näyttävää katsottavaa. Toinen mistä tehon kasvun huomaa on tarkempi piirtoetäisyys paljon kauemmaksi kuin aikaisemmin ilman että ruudunpäivitysnopeus joutuisi kärsimään.

    Uudistunut ohjain on tuttu ja turvallinen mutta silti selkeästi parannus aikaisempaan. Aikaisemmassa ohjaimessa ei varsinaisesti mitään vikaa ole ollut, mutta Series X:n ohjaimen ristikko tuntuu mukavammalta kourassa. Lisäksi itseäni on ilahduttanut erillinen nappi kuvankaappauksien ottamiselle sillä kuulun niihin pelaajiin jotka pitävät kuvankaappauksien napsimisesta pelaamisen aikana. Osittain syynä on tietenkin se että tänne blogiin aina kirjoittelen välillä myös arvosteluita peleistä, mutta muutenkin on mukavaa ottaa kuvankaappauksia eri vaiheista pelimaailmoita.

    Koska ainoa kokemus tähän mennessä pelaamisesta tällä konsolilla on Assassin’s Creed Valhallasta en osaa sanoa mitään kuinka hyvin pelistä toiseen vaihtamiset käyvät käytännön elämässä, mutta varsinainen latausaika peliä käynnistäessä on ainakin tarpeeksi nopeaa että ei ainakaan itselleni iske tympääntyminen latausaikojen vuoksi.

    Loppusanat

    Ilta-aurinko laskemassa vuoren taa

    Muutaman viikon kokemuksien perusteella Xbox Series X on ollut hyvä ostos. Toki kokemuksia on vasta yhden pelin osalta (pelaan sen ensin loppuun ennen kuin aloitan muita isompia pelejä), mutta sen perusteella on jo helppoa huomata kehitystä aikaisempaan konsolisukupolveen.

    Luultavasti jatkossa uusien pelien ilmaantuessa tehoja aletaan vasta ottamaan irti aivan toden teolla joten mielenkiinnolla odotan kuinka näyttäviä pelejä jatkossa tullaan näkemään. Ensikokemukset lupaavat ainakin hyvää ja erityistä kiitosta Microsoftille täytyy antaa siitä että konsoli on yhä säilynyt hiljaisena ja siten miellyttävänä käyttökokemusta ajatellen.

  • Kokeilussa: Elgato Stream Deck

    Lyhyesti

    Viime vuoden lokakuussa hankin itselleni Elgaton Stream Deckin, joten nyt useamman kuukauden tätä vekotinta käyttäneenä voisin muutamalla sanalla kommentoida laitetta. Niille joille kärsivällisyys ei ole vahvin hyve ja jotka jo tietävät mitä vekottimella tehdään voi lyhyesti tämän blogini arvion kiteyttää sanoihin “Hyvä tuote, hintansa väärti, ostaisin uudelleenkin“.

    Elgaton Steam Deck on USB-liitäntäinen laite joka tarjoaa käyttäjälle suhteellisen monipuolisesti kustomoitavia painikkeita. Mikä parasta, painikkeet ovat graafisia ikoneita joiden visuaalista ulkoasua voi siis tietokoneelle asennettavan ohjelmiston kautta kustomoida haluamaansa suuntaan.

    Stream Deckistä on muutamaa eri kokoa; Stream Deck Mini jossa on 6 painiketta, Stream Deck (eli tämä) jossa on 15 painiketta sekä Stream Deck XL jossa painikkeiden määrä on 32.

    Mitä sillä siis tekee?

    Pääprofiili jota käytän; pikakuvakkeet mm. Telegrammiin, WhatsAppiin ja Dropboxiin

    Varsinaisesti Steam Deck on nimensä mukaisesti varmaankin suunnattu striimaajille, eli ihmisille jotka tekevät esimerkiksi pelaamisestaan livevideoita nettiin. Vaikka ensisijainen kohdeyleisö on striimaajat on tästä silti paljon ollut hyötyä myös itselleni vaikka en striimaamista harrasta.

    Käytännössä tämä tarjoaa näppärät visuaaliset pikanäppäimet joista tapahtuu eri asioita. Esimerkiksi itselläni on ikoneita jaettu useammalle sivulle ja pikanäppäimiin on ohjelmoitu ensimmäisellä sivulla pikanappeja CS:Go peliin, Telegram, Whatsapp, Dropbox, Reddit, Lightroom, Ligtroomin Export, Steam, näytön tallennus sekä kaksi pikanäppäintä joista voin vaihtaa kämpän valaistusta.

    Näppäimistö jota käytän (Corsair K95) sisätää muutamia ylimääräisiä G-painikkeita jotka onneksi ovat yhteensopivia Stream Deckin ohjelmiston kanssa. Toisin sanoen painaessa näppäimistöltä G1-, G2-, G5- tai G6-painiketta vaihtaa se Stream Deckin sivua eli profiilia. Eri profiileissa on erilaiset ikonit, joten voin helposti jaotella Stream Deckin kuvakkeet aihekohtaisesti.

    Ensimmäisessä profiilissa käytän kaikkia sekalaisia painikketa (nuo Dropbox, Reddit yms.), toisessa profiilissa käytän blogaamiseen liittyviä painikkeita ja kaksi viimeistä profiilia on varattu stream deckin höpöhöpö-animaatioon ja asunnon valaistuksen värien ja tunnelman vaihtoon (Philips Hue -valojen ohjaus).

    Monipuolista makromahdollisuutta

    Profiilisivu jossa yleisimpiä blogaamisessa käyttämiäni kuvakkeita

    Vaikka monet käyttämäni kuvakkeet ovat yksinkertaisia pikakuvakkeita jotka käynnistävät jonkin ohjelman tai verkkosivun on silti muutamia painikkeita joiden taakse kätkeytyy useampien näppäimien ja komentojen kombinaatioita.

    Esimerkiksi LrC-kuvakkeen (Lightroom Classicin käynnistys) vieressä oleva nuoli tekee Lightroomissa kuvan exporttauksen jonka lisäksi se avaa valmiiksi Windowsin resurssienhallinnasta sen hakemiston mihin exporttaukset menevät. Käytännössä exportin jälkeen ei tarvitse lähteä manuaalisesti naksuttelemaan pitkin hakemistoja vaan Lightroomista viedyt kuvat löytyvät helposti ja nopeasti.

    Oikean alanurkan Screenshot-painike käynnistää Snipping toolin ilman että tarvitsee itse muistella mikä sen pikanäppäinkombinaatio oli ja “Arvosana”-painike lisää merkkijonon jota käytän aina elokuva-arvosteluiden lopussa. Toisin sanoen yhden napin taakse voi ohjelmoida käynnistymään ohjelman tai ohjelmia, bindata erinäisiä näppäimistön pikanappeja tai vaikkapa tallentaa yleisimmin käytettyjä tekstipätkiä.

    Vaikka 15-painiketta saattaa kuulostaa vähäiseltä ei käytännön elämässä luultavasti monellakaan tule nappien vähyys olemaan kovin helposti ongelma, sillä nappeihin voi määritellä että se vaihtaa eri profiilin ja yksi nappi voi olla myöskin kansio jonka alla on lisää nappeja. Käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset ja enemmän oma mielikuvitus on rajana.

    Loppupäätelmät

    Stream Deckiä on tullut käytettyä nyt lähes viisi kuukautta ja käyttö on ollut lähes jokapäiväistä. Kokemukset laitteesta ovat pelkästään positiiviset. Ohjelmisto on ollut vakaa, kustomoitavuus on ollut monipuolista eikä nappien tuntumankaan kanssa ole ollut mitään ongelmia. Yksinkertainen mutta toimiva laite.

    Alunperin ostin tämän siinä tarkoituksessa että laittaisin tämän kiinni Maciin ja sijoittelisin tämän sähköpianon päälle ja pistäisin siihen pikanapit joista saan nopeasti käynnistettyä tallennuksen Logiciin, mutta huomattuani tuotteen näppäryyden Windows-koneessa jokapäiväisessä käytössä en ole vekotinta saanut vielä edes koetettua Logicin kanssa.

    Olen laitetta koettanut myös Mac-koneessa eikä siinä vähäisen käytön perusteella ole ilmennyt myöskään mitään ongelmia. Ehkä vielä jonakin päivän hankin toisen tällaisen siihen käyttöön mihin sen alun perin ajattelinkin hankkia 🙂

  • Kokeilussa: Lightning to USB 3 Camera Adapter

    Hankin joitain päiviä takaperin Verkkokauppa.comissa ostoksilla käydessäni Lightning to USB 3 Camera Adapter -adapterin. Sen avulla on mahdollista liittää iPhoneen sekä ilmeisesti myös iPadeille erinäisiä USB-liitäntäisiä laitteita sekä samaan aikaan syöttää laturista virtaa ainakin iPhonelle (en ole testannut iPadilla tämän toimivuutta).

    Nimestä päätellen ensisijaisesti tämä on luotu kameran liittämistä varten, mutta koska käteni ulottuvilla ei ole sopivaa kaapelia en kameran liittämistä ole voinut kokeilla. Oma tarpeeni muutenkin oli ensisijaisesti ulkoisen audio interfacen liittämiseksi (Scarlett 2i2) ja siinä käytössä laite tuntui pikaisen testin perusteella toimivan moitteettomasti kunhan iPhonen laturi antoi samaan aikaan virtaa tähän adapteriin. Ilman virran antamista laturilta puhelin ilmoitti lisälaitteen vaativan enemmän virtaa eikä se toiminut.

    iPhoneen kytkettynä Focusrite Scarlett 2i2 toimi äänien ulostulossa ainakin esim. Spotifyssä sekä YouTubessa mutta myös äänien sisäänmenossa ainakin GarageBandissa. Tämän pulikan avulla puhelimen GarageBandiin sai äänitettyä Shuren SM58:lla ääntä sisään audioraidaksi.

    Tärkeimpänä käyttötarkoituksena äänien sisäänmenossa itselleni oli kuitenkin saada parempaa ääntä iPhonella kuvattuun videoon suoraan ja tässäkin käytössä ainakin Scarlett 2i2:n kautta ulkoinen audio interface toimi hyvin äänilähteenä. Kunhan olen jokin päivä audio interfcena toimivan mikserin äärellä pitää tämä testata myös sen kanssa.

    Koetin tätä adapteria myös Korg Microstationin kanssa siten että kyseinen kosketinsoitin toimisi MIDI-koskettimistona iPhonen GarageBandille ja tämä tuntui toimivan suoraan ilman mitään säätöä. Käytännössä siis iPhonea voi käyttää äänilähteenä ja fyysistä USB-koskettimistoa voi käyttää soittamiseen.

    Lisäksi koetin myös muistikortinlukijalla valokuvien siirtämistä kännykälle. Erikoista kyllä muistikortinlukijan tapauksessa puhelin vaati myös adapterin kautta lisävirran syöttöä, mutta lisävirtaa saatua Kuvat-ohjelma tunnisti muistikortin ja sieltä sain valokuvia siirrettyä kännykälle suoraan.

    Nopeiden ensitestien perusteella adapteri vaikuttaa kätevälle ja monenlaisten lisälaitteiden kytkemiseen sopivalle laitteelle – tai ainakin omaan käyttööni tarpeellisten vekottimien kytkemiseen soveltuvaksi.

  • Kokeilussa: Optoma ML1050ST+ videotykki

    Optoma ML1050ST+ on minikokoinen videotykki. Vieressä verrokkina CD-kotelo.

    Yleistä

    Elokuun alussa hankin Optoma ML1050ST+ -videotykin. Poikkeuksellista tässä videotykissä on sen todella pieni koko, kepeys (420 g) sekä suhteellisen hyvä valovoima kokoonsa nähden. Laitteessa on microSD-korttipaikka sekä USB-liitäntä tavallisen HDMI-liitännän lisäksi, joten sisääntulevaa materiaalia saa tykille useampaa eri reittiä pitkin.

    Natiiviresoluutio on 1280×800 eli mitään FullHD:tä tältä tykiltä ei kannata lähteä odottamaan, mutta mikäli katsoo DVD-tason materiaalia on laitteen resoluutio täysin riittävä siihen sillä DVD kykenee PAL-järjestelmissä ainoastaan 720 × 576 resoluutioon. Valoteho on 1000 ANSI lumenia ja kontrastisuhde 20 000:1. Heittosuhteena on 0,8:1 joten kyseessä on lähiheijastetykki.

    Äänitason luvataan olevan 22 dB joten laite on myös miellyttävän hiljainen käytössä. Tykki on LED-tekniikkaa ja käyttöikää luvataan 20.000 tuntia joten tykkiä voi surutta käyttää tuntikausia päivässä vailla huolta lampun palamisesta loppuun kovin herkästi.

    Tykin liitännät on tarpeeksi monipuoliset

    Laitteen mukana toimitetaan myös rimpula kaukosäädin, tykin koon huomioon ottaen suhteellisen kookas muuntaja sekä käytännöllinen kantolaukku jonka sisälle tykin, muuntajan sekä kaukosäätimen saa mahtumaan. Kantolaukku on ollut todella hyvä sillä se auttaa pitämään tykin ja sen pakolliset oheistavarat yhdessä ja samassa paikassa helposti löydettävissä.

    Tuotetta myydään tätä kirjoittaessani Suomessa ainakin Verkkokauppa.comissa josta oman tykkini hankin (katso täältä). Hintaa laitteella on tällä hetkellä 692,22 eur.

    Kuvanlaatu

    Yksi tärkeimmistä ja monesti myös tärkein ominaisuus videotykissä on sen kuvanlaatu joka Optomalla on hyvin hallussa. Sen kuvanlaatu on monelle katsojalle riittävä ja esimerkiksi näissä esimerkkikuvissa video on tykitetty 106″ valkokankaalle josta sitten olen ottanut valokuvia videon pyöriessä, joten pientä epätarkkuutta kuvaan varmasti tulee myös siitä.

    Omaan silmääni Optoman kuvanlaatu ja valovoima ovat kuitenkin olleet erinomaisia, etenkin kun suhteuttaa sen tykin kokoon. Ainoa mitä kuvanlaadullisesti toivoisin olisi parempi natiiviresoluutio jonka toivoisin toki olevan vähintäänkin FullHD-tasoa. Tällaisenaankin se on kuitenkin omaan silmääni täysin riittävä eli sillä on miellyttävää katsoa elokuvia ja niistä on helppoa nauttia. Käytännössä jos itseni pitäisi tehdä valinta otanko 55″ television vai tämän jolla mieluummin katsoisin elokuvani, olisi valinta ehdottomasti tämä mikäli huonetta on mahdollista saada tarpeeksi pimeäksi. Yllä olevat kuvat on otettu olohuoneessa iltahämärällä verhojen ollessa auki.

    Mikäli kotoa ei löydy valkokangasta, on suoraan valkoista seinää vasten tykittäminenkin yksi optio jota itse olen käyttänyt tällä tykillä makuuhuoneessani. Seuraavat kuvat on otettu suoraan valkoista seinää vasten.

    Muita havaintoja

    Optoman videotykin USB-liitäntä on ollut tervetullut ominaisuus, sillä siitä riittää virtaa ainakin Chromecastille. Chromcast kiinni HDMI-liitäntään, USB-liitännästä virrat ja sen jälkeen vain Chromecastin asetukset kuntoon ja Netflixiä tai YouTubea katsomaan. Onneksi virtaa riittää USB:n kautta tarpeeksi eikä Chromecastia varten joudu kuljettamaan seinäadapteria virralle.

    Laitteen sisäinen muistikortinlukijakin on kätevä. Sen avulla laitteella voi katsoa suoraan valokuvia ja joitain muitakin liitteitä, mutta monelle tärkeimpänä myös elokuvia. Harmillisesti videotiedostoon upotettuja tekstityksiä tykki ei osaa näyttää, joten ohjelmat joutuu katsomaan ilman tekstityksiä tai vaihtoehtoisesti transkoodaamaan itse siten että tekstitykset on suoraan poltettu kuvaan kiinni. Tuetut videotyypit löytää valmistajan sivuilta tuotteen ohjekirjasta (katso ohjekirja täältä).

    Kaukosäädin laitteessa on onneton rimpula, mutta ajaa asiansa. Ääniulostulo on tarpeeksi hyvä että siihen voi heittää vaikkapa matkakaiuttimen kiinni. Itse olen useammankin elokuvan tämän kautta katsonut Chromecastilla Netflixistä siten että äänet on mennyt piuhaa pitkin tykin takana olevasta liitännästä Bosen Soundlink Revolve Plussaan (katso täältä). Matkasetuppina tämä on varsin toimiva ratkaisu ja reissussa elokuvien katsominen isolta seinältä on ollut hyvä kokemus.

    Loppupäätelmät

    Vaikka Optoma on hyvä, on siinä silti vielä mahdollisuuksia parannuksiin joita toivon mukaan joskus tulevaisuudessa saamme nähdä. Yksi toivomani vaikkakaan ei kovin suuresti kaipaamani ominaisuus olisi FullHD-tasoinen natiiviresoluutio. Olisi myös hienoa mikäli tämän saisi toimimaan aidosti langattomasti, eli siten että tässä olisi akku jossa olisi tarpeeksi hyvä akkukesto eikä virtaa tarvitsisi ottaa pistorasiasta muuntajalla. Tämä kuitenkaan ei saisi tapahtua valovoiman ehdoilla, joten voi olla että tätä toivetta saa odottaa hyvän tovin.

    Lisäksi mitä tämä kaipaisi olisi sisäänrakennettu YouTube, Netflix ja muut vastaavat jolloin tarvetta Chromecastille tai vastaavalle ei olisi. Myöskin Bluetooth-liitäntä olisi enemmän kuin sata jänistä, sillä tällöin äänet saisi langattomasti joko kuulokkeisiin tai matkakaiuttimeen ja jälleen olisi vähemmän tarvetta kaapeleille. Myöskin tarkennus olisi mukava jos sen voisi tehdä fyysisesti linssin ympäriltä eikä valikoiden kautta selaillen.

    Kokonaisuutena kehitystoiveista huolimatta Optoma ML1050ST+ on erinomainen tykki jolla on ilo katsoa elokuvia. Sen valovoima on hyvä pimeään huoneeseen ja kuvanlaatu tarpeeksi hyvä mikäli on tottunut DVD-tasoiseen kuvanlaatuun. Allekirjoittanut katsoo ison osan elokuvista muutoinkin DVD-levyltä joten itselleni kuvanlaatu ei aiheuta ongelmia.

    Mikäli etsinnässä on pienikokoinen lähiheittotykki (HUOM! Ei ultralähiheitto!) jonka voi helposti kuljettaa mukanaan melkein minne vain missä virtaa saa seinästä, kannattaa Optoman ML1050ST+ ainakin käydä katsomassa josko se vastaisi tarpeita.

  • Pätkivän nettiyhteyden selvittelyä

    Netin toimivuuden mittausta

    Kotini nettiyhteys tulee kaapeliverkon kautta ja on tullut siitä asti kun olen tässä asunnossa asunut. Satunnaisia epämääräisiä pätkäisyitä on ilmennyt aina toisinaan ja virtojen sammuttamisen jälkeen nettipurkista toimivan yhteyden takaisin saamiseen on saattanut mennä useita tunteja vaikka normaalisti pitäisi kyseessä olla muutamien minuuttien operaatiosta.

    Maaliskuusta saakka olen tehnyt töitä etänä joten toimivalle nettiyhteydelle on ollut tarvetta tavallista enemmän. Jostain syystä lähikuukausina on saanut muutamia kertoja soitella operaattorille epämääräisistä katkomisista jossa nettiyhteys katkeaa modeemilta asti, joten vika rajoittuu kaapelointiin, fyysiseen liitäntään tai modeemiin itsessään sen perusteella eikä niinkään omaan sisäverkon laitteistoon ja niiden kytkentöihin.

    Vetäisin jo kertaalleen resetoinnin purkille mutta ongelma ei poistunut joten viime viikon lopulla operaattori lähetti huoltomiehen tutkimaan netin toimivuuden matalamalla tasolla. Matalammalla tasolla tarkoitan siis fyysistä tasoa. Huoltomies mittaili signaalia mitä seinästä tuli postauksen alussa kuvassa näkyvälle vekottimelle jotta saisi analysoitua ja rajattua vian ilmenemispaikkaa.

    Esimerkkinä vika voi olla taloyhtiön kellarilta asuntooni tulevassa kaapeloinnissa, seinässä olevassa rasiassa, kaapelissa seinän ja modeemin välillä sekä tietenkin kaapeliverkossa vaikka naapuriasunnoissa olevat häiriötä aiheuttavat laitteet. Jos naapurissa vaikkapa jollakulla on tehokas antennivahvistin voi se aiheuttaa häiriöitä nettiin. Tavasta miten ongelma ilmenee ei kuitenkaan olisi syytä tällaista onneksi olettaa, koska sellaisille ei pystyisi tekemään mitään omasta asunnostaan käsin.

    Huoltomies vaihtoi seinään rasian joten nyt seinässä on erillinen pistoke netille ja erillinen pistoke televisioantennille kun aikaisemmin molemmat tuli samasta ja olivat haaroitinpalikan kautta jakautuneena sitten oikeille laitteille. Samoin hän sanoi että he mittailevat operaattorin päässä signaalitasoja siitä mitä tulee taloyhtiön kellarille ja vertailevat niitä niihin tasoihin mitä tulee asunnolleni asti. Mikäli näiden välillä on paljon heittoa vikaa voi hyvinkin olla asunnon ja kellarin välisessä kaapeloinnissa. Mikäli taas signaalitasot pysyvät stabiilina vika luultavasti voi poistua modeemin vaihdon myötä.

    Saapa nähdä kuinka käy ja saako ongelman poistumaan 🙂