• Leffalauantai: The Purge: Anarchy (Puhdistuksen yö: Anarkia)

    Sergeant (Frank Grillo)

    The Purge: Anarchy (IMDB) on vuonna 2014 julkaistu toiminnallinen kauhu/sci-fi elokuva jonka on ohjannut James DeMonaco. Pääosaroolituksissa nähdään Frank Grillo, Carmen Ejogo sekä Zoë Soul.

    The Purge: Anarcyn tarina on kuvaus Yhdysvalloista missä valtaan nousseet uudet perustajajäsenet ovat luoneet lain tai asetukset jonka perusteella kerran vuodessa järjestetään puhdistuksen nimellä tunnettu operaatio minkä aikana kansalaisilla on oikeus tehdä rikoksia ja selvitä niistä ilman sanktioita. Tällaisiin sormien läpi katsottaviin rikoksiin laskeutuvat myös murhat joten 24 tuntia kestävä puhdistus on monelle kunniaiselle lakia noudattavalle kansalaiselle ajankohta milloin pihalle ei mielellään mennä pyörimään.

    Monet kansalaiset eivät ymmärrettävästikään pidä kyseisestä operaatiosta ja vastarintaliikehdintääkin on havaittavissa ja myös puhdistuksen vastaisia videoita leviää. Näissä videoissa puhutaan myös teorioita siitä että hallitus haluaa kitkeä köyhiä alueita pois järjestämällä tämän tapaisia operaatioita.

    Köyhällä alueella asuvat ja puhdistuksen aikana kotiinsa linnoittuvat Eva Sanchez (Carmen Ejogo) ja Cali (Zoë Soul) saavat huomata että kotonakaan ei ole turvallista ja pian he ovatkin jo kadulla taistelemassa elämästään. Omista syistään puhdistuksen aikana ulkona ajava Sergant (Frank Grillo) sattuu myös paikalle ja huomaa Evan ja Calin pistävän hanttiin heidän kimpussaan olevalle väelle. Alussa Sergant ajattelee jättää heidät oman onnensa nojaan kuten tapana tuona aikana on, mutta lopulta hän menee auttamaan naisia. Pian porukka onkin yhdessä viettämässä selviytymistaisteluaan.

    Eva (Carmen Ejogo)

    The Purge: Anarcyn tarina oli varsin mielenkiintoinen ja omaperäinen kokonaisuuden kannalta vaikkakin tarinan sisälle mahtuikin myös monissa muissa elokuvissa tai tarinoissa tunnettuja juonikuvioita. Esimerkiksi yhteiskunnan parempiosaisten suorittamat puhdistukset itsellensä turvallisissa olosuhteissa vailla mitään riskiä tai vaihtoehtoisesti huono-osaisempien ihmisten kaduilta kaappaamiset ja heidän käyttäminen pelialueella metsästyksen kohteena ovat tematiikaltaan sellaisia joista on kuullut vuosien mittaan useissa salaliittoteorioissa.

    Tarinan kuljetus on kautta linjan hyvin eteenpäin menevää ja mielenkiintoa ylläpitävää. Sinne mahtuu pienemmässä mittakaavassa sekaan jollain muotoa yllättäviäkin käänteitä mutta isommassa perspektiivissä toki pitäydytään suhteellisen ennalta-arvattavissa raameissa.

    Mielenkiintoisen tarinan lisäksi elokuva toimii hyvin myös muutenkin. Kokonaisuutena ohjaus on toimivaa tasoa vaikka muutamasta kohdasta jäikin hieman fiilis että tarpeettoman paljon selitetään katsojalle asioita jotka luultavasti oli muutenkin jo selviä. Lisäksi Sergantin elämässä on piirteitä mitkä olivat omaan makuuni tarpeettomankin kliseisiä, mutta onneksi nämä eivät olleet kuitenkaan ylikorostuneita.

    Cali (Zoë Soul)

    Elokuvasta jäi kokonaisuutena selkeästi positiiviset fiilikset. Se on kaikin puolin toimivaa tasoa oleva elokuva, siinä on mielenkiintoinen idea ja sen toteutus on hyvä. The Purge: Anarchy onnistui olemaan omaan makuuni myös paikoitellen suhteellisen ahdistavakin teemansa vuoksi joka on tietenkin vain osoitus siitä että filmatisointi on onnistunut välittämään katsojalleen tunnelman hyvin.

    Ainoat miinukset tulevat paikoitellen tarpeettomastakin kliseisyydestä, mutta tästäkin huolimatta kyseessä on katsomisen arvoinen elokuva.

    Arvosana: 7/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 125 770 annettuun ääneen”]6,5/10[/simple_tooltip])

  • Perjantaipullo: Schmucker Rosé Bock

    Schmucker Rosé Bock on saksalaisen Privat-Brauerei Schmuckerin panemaa vahvaa lageria (doppelbockia). Oluessa on alkoholitilavuutta 8.0 %, katkeroita 28.0 EBU ja kantavierrettä 18.4 °P. Vahvuutensa vuoksi olutta on saatavana Suomessa ainoastaan Alkosta.

    Oluen aukaistua pullosta löytää makean mutta silti tutun bockin tuoksun. Tuoppiin kaadettuna makea tuoksu nousee vielä miellyttävämmin esiin ja säilyy kohtalaisen kauan mukana.

    Sisällön kaataminen tuoppiin vaatii hieman aikaa sillä pinnalle muodostuu hieman vaahtoa joka säilyy pinnalla sen verran kauan että koko pulloa ei (allekirjoittaneen) normaalilla kaatovauhdilla onnistu saada lasiin.

    Oluen väri on kaunis kuparinpunainen. Suutuntuma on kuvattu alkon sivuilla täyteläiseksi mutta omaan makuuni menee lähemmäksi keskitäyteläistä. Suutuntumassa nousee esiin alussa mietoa terävyyttä joka kuitenkin katoaa pian mausta pois. Maku on karamellimainen ja hieman imelä ja siinä on yrttimäistä sivumakua. Varsin positiivinen tuttavuus.

    Musiikiksi tämän kanssa menee jonkinlainen elektroninen goottipoppi, esimerkiksi Cattac – Cannot Stop tai The Black Capes – Wolfchild.

  • Reissu Prahaan – Päivä 7

    Näkymää Prahan lentokentältä

    Viimeinen reissupäivä on takana ja istun nyt turvallisesti Vantaan Koivukylässä oman kotini rauhaisassa ympäristössä keittiön pöydän ääressä naputtelemassa tätä lyhyttä postausta. Kello on nyt 01:44 joten aamuyö on pitkällä. Olimme kaverini kanssa perillä asunnollani noin puolen yhden maissa eli yöhön asti meni takaisin paluu. Lento oli ennen yhtätoista jo laskeutunut maahan mutta Helsinki-Vantaan kentällä jäimme vielä syömään hodarit kun nälkä meinasi puskea päälle. Eipä toisaalta ihme, sillä mitään lämmintä ei ollut tullut koko päivänä syötyä.

    Tämä päivä meni käytännössä katsoen lähes kokonaan lentokentällä istuskellen. Aamu alkoi kahdeksalta, siitä sitten siirryimme aamupalalle ja sen jälkeen vielä noin tunnin maleksimme hotellihuoneella. Pakkasimme kamppeet kasaan ja menimme palauttamaan ovilätkät hotellin respaan.

    Respan neidiltä tuli vielä kysyttyä neuvoa että oliko metron A päätepysäkki mistä pääsi vaihtoyhteydellä sitten lentokentälle, mutta hän neuvoi paljon paremman reitin ratikkaa käyttäen. Hän myös kirjoitti paperille meille pysäkin nimen missä meidän täytyy jäädä pois ja mistä vaihtaa bussiin. Hän vielä varmisti että saanko selvää mitä lapussa lukee – mene tiedä ajatteliko hän että nämä kaksi sankaria eksyvät vielä matkalla jonnekin jos mitään epäselvää on tekstin lukemisessa 😀 Neuvot olivat todella hyvät ja säästimme kävelyssä noin kilometrin kun ei tullut metroasemalle käveltyä 🙂

    Raitiovaunu kulki noin 300 metrin päässä hotellilta (jos oli niinkään paljoa matkaa pysäkille) joten kauas ei tarvinnut kävellä. Siitä sitten hyppäsimme oikeaan kulkuvälineeseen kun se tuli kohdalle ja menimme ohjeiden mukaisesti suoraan oikeaan paikkaan. Ratikan kyydissä mennessä määränpäähämme havaitsimme että olisimme kaupungille päässeet aina merkittävästi lähempääkin kuin käyttämältämme metroasemalta. Noh, tietääpä sitten ensi kerralla jos menee Eurowings-hotellille Praha 3:lle 😀

    Harmillista että tämä lehti ei ollut englanniksi, olisi ollut kiintoisaa luettavaa ainakin kansikuvan perusteella

    Lentokentällä olimme jo yhdentoista jälkeen. Hotellihuoneen piti olla tyhjä kello 11 mennessä ja koska mukanamme oli matkalaukut ja muut roinat emme tänään halunneet lähteä niiden kanssa enää pyörimään minnekään. Samoin emme olleet varmoja kuinka kauan meillä menee kenttää etsiessä ja kentällä oikeiden paikkojen etsimiseen joten päätimme varata mieluummin viimeisen päivän kentällä hyvissä ajoin olemiseen ja siellä maleksimiseen kuin arpoa viimetingassa mitä pitää tehdä ja mihin aikaan missä päin kenttää.

    Kaikki meni kuitenkin todella helposti; kenttä löytyi nopesti, kentälläkin oikeat paikat löytyi helposti joten jos kahta tuntia aikaisemmin olisi kentällä ollut olisi hyvin kerennyt kaiken tuon selvittämään (eli missä on turvatarkastuspiste, miten se toimii Prahan kentällä, missä on lähtöportit ja muut sellaiset). Parempi kuitenkin näin ensikertalaisina pelata varman päälle kun romujen kanssa ei kuitenkaan ollut intoa lähteä pyörimään kaupungille.

    Päivä meni siis lorviessa lentokentällä. Rupattelimme niitä näitä, kävimme juomassa kahvia kentällä olevissa kahviloissa, söimme patonkia ja jotain leivoksia ja muuta sellaista tavallista mitä lentokentällä odotellessa ihminen normaalistikin keksii.

    Paluu Suomeen

    Lennolle meno oli suoraviivaista ja mutkatonta. Tämäkin lento tosin oli hieman myöhässä (15 minuuttia koneeseen pääsy viivästyi) mutta onneksi sillä ei ollut mitään väliä. Helsinki-Vantaan asemalta sitten etsimme R-Kioskilta paikallisliikenteen liput, pysähdyimme syömään hodarit ja jatkoimme sitten junalla Hiekkaharjuun josta vaihto Koivukylän junaan.

    Kotona sitten heti ensimmäiseksi keitin itselleni kahvit ja kaverille teet. Oli mukava reissu mutta mukavaa oli myös palata takaisin!

    Mikäli viimeisen reissupäivän videoista tuli tolkullista materiaalia teen vielä siitäkin tänne koostevideon ja päivitän tätä postausta kun olen sen saanut tehtyä. Lähipäivinä tulee blogiin myös pääsääntöisesti valokuvapostauksia reissun varrelta otetuista kuvista jahka niitä kerkeän käymään tarkemmin läpi 🙂

    Nyt kuitenkin uni alkaa kutsumaan puoleensa joten täytynee laittaa läppäri unille ja siirtyä itsekin kohden Nukku-Matin valtakuntaa. Kauniita unia ja kuulemiin seuraavaan kertaan!

    https://www.youtube.com/watch?v=JJyoFkjK0PE