Videotykki tuli hommattua!

Mizantropia – I’m after you pyörimässä

Kuten instagrammiani seuraavat tietävät (sekä jotkut muutkin) hankin viikko sitten sunnuntaina videotykin. Verkkokauppa.comin Outletistä löytyi 499 eurolla UST-videotykki eli ns. Ultra Short Throw -tykki jonka normaali hinta olisi ollut 1399 eur joten tykki täytyi kantaa pyörimästä pois kotiin testaamista varten. Outletin kautta ostettuna mukaan tulee normaali takuu sekä tavallinen palautusmahdollisuus joten mitään sinänsä testaamisella ei menetä aikaansa lukuunottamatta.

Hankin samalla tykin seuraksi myös 108″ kankaan joka on jaloillaan seisovaa sorttia. Värkkäilimme tykin ja kankaan serkkupojan kanssa paikalleen ja havaitsimme kankaan huonoksi. Katsoimme kuitenkin leffan tykillä ja kankaalla ja kangasta lukuunottamatta kokemus oli hyvä.

Samana iltana katsoin vielä tykillä toisen leffan kangasta vasten ja tulin tulokseen että tykkiä täytynee koettaa myös seinälle siltä varalta että se olisi parempi. Koetin ensin tykkiä makuuhuoneessa seinää vasten ennen kuin koetin siirtää sen olohuoneeseen seinää vasten tykittämään kuvaa. Syynä tähän oli se että olohuoneessa testaaminen seinää vasten vaati television pois edestä siirtämistä ja näin ollen enemmän vaivaa.

Makuuhuoneen seinältä katsottuna tykki vaikutti varsin hyvältä joten päätin sitten siivoilla olkkarista telkkarin pois edestä ja tykitellä kuvaa seinälle suoraan myös olohuoneessa. Tykki suoraan seinälle heijastettuna (valkoiset seinät) oli merkittävästi parempi kokemus kuin huonolle kankaalle heijastettuna, sillä kankaalla tuli rasittavaa aaltoilua kuvaan. Seinässä epätasaisuudet olivat maltillisempia ja vähemmän rasittavia.

Maanantaina katselin leffoja sitten suoraan seinältä ja tiistaina aamulla laitoin Audiokauppaan kyselyä heillä olevasta 100″ kankaasta. Kyselin yleisiä kysymyksiä ja sitä onko mahdollista kotiinkuljetukset yms. Kaupalla oli kiitettävän hyvää asiakaspalvelua ja he olivat yhteydessä nopeasti ja puhelimitse sitten juttelimme myös aiheesta ja sain kyseltyä kysymykseni ja sovittua kotiinkuljetuksen ja kasauspalvelun järkevästä lisähinnasta.

Omnimar – Sadizm biisi kankaalla

Keskiviikkona viime viikolla kangas tuotiin kotiin ja kasailtiin täällä paikan päällä. Operaatio kesti useamman tunnin joten ihan hyvä että otin asennuspalvelun koska itsellä olisi luultavasti mennyt päivä. Lisäksi seinään kangasta ei olisi tullut saatua omilla työkaluilla vaan se olisi vaatinut porakoneen omaavaa kaveria paikalle tekemään töitä joten kasauspalvelu oli todellakin hintansa arvoinen.

Nyt tykillä on jo useampia leffoja kerennyt katsomaan kankaalla sekä lisäksi musiikkivideoita YouTubeta ja sarjoja Netflixistä. Ensikokemukset on olleet todella positiiviset ja onhan sadan tuuman ruudulta leffojen katselussa oma fiiliksensä.

Asia joka eniten itseäni mietitytti on se että voiko tykin kuvaa katsoa valkoiselle seinälle heijastettuna lainkaan? Oma mielipiteeni on että kyllä voi, hyvinkin. Jos seinä on tarpeeksi tasainen ja verhot tarpeeksi huonetta pimentävät niin kokemus ei ollut missään nimessä huono ainakaan omalla tykilläni (BenQ W1600UST). On silti huomioimisen arvoista että se ei ole lähellekään yhtä hyvä kokemus kuin hyvällä kankaalla katsottuna, mutta ajatus siitä että tykillä ei voi katsoa jos ei ole kunnon kangasta on sellainen että kannattaa varauksella suhtautua. Parempi hakea tykki kotiin ja koettaa itse, koska itselleni ainakin kuvanlaatu oli jo sen verran hyvä että sillä pääsi fiiliksiin.

Toinen mikä mietitytti on se että parantaako kangas oikeasti kuvanlaatua. Hyvä kangas ainakin parantaa merkittävästi. Hankkimani kangas on Grandview ALR Dynamique 100″ joka on suunniteltu UST-tykeille eli todella läheltä kuvan heijastaville tykeille. Ero seinän ja kankaan värillä on todella merkittävä ja suurin hyöty itselleni tuli paremmissa kontrasteissa, väritoiston parantumisessa sekä siitä että nyt tykkiä voi katsoa myös normaalissa luonnonvaloa sisään päästävässä huoneessa myös päivällä ilman että veroja tarvitsee sulkea. Parannus on siis merkittävä.

Kokonaisuutena tykki + kangas on olleet erinomaisia ostoksia joilla saa leffojen katselusta paljon enemmän irti. Tietenkään tämän hintaluokan tykin väritoisto ja kontrasti ei vastaa OLED-televisiota eikä tästä löydy 4K eikä HDR, mutta tekniikka kehittyy jatkuvasti ja UST-tykeissäkin alkaa hinnat tippumaan vähitellen myös niissä joista moiset löytyy joten toivon mukaan parin vuoden sisällä myös ne alkavat olemaan harrastajien hintaluokissa saatavana 🙂

Siihen saakka näillä mennään!

Kokkailukeskiviikko: Kanarisotto

Maku oli näköä merkittävästi parempi

Kokkailukeskiviikko on jälleen täällä ja tämän päivän ateriana valmistui kanarisottoa jonka päälle heitin vielä hieman ananasta antamaan makua.

Kanarisottoon ainesosiksi tarttui S-Marketilta broilerin fileesuikaletta 700 grammaa, 400 g makaronia sekä Blå Bandin perhepakkaus valmista kanarisottoa suoraan pussista. En jaksanut lähteä keittelemään erikseen riisejä ja muita oheisaineksia joten päätin mennä siitä mistä aita on matalampi tai vaihtoehtoisesti sitä ei ole ollenkaan ja ostin tuollaisen valmisateriapussin.

Kuten annoskoosta pystynee arvaamaan ajatuksena oli laittaa sitä niin paljon että siitä riittää syömistä koko loppuviikoksi ja vielä viikonlopuksiksin. Yhden lautasellisen ruokaa söin (juurikin tuon mikä kuvassa näkyy) ja lisäksi pakastettavaksi/jääkaappiin jäi vielä viiden annoksen verran lämmitettäväksi valmista ruokaa.

Ruoan laitto on yhtä yksinkertaista kuin millaiseksi sen pystyy kuvittelemaankin. Kanasuikaleet pannulle kärventymään ja samaan aikaan vettä summamutikassa kattilaan noin litran tai hieman yli. Kanaa välillä aina pannulla sitten kääntelee että suikaleet ruskistuvat tasaisemmin ja kun vesi kiehuu viskaa sinne sekaan pussillisen kanarisottoa ja pussillisen makaronia.

Makaroni on hyvä ja edullinen lisä jolla evästä saa jatkettua

Kanoja ei tarvitse koko aikaa käännellä eikä kattilassa olevia eväitäkään sen enempää, riittää että välillä aina vähän möyhentää että eväs ei köntsähdä kattilassa pohjaan. Itselläni on tapana melkein mitä tahansa pannulla laitettavaa pyöritellä enemmänkin kuin tarve olisi, mutta eipähän ainakaan päässyt kanat jämähtämään pannuun kiinni kuin täit tervaan.

Noin puolisen tuntia koko kokkailuoperaatiossa meni aikaa koska kattilassa oli kiitettävän paljon asioita kiehumassa ja se oli suhteellisen hidasta. Lopussa sitten kun kattilassakin oli makaronit ja riisit sopivan pehmeitä omaan makuun heitin kanasuikaleet sekaan, hämmensin ja annoin hetken imeytyä kannen alla ennen kuin heitin annoksen lautaselle ja kiskaisin ääntä kohden. Toki ananakset heitin vasta kun ruoka oli lautasella jotta ne pysyivät mukavasti huoneenlämpöisenä.

Hyvä ja edullinen ruoka, noin 10 euroa meni tarpeisiin ja syömistä riittää noin kuuteen annokseen.

Muutama kuva

Kaunis keli vaati pysähtymisen

Viikonloppuna tuli pyörähdettyä kotiseuduillani Suhmuran suunnalla serkkupojan kanssa. Takaisin tullessa oli mukavan kaunis keli ja satuimme bongaamaan jonkun matkalle osuneen järven jäältä höyryävää pakkasta. Pysähdyimme sitten ottamaan muutaman kuvan kun kamerakin oli matkassa mukana.

Kaikki kuvat on otettu Nikon D750:llä käyttäen objektiivina Nikon Nikkor 24-120 F/4G ED VR -objektiivia.

Pakkanen höyrysi kauniisti järven jäällä
Serkkupoika auringonpaisteessa

Musamaanantai: Silentium – Infinita plango vulnera

Silentiumin albumi Infinita Plango Vulnera

Tällä viikolla musamaanantain levynä on kotimaisen goottimetallia soittavan Silentium-yhtyeen ensimmäinen pitkäsoitto Infinita Plango Vulnera. Levy on julkaistu vuonna 1999 ja se on myös ensimmäinen Spikefarm Recordsin julkaisu. Levyn nimi on latinaa ja wikipedian artikkelin mukaan se tarkoittaa suomennettuna Itken ikuisuuden haavoja.

Taisin olla ammattikoulussa kun tähän levyyn ensimmäisen kerran tutustuin. Levyllä on kappale Forever sleep jota kuunnellessa mietin että jossain olen tämän kappaleen aikaisemminkin kuullut mutta en millään saanut päähäni että missä. Soitettuani kappaletta serkkupojalleni tunnisti hän että kyseinen kappale oli instrumentaalisena versiona Wings-nimeä kantavassa tietokonepelissä jota kautta se oli itsellenikin tuttu.

Musiikillisesti Infinita Plango Vulnera on tunnelmallinen, kaunis ja melankolisen synkkä albumi johon on helppoa rakastua. Erityisesti albumilla olevat pianot ja viulut pääsääntöisesti hidastempoisissa kappaleissa ovat omiaan luomaan miellyttävän apaattista tunnelmaa josta tässä levyssä pidän kovasti. Kuten Lacrimas Profunderen Burning: A wish on tämäkin alubmi ollut itselleni merkittävässä roolissa omien metallikappaleiden sävellyksiin, sillä näistä levyistä on tullut löydettyä ne piirteet jotka on kulkenut mukana halki vuosien.

Tämäkin albumi on säilynyt hyvin ajan kulua ja vielä näinäkin päivinä sen kaunis ja melankolinen tunnelma ei ole menettänyt merkitystään. Kuuntelemisen arvoinen levy.

Leffalauantai: Horrible bosses (Kaameat pomot)

Kaverukset

Horrible bosses (IMDB) on Seth Gordonin ohjaama rikoskomedia vuodelta 2011. Sen pääosarooleissa nähdään Jason Bateman, Charlie Day, Jason Suideikis.

Tarina kertoo kolmesta kaveruksesta joista kukin on tahollaan saaneet tarpeekseen työpaikastaan pomojensa vuoksi. Kevin Spaceyn esittämä pomo on vaativa ja häikäilemätön joka ei juurikaan työntekijöistään välitä, Colin Farrellin esittämä pomo on narkomaani ja Jennifer Anistonin esittämä pomo on seksiriippuvainen flirttailija jonka flirtti kääntyy jo ahdistelun puolelle. Hän myös koettaa saada työntekijäänsä Dalea (Charlie Day) makaamaan kanssaan siitäkin huolimatta että hän on jo kihloissa toisen naisen kanssa.

Kaverukset päättävät lopulta toimia ja päästää jokainen pomoista hengiltä. He koettavat hankkia palkkamurhaajaa huonolla menestyksellä jonka jälkeen he päätyvät etsimään ammattilaista huonomaineisella kaupunginosalla olevalta baarilta. Siellä he tapaavat rahaa vastaan neuvoja jakavan Dean “Motherfucking” Jonesin (Jamie Foxx) jonka neuvoilla he päättävät itse tarttua toimeen.

Jennifer Anistonin esittämä Dr. Julia Harris on yksi hirveistä pomoista.

Horrible bossesin juoni on toimiva ja kiinnostava eikä käsikirjoituksen filmatisointi ole sekään tuottanut huonoa tulosta. Vaikka tarina onkin synkkä on elokuva kokonaisuutena selkeämminkin komediaa.

Päähahmot ovat monessa mielessä tasaisia tusinahahmoja mutta heidän pienemmässä osassa olevien pomojensa persoonat olivat omaan makuuni mielenkiintoisempia ja värikkäämpiä. Roolisuoritukset ovat kuitenkin kautta linjan tasaisen varmaa laatua ja näyttelijävalinnat osuvia.

Pidin erityisesti hahmoina Spaceyn roolista jämäkkänä pomona joka oli uskottava, auktoriteettinen ja onnistuneesti mulkvisti sekä Jennifer Anistonin roolista miehiä viettelevänä nymfomaanina. Farrellin roolin olisi suonut olevan hieman suurempi jotta siitä olisi saanut kaivettua vielä nykyistä enemmän irti.

Kevin Spacey esittää yhtä kaameista pomoista

Omaan makuuni tämä elokuva toimi hyvin. Se onnistuu mielenkiintoisissa sivuhahmoissa, tarinassa ja kokonaisuuden pitämisessä mielenkiintoisena läpi elokuvan, mutta jättää silti kaipaamaan hieman syvempiä ja kiinnostavampia luonteita päähenkilölle.

Kokonaisuutena se on rennon kepeä raina illan ratoksi niinä päivinä kun haluaa vain ripustaa aivot narikkaan ja katsoa jotain sopivan kevyttä elokuvaa jossa ei ole liian suurta merkitystä tai tarkoitusta katsojan viihdyttämisen lisäksi.

Arvosana: 5/10 (IMDB: 6,9/10)