Mallaskosken panimon Kronos Rum Barrel Aged Barley Wine on erikoisolut (barley wine). Alkoholipitoisuus oluessa on 14,0 %, katkeroita siitä löytää 41.0 EBU ja kantavierrettä 27.9 °P. Olutta myydään Alkoissa tilausvalikoiman tuotteina, vaikkakin omani löysin suoraan Koivukylän Alkon hyllystä. Lisää tietoja löytää Alkon nettisivulta (katso täältä).
Pullo on tyylikäs, vaikkakin hieman hankala valokuvattava 😀 Tuoppiin kaataminen on vaivatonta sillä olut ei kuohua juuri lainkaan. Väri on tummaan kääntyvä ruskea jota ainakin Alkon sivulla on kuvattu kastanjanruskeaksi joten ehkä se on sitten oikeampi kuvaus sävystä.
Tuoksu oluessa on voimakkaan maltainen ja aavistuksen viinimäinenkin. Suutuntuma on pehmeä, erittäin täyteläinen ja runsas. Maku on miellyttävän maltainen ja yrtikäs. Erinomainen makukokemus jossa vahva alkoholitilavuus ei kuitenkaan nouse liiallisen korostuneeksi maussa.
Musiikkina tämän kanssa menee hyvin darkwave-vivahteiset kappaleet, mm. Diary of Dreams – Hiding rivers tai Diorama – Gasoline.
Applen tie yksityisyyden tiellä on pian vain kaunis muisto historiassa
Eilen päivällä kävin hakemassa uuden puhelimen. Vuosien iPhonen käytön jälkeen puhelimeksi valikoitui eilen irkissä käytyjen keskusteluiden jälkeen OnePlus 8T joka on Android-käyttöjärjestelmällä varustettu puhelin.
Kuten ainakin osa itseni livenä tuntevista tietää en ole erityisen suuri Android-fani eikä asiaa auta lainkaan se että Googlen palvelut on integroitu siihen kiinteänä osana. Ei niissä palveluissa varmaankaan teknisesti mitään vikaa ole, mutta Googlen tapa kerätä dataa käyttäjistään massiivisia määriä tökkii itselläni todella pahasti. En luota Googleen ja pidän sen toimintaa monin paikoin yhteiskunnallisesti haitallisena ja moraalisesti arveluttavana.
Valitettavaa kyllä Apple on lähipäivinä ilmaissut myös aikomuksistaan alkaa skannata käyttäjiensä kuvia iCloud-kuvapalvelusta. Ajatus minkä perusteella Apple sitä aikoo ruveta tekemään on hieno ja ajatuksen tasolla hyvä, sillä lapsiin kohdistuvat sopimattomat teot on tuomittavia tietenkin kaikilla tavoin (lue uutinen asiasta) ja sellaisia tekevät rikolliset kuuluvat vankilaan.
Teknisesti kuitenkin tämänkaltaisten takaporttien luominen hyvienkin aikeiden perusteella ja sen verukkeella käyttäjien laajamittainen massavalvonta on asia jota en vain voi pitää oikeana. Kuten sanottua, “Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla”.
Monet tietoturva-asiantuntijat ovatkin aiheesta puhuneet varsin negatiiviseen sävyyn, eikä syyttä. Mikäli jokaista kuvaa jonka käyttäjät ottavat ja siirtävät iCloud-pilvipalveluun aletaan automaattisesti skannaamaan ja vertaamaan johonkin salaiseen mustaan listaan ja raportoimaan viranomaisille mikäli salaisella mustalla listalla olevan kuvan tarkistussumma täsmää käyttäjän pilveen siirtämän kuvan kanssa ollaan huolestuttavalla polulla.
Tässä tapauksessa mihin sitä nyt sanotaan käytettävän ei toki ole ongelmaa kuin ainoastaan rikollisille jotka siirtävät pilvipalveluun sairasta materiaalia – olettaen tietenkin että tuo lista on oikeasti sitä mitä sen sanotaan olevan, mutta salainen kuva-arkisto jonka pohjalta valvontaa lähdetään tekemään ja jonka perusteella ihmisiä ilmiannetaan mahdollisesti myös virkavallalle on lähtökohdiltaan jo niin epämääräinen ja arveluttava että tämä herättää väkisinkin epäilyksiä siitä että tämänkaltaista järjestelmää ei tulla jatkossa käyttämään ainoastaan tähän tarkoitukseen.
Tämänkaltaisen teknisesti toteutettavan toimintamallin hyväksyminen antaa aivan liian suuren mahdollisuuden diktatuurille ja sensuurille. Entä jos Apple päättääkin jatkossa että he alkavat myös skannaamaan “äärioikeistolaista materiaalia”, “terrorismia” tai “yhteiskunnalle muuten vaarallista materiaalia”? Kuka määrittää sen rajan? Kuka määrittää mikä on sellaista materiaalia?
Entä maat joissa vaikkapa uskonnon levittäminen on kiellettyä, aikooko Apple esim. antaa jokaiselle maalle hallinnolle omat salaiset listat kuvista johon Applen puhelimet sitten vertaavat käyttäjien ottamia kuvia ja raportoivat viranomaisille? Tämä olisi erittäin kätevä tapa ainakin hallitukselle kerätä suoraan tietoa ketkä käyttäjät jakavat vaikkapa hallituksen vastaista viestintää kuvissaan jne.
Tietenkin nämä skenaariot ovat kaukaisia uhkakuvia, mutta Ylen uutisessa kerrotaan myös seuraavaa joka herättää yleisesti huolta Applen tietoturvan tasosta: “Jos vastaavuus havaitaan, Applen työntekijä tarkastaa kuvan.“. Tästä on nopeasti pääteltävissä se, että mikäli Applen työntekijät pystyvät kuvat tarkistamaan on heillä oltava myöskin siis pääsy kuviin. Minne unohtuikaan kaikki hienot puheet yksityisyydestä, käyttäjien datan salaamisesta yms.? Kauniita mainospuheita selkeästi eikä käyttäjien yksityisyydellä tunnu olevan enää merkitystä.
Onneksi nämä muutokset tulevat ensialkuun vasta Yhdysvaltoihin ja myöhemmin luultavasti laajemminkin, mutta luotto siihen että näin todellisuudessa ei olisi jo (että jokainen käyttäjän kuva skannataan) on suhteellisen vähäinen.
Mutta miksi sitten tämä puhelin?
LineageOS:ää asentamassa
Ennen kuin Apple lähtee tietoturvapolitiikkansa kanssa aivan laukalle päätin antaa mahdollisuuden Androidille jotta näen onko Applelle mitään realistista vaihtoehtoa omassa käytössä.
En kuitenkaan lähtenyt ns. tavalliseen Androidiin (koska en luota Googleen sitäkään vähää) vaan avoimen lähdekoodin Android-versioon jossa ei ole mukana Googlen ohjelmistopakettia. Käytännössä siis pistin puhelimeen LineageOS:n joka on kustomoitu Android-versio. Tämän Android-version asennusmahdollisuus oli itselläni tärkein kriteeri ja irkistä onneksi sain neuvoja että tähän puhelimeen sen asennus on mahdollista ja niinpä sitten kävin tämän puhelimen hakemassa.
Eilen illalla värkkäsin puhelimeeni tuon LineageOS:n joten tästä on hyvä lähteä sitten kokeilemaan miltä tuntuu kustomoitu Android ilman Googlen palveluita.
Kunhan olen puhelinta jonkin aikaa käyttänyt kirjoitan tänne blogiin omia kokemuksiani.
Viime sapattina pidin elämäni ensimmäisen saarnan. Saarna tuli pidettyä omalla kotiseuraukunnallani Seitsemännen päivän adventistien pitämässä Oikos-talon kotikirkossa Vantaalla (katso oikos.fi). Videon löytää Instagrammin puolelta heidän tililtään the.oikoshouse (katso täältä).
Saarna meni ihan asiallisesti eikä mitään isompia kämmyksiä tullut. Ainoastaan yhteen Raamatun kohtaan viitatessa tuli pieni moka kun en maininnut jaetta johon viittaan, mutta kyseessä siis on 2. Kor. 10:10.
Kokemus oli mielenkiintoinen ja etukäteen jännittäväkin. Normaalisti kirkolla on pääosin vain entuudestaan tuttuja eikä yleensä ole tupa täynnä väkeä, mutta tällä kertaa poikkeuksellisesti väkeä oli merkittävästi enemmän ja monia paikalla olleita en ollut koskaan aikaisemmin nähnytkään joten oli mielenkiintoinen tilanne pitää saarnaa monien tuntemattomienkin edessä 🙂
La dentelliére (IMDB) joka suomeksi on käännetty Pitsinnyplääjä on vuoden 1977 romanttinen draama. Sen on ohjannut Claude Goretta ja sen pääosarooleissa nähdään Isabelle Huppert, Yves Beneyton sekä Florence Giorgetti.
Tarinassa nuori 19-vuotias kampaamossa työskentelevä Pomme (Isabelle Huppert) on viettämässä lomaa yhdessä ystävättärensä Marylènen kanssa. Lomamatkan aikana hän tapaa nuoren opiskelijapojan Françoisin (Yves Beneyton). Francoisin ja Pommen välit lämpenevät ja niinpä myöhemmin lomalta takaisin Pariisiin palattuaan he myös muuttavat yhteen asumaan.
Yhdessä asuessaan ja tuttaviaan tapaillessa he huomaavat vähitellen olevan täysin erilaisista maailmoista. Francoisilla on päämäärätietoisuutta ja pyrkimyksiä kouluttautua ja kehittää itseään kun taas Pomme sitä vastoin vaikuttaa olevan tyytyväisempi vaatimattomaan elämäänsä pienipalkkaisessa työssä ilman suuria uratavoitteita tai suuria haaveita.
François (Yves Beneyton)
Pitsinnyplääjä on mielenkiintoinen tarina erilaisista taustoista tulevien ihmisten kohtaamisesta, rakastumisen myötä yhteen kasvamisesta ja arkielämän todellisuuden myöhemmin auetessa myöskin erilleen kasvusta. Se on samalla myös surullinen kuvaus viattoman ja elämässään vähään tyytyvän tytön ensirakkauden huumasta aina dramaattiseen loppuun saakka.
Päähenkilöt ovat tarinassa mielenkiintoisia ja kaikissa tärkeimmissä hahmoissa on selkeästi erottuvat persoonallisuustyypit. Pomme on lämmin, vaatimaton, kiltti ja viaton tyttö joka ei vielä juurikaan tiedä maailman pahuudesta kun taas François on taipuvaisempi kylmyyteen ja on päämäärätietoinen ja itseään kehittämään pyrkivä nuori joka rakkauden alkuhuuman jälkeen alkaa odottamaan samaa myös Pommelta. Myös Pommen iäkkäämpi ystävätär Marylène on määrätietoinen, räiskyvämpi ja rohkeampi luonne joka kuitenkin on saanut pettyä rakkauselämässään.
Pidin tästä elokuvasta. Sen mukavan verkkainen tyyli toimii ja jättää tarpeeksi tilaa henkilöhahmojen kehitykselle ja hahmojen välisten suhteiden rakentumiselle. Sen kuvaus rakkaudesta on myös osuva ja ajatuksia herättävä, sillä kuinka usein ihmiset todellisuudessa ovat valmiita rakastamaan toisiaan sellaisena kuin he ovat ilman että alkavat asettamaan odotuksia sille millaisen toisen haluaisi olevan?
Tsekkiläisen Staropramenin panimon Staropramen Premium nimeä kantava olut on 5.0 % vavhuinen pilsner. Katkeroita siinä on 22.0 EBU ja kantavierrettä 11.6 °P. Olutta myydään niin tölkkeinä kuin pullonakin. Lisää tietoja löytää Alkon sivulta (katso täältä).
Ulkoisesti tölkki nopeasti vilkaistuna muistuttaa toista tunnettua tsekkiläistä eli Pilsner Urquellia. Yksinkertainen mutta toimiva tyyli. Tuoppiin kaataminen ottaa hieman aikaa sillä vaahtoavuutta on kohtalaisesti mutta ei mitenkään arvaamattomasti. Tuoksu on makean maltainen.
Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pehmeä. Maku on makea, hedelmäinen ja aromikas. Toimiva kokonaisuus jossa pysyy makeus tasapainoisena käymättä liian korostuneeksi. Omaa makua miellyttävä tuttavuus jonka voi helposti ostaa toisenkin kerran.
Musiikkina tämän kanssa menee hyvin mm. popahtava rock, mm. Maggie Lidnemann – Crash and Burn tai Paramore – Ain’t it fun.
