Ruokapaikat: Chico’s Leppävaara

Juustohampurilaisateria Chico’sin tapaan

Tässä päivänä eräänä tuli mieleeni, että voisin kirjoitella blogiini pienimuotoisia tekstejä myös erilaisista ruokapaikoista joissa tulee käytyä, sillä siitä ainakin saisin hyvän syyn vähintään kerran viikossa käydä koettamassa jotain uutta paikkaa. Hyvin usein ulos tulee mentyä syömään vakiopaikkoihin ja otettua samat ruoat kuin ennenkin, joten ei itselleni varmaan pahaa tee välillä lähteä laajentamaan omaa makumaailmaa eri ruokapaikkojen osalta. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla kuitenkin ruokapaikkoja on pikkuista vaille paljon, joten ei ne kovin nopeasti kokeilemalla loppuun mene.

Ensimmäiseksi paikaksi tarttui Espoon Leppävaaran Chico’s joka löytyy kauppakeskus Sellosta. Chico’s on vuonna 1991 perustettu ravintolaketju ja sen Internet-sivut löytyvät raflaamo.fi sivun alta (myös chicos.fi ohjaa tuonne).

Alkusalaatti tyylikäällä tarjottimella

Chico’sissa oli testipäivänä lounasaikaan 10 eur hintaan tarjolla juustohampurilaisateria. Ennen varsinaista pääruokaa mukaan annettiin pieni salaattitarjotin. Salaatti oli hyvä alkupala odotellessa pääruokaa. Varsinaista pääruokaakaan ei joutunut odottamaan kovin kauaa edes lounasaikana, joten nopeasti pääsi ruokailun makuun.

Purilaisateriassa mukana tulleet ranskalaiset olivat hyviä ja sopivan suolaisia. Maultaan ne eivät olleet toki lähelläkään pikaruokapaikkojen ranskalaisia, vaan vähemmän pikaisten lounasravintoloiden ranskalaisia.

Salaatti oli pääsääntöisesti hyvä, vaikkakin omaan makuun seassa oli muutamia turhan väkeviä aineksia. En kuitenkaan tiedä mikä se oli mikä sille maistui enkä sitä pitäisikö sen normaalistikin maistua sille, joten en siitä sen enempää analysoi. Maku siinäkin oli silti sellainen että sen sai syötyä myös ongelmitta, vaikka se ei omaan mieltymykseeni paras maku ollutkaan.

Purilaisen läpileikkauskuva

Sitten varsinainen hampurilainen. Tämä on niitä hampurilaisia joita ei vedetä pikaruokaloiden purilaisten tapaan sormilla syöden, vaan sivistyneemmin haarukalla ja veitsellä. Ja ai että, tämä jos mikä maistui uskomattoman hyvälle hampurilaiselle. Suosittelen kyllä erittäin lämpimästi tätä testaamaan mikäli ravintoloiden purilaisateriat iskevät lainkaan 🙂

Annoskoko salaatteineen päivineen oli itselleni ainakin täysin sopiva. Nälkä lähti mutta ähkyä ei tullut. Ruoka oli siis hyvää ja sitä oli riittävästi.

Myös Chico’sissa oli palvelu asiallista ja toimivaa, vaikkakin kassakoneen kanssa tuli jotain hetkellisiä hankaluuksia. En kuitenkaan laske sellaista miinukseksi, koska teknisiä ongelmia sattuu joskus kaikissa paikoissa.

Chicosin reuna kuvassa vasemmalla. Alhaalla suoraan näkyy kauppakeskuksen käytävät, joten sijainti ei ole tunnelmaltaan miellyttävin mahdollinen.

Ainoa mikä Chico’sissa ei itselleni iskenyt oli ympäristö. Sijainti on kauppakeskuksen sisällä ja suhteellisen avoimessa tilassa, joten se ei ole niitä paikkoja jotka tarjoaisi viihtyisintä mahdollista tunnelmaa. Nurkkapöydässä päätä kääntämällä näkee kauppakeskuksen alakäytävän ja siellä pyörivät ihmiset, joten sijaintinsa osalta tämä on hyvä ravintola kauppakeskuksessa muuten asioidessa, mutta ei ehkä mikään tunnelmallinen illanistujaispaikka.

Kokonaisuutena Espoon Leppävaaran Sellossa sijaitseva Chico’s on erinomaisen hyvän purilaisen tarjoava ravintola, jonka ainoa miinus tulee sijainnista kauppakeskuksessa joka vaikuttaa tunnelmaan.

Katukuvausta Helsingissä

Kaunista arkkitehtuuria

Katukuvaus on yksi valokuvauksen muoto josta pidän paljon. Monet omaan makuuni miellyttävimmät kuvat ovat olleet katukuvausta, ja yksi nykyisinkin vaikuttava valokuvaaja jonka kuvia voin suositella on Max Gor. Hänen blogissaan on aivan uskomattoman paljon hienoja valokuvia, joten kannattaa käydä katsomassa hänen valokuviaan mikäli aihe lainkaan kiinnostaa.

On kiintoisaa käydä katselemassa kaupungilla maailmaa kameran läpi ja kuvata tilanteita oikeasta elämästä, rikkaana ja monimuotoisena eli sellaisena kuin kaupungin elämä todellisuudessakin on. Rikkaalla ja monimuotoisella tarkoitan sitä mistä toisissa piireissä käytettäisiin ilmaisua “Kaikenlaisia viuhakkeita sitä täälläkin liikkuu, voi herranen aika”.

Käytävä Kampista Forumille

Yksi hienoimmista asioista Helsingissä on se, että täällä on ihmisiä tarpeeksi paljon että kaupungilla satunnainen kuvaileminen ei yleensä aiheuta ihmisille “Et kai sä mua kuvaa” -fiilistä ja heti sen perään vaatimuksia poistaa kuvia kamerasta. Ihmiset ovat täällä tottuneet siihen, että julkisilla paikoilla liikkuessa ihmisiä on kameran kanssa aina liikenteessä ja milloin tahansa voi päätyä valokuvaan. Turisteja kaupungissa riittää ja turisteilla on tapana ottaa kamerastaan ilo irti reissuissa ollessa, joten olisi sinänsä absurdia olettaa etteikö itse kukin kaupungissa asuva ainakin joskus päätyisi johonkin valokuvaan.

Kaduilla kuvaaminen on hyvin mielenkiintoista myös siksi, että sitä kautta näkee mahdollisesti eri kaupunkien arkkitehtuuria, ihmisiä ja yleisesti ottaen sen kaupungin elämää ja kulttuuria. Tietenkin kaikki kuvat on jonkun ottamia ja valokuva kuvaa mielestäni yleensä enemmän kuvaajaa kuin varsinaista kuvauksen kohdetta, mutta kuitenkin kuvista välittyy jonkinlaista käsitystä millaista missäkin on.

Sellisti kadunkulmassa

Toinen hyvä puoli isommissa kaupungeissa verrattuna pieniin kaupunkeihin on myös se, että kaduilla riittää aina kuvattavaa. Ihmisiä on joka päivä liikenteessä, jokaisena päivänä löytyy jotain kiintoisaa nähtävää jos vain itse on virittäytynyt oikeanlaiseen tunnelmaan nähdä kaupunkielämän monimuotoisuus.

Samoin väkimäärän ollessa suurempi ei yksittäinen valokuvaaja herätä yleensä kenenkään mielenkiintoa. Ihmisiä tulee ja menee, siellä täällä joku on kameran kanssa räpsimässä ja ihmiset osaavat suhtautua siihen terveellä “Aivan sama, ei kiinnosta” -mentaliteetillä. Pidän siitä.

Ihminen tai patsas joka liikkui
Kitaran soittaja Tuomiokirkon edustalla
Satunnaisia ihmisiä satunnaisena päivänä
Sellisti Foorumilta steissille vievällä käytävällä

Sivusto siirretty uudelle palvelimelle

PHP-GD:n asennus Lissie-palvelimelle

Kuten aiemmin tästä blogista pystyi lukemaan, oli sivustolla hieman teknisiä ongelmia tietokannan leipoessa kiinni ja myöhemmin levytilan suhteen. Koska kuitenkin arvostan että asiat toimisivat mahdollisimman hyvin ilman tarpeetonta säätämistä, tein vielä tuona samana iltana tilauksen OVH-hostingille uuden virtuaalipalvelimen osalta.

Viime viikon maanantaina yöllä tuli jo laitettua palvelimelle tarvittavat softat, eli Apache, MariaDB ja PHP. Samoin kävin vaihtamassa Joker.comissa DNS-tiedot viittaamaan uudelle serverille. Seuraavana aamuna asentelin vielä PHP-GD:n jotta kuvien resizetys blogiin toimii.

Katselin hintoja hieman muuallakin, mutta ainoat vaihtoehdot joita jaksoin edes miettiä vaihtoehtona OVH-Hostingille olivat Digital Ocean ja WP-Palvelu.

Digital Oceanista on kokemusta monen vuoden ajalta – esim. Runosydan.net on siellä pyörinyt vuosia, mutta heidän tuoteperheessä ei ollut nykyiseen tarpeeseeni sopivaa palvelinta oikeassa hintasegementissä. 10 USD maksavassa virtuaalipalvelimessa olisi ollut vain 1 GB muistia, joten en halunnut lähteä sitä koettamaan. Palvelin jossa olisi ollut 2 GB muistia olisi maksanutkin jo 20 USD, joten se meni omiin tarpeisiin tarpeettoman kalliiksi.

WP-Palvelu taas vastaavasti tarjoaa erilaisen palvelun kokonaan. Mietin sitäkin vaihtoehtona, koska kuitenkin kyseessä suomalainen lafka ja kiinnostaisi ammatillisessa mielessä koettaa käyttää joskus kyseistä palvelua, jotta tietäisi voinko suositella sitä muille vaiko en. Omaan korvaan palvelusta on kuulunut vain hyvää, joten luultavasti ainakin kehottaisin vähemmän nörttejä koettamaan kyseistä palvelua mikäli WordPress-sivuston haluaa pystyyn eikä ole nörttejä lähipiirissä kuka jaksaa tunkata asioita toimimaan.

Vaikka hinta ei ole paha heilläkään (18 e/kk pienimmässä paketissaan), oli se omaan tarpeeseen liian kallis. Jos pyörittäisin tärkeämpää webbsivua jossa kävijöitä on paljon ja toimivuus on tärkeämpää niin hyvin voisin maksaa sen hinnan. Kuitenkin tämä blogi on vain harrastus ja olen sen verran nörtti että osaan itse ylläpitää palvelimia, joten hyvä on sinänsä ylläpitää omaa ammatillista osaamista vapaa-ajallaankin. Toisaalta palvelmia ei tarvitse jatkuvalla syötöllä säätää, helposti satoja päiviä ja enemmänkin menee ilman mitään tarvetta säätää mitään sen jälkeen kun kerran on laittanut tarvittavat perusasiat kuntoon.

OVH-hostingilta lopulta otin tämänkin palvelimen, sillä aiemminkin aleksinblogi.net on pyörinyt siellä, samoin siellä on pyörinyt irkkiclienttini jo viime talvesta saakka ja uptimet serverillä on yli 240 päivää. Käytännössä palvelu on ollut vakaa. Myös hinta palvelussa on hyvä – tämä serveri maksaa 9,90 eur/kk, eli ei ole palvelinta hinnalla pilattu. Ostin tälle blogille VPS Cloud 1 -palvelimen joka vaikuttaa ainakin hyvältä paperilla, eiköhän myös käytännössä.

Koska jokaisella palvelimella kannattaa olla itselle helposti muistettava nimi, tuli tällä kertaa nimeksi Lissie, eli tämäkin palvelin on nimetty naislaulajan mukaan. Aikaisemmat palvelimet ovat Elize joka on nimetty Amaranthen laulajan Elize Rydin mukaan, sekä Simone joka on nimetty Epican laulajan Simone Simonsin mukaan.

Loppuun vielä artistin Lissie biisi Further Away (Romance Police).

Kuukausikatsaus heinäkuuhun

Johanneksenkirkko Helsingin punavuoressa

Heinäkuu alkaa olemaan pian ohi, joten on jälleen aika tehdä lyhyt kuukausikatsaus menneen kuukauden tapahtumiin.

Heinäkuu tuli vietettyä kesälomalla ollen. Loman aikana kaverini Outokummusta kävi Helsingissä kylässä, ja kävimpä myös itse reissussa Joensuun suunnilla. Heinäkuuhun mahtui yhdet ristiäiset ja yhdet hautajaiset, joten myös Kokkolassa ja Hyrynsalmella tuli käytyä. Samalla reissulla kävimme vanhempieni kanssa myös Lapinlahdella Iisalmen lähistöllä ukkini luona.

Kesälomalla tuli kirjoitettua paljon myös tätä blogia. Vapaiden päivien ansiosta myös valokuvaamista tuli harrastettua tässä kuussa paljon ja tännekin olen valokuvausaiheisia postauksia tehnyt monia. Myös useampia valokuvausaiheisia postauksia on tulossa elokuun puolellakin, joten mikäli aihe lainkaan kiinnostaa kannattaa käydä blogia aina välillä katselemassa. Tulossa on ainakin muutamia postauksia lähialueiden kirkoista.

Blogipostauksiin liittyen olen siis jo ensi kuun puolelle kerennyt kirjoittamaan muutamia aiheita valmiiksi. Ensi kuussa blogissa jatkuu Leffalauantai– sekä Perjantaipullo-postaukset.

Kesäinen päivä heinäkuussa Helsingissä

Lisäksi jatkossa on tulossa kerran viikossa myös tarinointia ravintoloista tai muista ruokapaikoista joita käyn testaamassa. Ajattelin että siitä saisin näppärän tekosyyn itselleni laajentaa paikallisten lähialueen ravintoloiden tuntemusta kun niistä kirjoittaisi pienimuotoisesti blogiinikin. Jotenkin liian usein itselläni on taipumusta mennä samoihin paikkoihin aina vain uudelleen ja uudelleen, joten ehkäpä jatkossa otan enemmän iloa irti kaupungin tarjoamista mahdollisuuksista. Samalla tulee nähtyä myös hieman kaupunkiakin laajemmin jos lähden vaihteeksi jonnekin muuallekin kuin keskustaan.

Kuukauden aikana kerkesin onneksi myös pelaamaan konsoleilla ja PC:llä, joten myös muutama peliarvostelu on tänne blogiin tulossa ensi kuun puolella.

Olen tässäkin kuussa jatkanut myös kirjanpitoa, joten Applen Numbersiin olen merkinnyt kaikki tulot ja menot ja ottanut jemmaan kuitit ostoista jne. Mitä enemmän tuota on tehnyt, sitä kiinnostavammaksi se on alkanut käymään.

On kiehtovaa nähdä mistä rahat tulevat ja minne ne menevät. Elokuussa pitää hieman järjestellä kirjanpidon tilien nimiä fiksummaksi ja kuvaavammaksi. Esim. tässä kuussa ostamani kamera meni Viihdemenot-tilille, mutta ensi kuussa laitan kaikki kiinteän omaisuuden ostot jollekin muulle kirjanpitotilille. Koska teen tätä vain omaksi iloksi, nimiä onneksi pystyn keksimään ja vaihtelemaan kesken tilikautta, mutta oikeassa kirjanpidossa kai saman tilikauden aikana ei saisi tilejä poistella. Mene tiedä.

Tänään aamulenkillä. Keli oli huono, mutta lenkki tuli onneksi tehtyä 🙂

Painoa kuun ensimmäisen ja kuun viimeisen päivän välillä on tippunut ainoastaan puoli kiloa, joten siinä on ensi kuussa parantamista reilusti. Kesälomalla reissussa ollessa paino nousi pari kiloa, mutta onneksi sitä sai sentään takaisin pudotettua kotiin palattua. Myös tämän päivän aamupainoon vaikuttaa negatiivisesti muutamaan tuntiin jääneet yöunet, mutta yhtä kaikki turha näitä on tekosyinä käyttää omalle aikaansaamattomuudelle.

Ensi kuussa pitää potkia itseä hanuriin paljon kovemmin että tulee liikuttua enemmän ja painoa saa putoamaan, koska painoa on sen verran paljon (aamupaino 107.6 kg) että se on terveysriski. Koska elämä on mukavaa, en halua päästä hengestäni ennenaikaisesti ainakaan omien huonojen elämäntapojen seurauksena. Lihavuus ja sen aiheuttamat riskit ovat yhteiskunnassa myös taloudellisesti merkittävä haitta, sillä THL:n arvion mukaan 1,4−7 % Suomen kaikista terveysmenoista johtuu lihavuudesta. Se on aivan järjetön määrä. Joka viides suomalainen aikuinen on lihava, joka on mielestäni yhteiskunnallisesti ajatellen huolestuttavaa. Parempi siis tehdä asialle jotain ainakin omalla kohdalla 🙂

Kokonaisuutena heinäkuu on ollut mukava kuukausi. Säät ovat olleet pääsääntöisesti hyviä, ihmisiä on kerennyt näkemään, reissussa olen kerennyt käymään ja aikaa on riittänyt myös pelaamiselle, joten tästä on hyvä jatkaa kohden uutta kuukautta! Oikein mukavaa alkavaa elokuuta!

Kirkkokuvat: Helsingin tuomiokirkko

Tuomiokirkko kuvattuna Senaatintorilta. Kesäpäivänä rappuset ovat suosittu oleskelupaikka ja itse kirkko suosittu turistien kuvauskohde.

Helsingin Tuomiokirkko on yksi suosituimmista Helsingin turistinähtävyyksistä jossa vuosittain käy yli puoli miljoonaa ihmistä. Käydessäni siellä kuvailemassa oli sen suosio turistien keskuudessa helppoa myös itse havaita, sillä en todellakaan ollut ainoa kuka oli kameran kanssa liikenteessä. Eipä siinä, mukaan mahtui mainiosti itsekin.

Uusklassismia edustava tuomiokirkko on rakennettu vuosina 1830-1852. Alkuperäisen kirkon suunnittelun teki Carl Ludvig Engel ja myöhemmän Ernst Lohrmann. Kirkko on tilava, sillä istumapaikkoja on 1300 hengelle. Alttarimaalauksen on tehnyt Carolus Enckell. Tarkemmin kirkosta voi lukea helsinginkirkot.fi sivulta tai Wikipediasta.

Kirkon sisäänkäynti löytyy pilareiden takaa
Etuovelta sisään tullessa odottaa seuraavankaltainen näkymä
Kuva alttarin läheisyydestä katsottaessa ovelle
Urut.
Keskikäytävältä katsottaessa oikealle
Oven läheltä oikealle katsottaessa löytyy kynttilöitä
Alttari