Kuten eilisestä postauksestani voi lukea oli viikonlopun autoreissulla epäonnea matkassa renkaan pamahtaessa kotimatkalla. Kuitenkin ajatuksenani oli jo ennen reissua että matkan jälkeen myyn autoni pois ja tänään oli sopivasti aikaa moiselle operaatiolle.
Lähdin tänään aamusta tarjoamaan autoliikkeille autoani, mutta koska kyseessä oli hyvin paljon ajettu auto (yli 450.000 km) jossa oli moottorin vikavalo palamassa, yksi rengas eri sarjaa ja katsastus tulossa heti ensi kuussa oli arvattavaa että suuria summia autosta ei saa ainakaan liikkeessä. Käytettynä netissä samaa ikähaarukkaa olevat vastaavat autot näyttivät olevan 750 eur – 1500 eur haarukassa pääosin ja merkittävästi vähemmillä kilometrimäärillä joten muutamaa satasta enempää ei olisi autosta saanut liikkeeseen myytäessä.
Yksityiselle myyminen oli poissuljettu vaihtoehto sillä arvostan omaa aikaani enkä jaksa renkaanpotkijoita jotka tulevat arpomaan että no olisko vai eikö se olis, onkohan autossa ollut kissoja, koiria, kanoja tai hamstereita, onko omistaja tai joku joskus polttanut tupakkaa, harrastanut takapenkillä tuhmia, onko eturenkaiden pultit valmistettu intiassa lapsityövoimalla tai kuka-ties-mitä joten mieluummin halusin myydä autoni autoliikkeelle suoraan jotka eivät jää kyselemään täysin tarpeettomia vaan osaavat sanoa suoraan että ottavatko autoa vaiko eivät.
Kuitenkin toisessa autoliikkeessä käydessäni ja autoa sinne tarjotessa oli puhetta että ostaessa voidaan antaa noin pari sataa tai vaihdossa voidaan hyvittää hieman enemmän (vaihdokkikohtaisesti) joten kävin katselemassa pihassa olevan tarjonnan. Pihassa oli ainoastaan yksi kaunis auto joka sitten matkaani tarttui kun kauppakirjat saatiin tehtyä joka tietenkin on blogipostauksen alussa näkyvä Mini Cooper vuosimallia 2002.
Kilometrejä mittarissa oli kohtalaisen vähän, 179 250 km. Monia aiemmasssa autossani olleita perusominaisuuksia tästä ei valitettavasti löydy, eli ajotietokone ja ilmastointi loistavat poissaolollaan. Ajotietokonetta mietin että se olisi kyllä hyvä olla, mutta jälkeenpäin mietittynä edellisessä autossanikaan sitä käytin vain muutaman kerran vuoden aikana tarkistaakseni keskikulutuksen joten sinänsä lopputuloksen kannalta menetys ei ole niin suuri. Ilmastointi olisi ollut kyllä mukavampi lisä, mutta tyydyin silti tähänkin jotta sain Minin alle.
En tiedä miksi, mutta Mini Cooperit ovat jollain kierolla tapaa itseäni kiehtovia autoja olleet jo pitkään. Esimerkiksi monissa autopeleissä tykkään pärräillä Mini Cooperilla (toki S-sarjalaisilla mitä tämä ei ole) vaikka tehokkaampiakin olisi tarjolla joten jotain näissä on mikä itselleni kolahtaa.
Annoin vanhan autoni liikkeeseen siis vaihdossa jonka jälkeen hintaa jäi vielä 3900 euroa. Koska autoliikkeellä oli tarjota tolkullinen osamaksusopimus päädyin sitten myynnin sijasta vaihtoon. Sieltä sitten ajoin kotio ja illasta kävin tänään vielä kaverini kanssa ajamassa tällä Keravalla ja Tuusulassa koeajolla joten sen vuoksi tämän päivän blogipostaus on hieman myöhemmässä kuin tavallisesti.
Ensituntumat ovat positiiviset, ajotuntuma on hyvä ja radion ja CD-soittimen äänenlaatu ilahdutti todella paljon. Äänentoisto oli varsin miellyttävää kuunneltavaa joka on aina itselleni iso plussa sillä nautin ajaessa musiikin kuuntelusta enkä jaksa huonon kuuloista äänentoistoa omassa autossani kovin kauaa.
Laitetaan tähän vielä loppuun lisää valokuvia autosta eri puolilta.
Leave a Reply