Musamaanantai: Mizantropia – Oblivion

Mizantropia – Oblivion

Tämänkertaisena musamaanantain levynä on Ukrainalaisen metallibändin Mizantropian albumi Oblivion. Bändin musiikkia on kuvattu Metal Archives -verkkosivulla extreme gothic metal joka omaan korvaani kuulostaa erikoiselta ja itse luokittelisin yhtyeen musiikin lähinnä dark metalliksi. Olipa musiikin tarkempi tyylilaji mitä tahansa niin metallimusiikin genren alle tämä on ainakin varsin helppoa ja varmaa luokitella.

Yhtyeeltä on tullut tätä kirjoittaessa kolme täyspitkää albumia joista Oblivion on toinen. Ensimmäinen levy, Вдоль пустынных аллей on julkaistu vuonna 2010, Забвение eli Oblivion on julkaistu vuonna 2015 ja uusin Out of Mind on julkaistu vuonna 2018.

Kuten tämän levyn julkaisuvuodesta voi päätellä bändi on itsellenikin suhteellisen uusi tuttavuus. Mikäli oikein muistan taisin löytää yhtyeen musiikin vuonna 2017. Hämärä mielikuva on että tämän yhtyeen musiikki tuli löydettyä jonkun randomin blogin perusteella kun etsin naisvokaaleilla olevaa extreme metallia. Myöhemmin YouTubesta sitten bändin musiikkivideo I’m after you iski kovasti ja yhtyeeseen tuli tutustuttua tarkemminkin.

Levy on parin vuoden aikana soinut useammat kerrat ja tämä sekä yhtyeen uusin Out of mind molemmat edustavat itselleni yksiä tärkeimmistä metallimusiikin levyistä viime vuosina. Näiden kautta on tullut itselleni vielä uskoa ja toivoa siihen että vielä nykyäänkin suhteellisen uusien bändien osalta osataan tehdä hyvää metallimusiikkia jossa kiteytyy ne elementit jotka itselleni metallimusiikissa on tärkeää – toimivat biisit, tunteen välittyminen kuuntelijalle, paikoitellen sopiva aggressiivisuus, melodisuus ja sopivan rujo äänimaailma joka tukee musiikkia ja sen tunnetta.

Henkilökohtaisesti pidän metallimusiikissa siitä että äänimaailma on tarpeeksi raaka ja kylmä eikä tarpeettoman sliipattu ja “radioystävällinen”. Tietenkin sellaisillakin hyvin hiotuilla äänimailmoilla on tehty todella paljon hienoja metallimusiikin levyjä mutta ne menevät äänimaailmansa vuoksi lähes aina itselleni kategoriaan jota on enää vaikea mieltää edes metallimusiikiksi. Karkeasti tiviistäen jos levy on sellainen että sen voisi heittää radioon soimaan sellaisenaan eikä se aiheuttaisi metallia kuuntelemattomien keskuudessa halua vaihtaa kanavalta toiselle en kyseistä levyä osaa itsekään mieltää kunnolla metalliksi.

Oblivion on itselleni alusta loppuun asti aivan täyttä timanttia joka paranee jokaisella kuuntelukerralla. Kappaleet ovat monipuolisia ja tarjoaa vaihtelua kappaleiden sisällä sopivassa mittakaavassa käymättä missään vaiheessa itseistarkoituksellisen vaihteleviksi, niiden äänimaailma iskee itselleni hyvin eikä missään vaiheessa levyllä tule heikkoja hetkiä.

Mikäli etsinnässä on täydellinen metallilevy joka on tehty vuoden 2010 jälkeen on tämä levy ainakin allekirjoittaneelle sellainen. Levy löytyy myös Spotifystä joten sieltä kannattaa levyyn tutustua mikäli ei vielä ole tätä kuullut. Laitan tähän vielä pari biisiä YouTubestakin kuultavaksi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *