Autoilu avartaa – ainakin lompakkoa

Mini huollon jälkeen odottamassa kotiinpaluuta

Olen lähiaikoina alkanut kulkemaan työmatkat asiakasprojektiin käyttäen omaa autoa. Julkisilla matkaan kuluu kohtalaisen paljon aikaa ja useampia vaihtoja mahtuu matkalle. Omalla autollakin matkaan kuluu paljon aikaa (keskimäärin n. 35-45 minuuttia per suunta) mutta silti n. 10-15 minuuttia vähemmän kuin julkisia käyttämällä.

Viime viikolla auton kojelaudassa syttyi huoltovalo joka myöhemmin kuitenkin sammui. Pari päivää myöhemmin sama asia toistui ja päätin ottaa yhteyttä AutoServicelle missä olin joskus edellistä autoa huollattanut. Selkeästi alkaa havaita vanhenemisen merkkejä omassa toiminnassaan kun auto viedään huoltoon jo vikavalon syttyessä eikä vasta sitten kun katsastuksesta ei auto meni läpi tai sen joutuu tuomaan näytille uudemmankin kerran 😀

Sain varattua ajan huoltoon viime torstaille. Pärräilin pirssini sitten aamulla huoltoliikkeelle jossa he tekivät vikakoodien lukemisen. Samalla pyysin selvittämään mistä mahtaa johtua epämääräinen rahina kun autoa kääntää oikealle ja jos näiden kustannukset eivät nouse järjettömiin sfääreihin voisi myös uudet öljyt autoon vaihtaa – edellisten vaihdosta kun ei ollut minkäänlaista tietoa itselläni, kuinkas muutenkaan.

Huoltoliike sitten selvitti vikakoodit ja rahinan aiheuttajan. Vikakoodeissa ei ollut mitään kovinkaan suurta huolta sillä yksi syistä oli vähäinen akun jännite mikä oli aiheuttanut vikakoodin. Tämä taas oli seurausta siitä että koko akku oli tyhjänä hyvän tovin ja jouduin sitä kaverin kanssa kaapeleista käynnistämään (lue täältä).

Rahinan syy sitä vastoin olikin jo sitten pykälää hinnakkaampi operaatio. Koska autoista en ymmärrä niin en ole varma mitkä olivat rahinaan aiheuttamassa ja mitkä muuten vain paljastui siinä samalla ongelmaa tutkiessa, mutta lista oli pitkä. Vaihtoon meni niin alapalloniveltä, etuiskunvaimentimien yläpääntukia ja laakereita, vetoakseleiden stefat vuotivat öljyä samoin kuin venttiilikopan tiivisteetkin ja lisäksi myös takajarrulevyt ja palat menivät vaihtoon samalla koska takajarrujen tehot olivat heikommat kuin kuuluisi olla.

Huoltoliikkeen tiskillä oli tyylikäs figuuri

Mikään näistä ei kuitenkaan ilmeisesti ollut sellainen ongelma että koko auto olisi lahonnut samantien eikä mistään näistä katsastuskaan jäänyt keväällä kiinni, mutta kaikki olivat sellaisia ongelmia että kuulemma ovat kuluvia osia (en tiedä onko seurausta toisten kuluneiden osien kuluneisuudesta ja vaihtamattomuudesta vai muutenkinko itsessään jo kuluvat). Mietin että ei näitä kannata korjata kun kustannusarvio oli 2300 euron hujakoilla, mutta lopulta sitten kuitenkin päätin että parempi kai se auto on laittaa kuntoon jos nämä kerta käytössä kuluvat olipa auto kuin auto.

Muutenkin jos vaihtaisi auton toiseen niin haluaisin kuitenkin jatkossakin pysyä Minissä ja kuluvien osien osalta tilanne olisi kuitenkin sama ja remontteja olisi kuitenkin tulossa niissäkin. Lisäksi Minit eivät pyöri kovin edullisissa hintaluokissa joten halvemmaksi kuitenkin tuli laittaa pirssi kuntoon kuin vaihtaa toiseen Miniin 🙂

Autossa ei selvästikään oltu tehty määräaikaishuoltoja ajallaan (viimeksi leima vihkossa oli 2014 vuodelta) joten sen takia moni paikka oli päässyt rempalleen. Osa osista oli vielä sellaisia että ne joutui tilaamaan ulkomailta pikana (koska tulee nopeammin kuin Suomen sisältä) ja osa osista oli ainoastaan Minin alkuperäisiä eikä niihin ollut helposti löydettävissä tarvikeosia joten hintaa kertyi kiitettävät summat.

Mini joutui olemaan viikonlopun yli huollossa koska osa osista tuli vasta maanantaina (eli eilen). Eilen auton takaisin käyttööni saatua tulikin pärräiltyä illalla heti lähialueilla kameran kanssa. Toivon mukaan mitään uusia ongelmia ei enää ilmene vaan kilometrejä saisi kuluttaa surutta tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä ennen seuraavia huoltotarpeita. Toivossa on ainakin hyvä elää 🙂

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *