Reissu Lappiin, päivä 8 ja 9

Päivä oli sininen

Lapin reissu on takana ja olen turvallisesti päässyt takaisin Vantaan Koivukylään joten lyhyesti voisin kirjoittaa parin viime päivän tapahtumat.

Kahdeksas reissupäivä oli viimeinen varsinainen päivä Saariselällä sillä yhdeksäs päivä meni kotimatkaan. Kahdeksantena päivänä (eli perjantaina) tein normaaliin tapaan töitä, mutta onneksi työpäivän aikana onnistui irroittautumaan edes pari tuntia päivällä ja kerkesin käydä Kauppakeskus Kuukkelilla näkemässä kaveriani vuosien takaa.

Nepalilainen kaverini Joensuun ajoilta asuu perheineen Saariselällä ja pari vuotta oli taukoa kun olin kaveria nähnyt (asuin silloin vielä Lauttasaaressa itse kun viimeksi näimme) joten oli mukava pitkästä aikaa vaihtaa kuulumisia ihan kasvotustenkin. On aina mukavaa kun vuosia on mennyt edellisestä kerrasta mutta jutellessa tuntuu heti kuin olisi viimeksi nähty eilen. Juttua olisi riittänyt puolin jos toisin varmasti pitkäksi aikaa, mutta kummallakin oli ruokatauko menossa joten jatkoimme sitten pian takaisin töihin.

Illalla mökillä tuli katsottua ja jännitettyä Voice of Finlandia, sillä siellä esiintyi seurakunnan kautta tuttu ihminen. Erinomaisesti hän kappaleen esitti ja pääsi myös jatkoon joten mikäpäs sen mukavampaa. Myöhään illalla vielä tuli saunottua ja sen jälkeen olikin aika koettaa unta.

Tavalliseen tapaan uni ei tullut vielä parin tunnin sängyssä pyörimisen jälkeenkään itselle, mutta eipä siinä mitään. Neljän jälkeen nousin ylös ja 04:32 lauantaina aamulla suuntasimme kohden Lahtea. Eno ajoi Saariselältä Lahteen ja itse toki Lahdesta otin oman autoni ja jatkoin Vantaalle.

Lauantaina poikkeuksellisesti itselläni oli myös palavereita töihin liittyen joten automatkaa ei voinut käyttää 100 % maisemien katseluun tai rupatteluun vaan muutama tunti meni palavereihin osallistuen ja chattikeskusteluun kirjoitellen.

Lahdessa olimme jo ihmisten aikaan, ehkä kuuden maissa. Siellä tuli putsattua auto lumesta ja skraappailtua ikkunat, otettua tavarat enon autosta omaan autoon ja ehkä puolen seitsemän jälkeen taisin päästä jatkamaan matkaani Vantaalle. Lahden ja Vantaan väli on onneksi nopeaa tietä joten illalla kerkesin vielä omaan kotiini saunavuorolle vaikka kävin kaupassakin matkalla.

Reissu on nyt siis takana ja Saariselkää tuli nähtyä. Mukava reissu ja toivon mukaan tänne tulee toisenkin kerran lähdettyä. Mieluusti reissussa olisi seuraavallakin kertaa viikon tai pari. Jos kesälomareissulla on liikenteessä riittää viikko hyvin, koska päivät on aikaa pyöriä katsomassa paikkoja, mutta työviikolla kaksi viikkoa voisi olla sopivampi 🙂

Reissu Lappiin, päivä 7

Ilta on kohta kymmenen ja sauna on jälleen tavalliseen tapaan lämpenemässä joten sopivasti on lyhyt hetki aikaa kirjoittaa päivän tapahtumat.

Heräsin tänään (torstai tätä kirjoittaessa siis) kello 07:30 ja siitä siirryin normaaleihin aamurutiineihin. Kahdeksan kanssa tuli aloiteltua työt ja työpäivä meni tavalliseen tapaan etätöinä, kuinkas muuten. Töiden jälkeen otin päiväunet ja puolen kuuden maissa suunilleen tuli noustua jalkeille.

Mökin vuokrannut henkilö itse tuli mökkeilemään viereiseen tupaan (tässä mökissä siis on kaksi eri puolta) ja kutsui meidätkin käymään sillä puolen. Kävimme hetken istumassa naapurimökissä ja lähdimme sen jälkeen Saariselän keskustaan syömään ravintolaan. Ravintolaksi valikoitui Pirkon Pirtti.

Pirkon Pirtistä valitsin pizzan ja pienen oluen ja ateria oli kaikin puolin hyvän makuinen. Paluukävelymatka mökille 2,5 km päähän tuli tehtyä lumisateessa joten lunta ainakin on tullut nähtyä reissulla monen vuoden tarpeiksi.

EDIT: Lue lisää seuraavasta reissupäivästä täältä

Leffalauantai: Ball of Fire (Jään tänne yöksi)

Sugarpuss O’Shea (Barbara Stanwyck)

Ball of Fire (IMDB) joka suomeksi tunnetaan nimellä Jään tänne yöksi on vuonna 1941 julkaistu romanttinen komedia. Sen on ohjannut Howard Hawks ja pääosissa nähdään Barbara Stanwyck ja Gary Cooper.

Tarinassa kerrotaan kahdeksasta professorista jotka ovat kirjoittamassa ensyklopediaa. Heidän arkensa on tasaisen varmaa puurtamista ilman sen suurempia ihmeitä. Eräänä päivänä slangia käsittelevää osuutta kirjoittanut professori Bertram Potts (Gary Cooper) havahtuu huomaamaan että hänen kirjoittamansa osuudet ovat kaukana siitä sanastosta mitä tavalliset ihmiset arjessa käyttävät. Hän päättää lähteä kaupungille kuuntelemaan ihmisten keskusteluita ja sanankäänteitä jotta saisi slangia käsittelevät tekstinsä nykyisyyttä vastaavaksi.

Etsiessään henkilöitä tutkimustaan varten hän pyytää myös tanssija Sugarpuss O’Sheaa (Barbara Stanwyck). Hän ei vaikuta innostuneelta, mutta päättää professorin yllätykseksi myöhemmin yöllä vielä tulla professoreiden majapaikkaan. Todelliset motiivit hänellä on kuitenkin aivan muualla, mutta tunteiden astuttua peliin suunnitelmat eivät enää vaikutakaan niin hyviltä kuin alunperin.

Talossa asuvia vanhempia professoreita

Ball of Fire on luokiteltu romantiikan ja komedian kategorioihin ja kumpaakin lajityyppiä tästä kyllä löytyy vaikkakin ero nykyaikaisten romanttisten komedioiden kanssa on huomattava.

Itsestään selvyytenä tekniset eroavaisuudet ovat huomattavat, mutta myös filmatisoinnin kautta heijastuva maailmankuva paljastaa suuren eron ympäröivästä yhteiskunnasta. Siinä missä keskimäärin lähes poikkeuksetta nykyaikaisissa romanttisissa(kin) elokuvissa seksuaalinen kanssakäyminen nähdään normaalina osana ihmisten tutustumisvaihetta oli tämän elokuvan konservatiivinen ja nykyisin länsimaalaisittain kenties jäykäksikin miellettävä hienotunteisempi tunteiden ilmaisu johon ei suudelmaa suurempaa läheisyyttä kuulu miellyttävän mukavaa vaihtelua nykyisin nähtäviin perusoletuksiin.

Tarina on kiintoisa ja siinä on sopivasti huumoria käymättä missään vaiheessa liiallisesti ainoastaan komedialliseksi joten romanttiset aspektitkaan eivät jää liian pieneen osaan. Myönnettäköön että pidän silti romanttisissa elokuvissa enemmän moderneista elokuvista sillä niiden kuvaukset romantiikasta ovat monesti liikuttavampia ja aidomman tuntuisia kuin näissä vanhemmissa saman kategorian filmatisoinneissa.

Kokonaisuutena Ball of Fire oli omaan makuuni toimiva elokuva lajityypissään. Se on kepeä ja humoristinen, siinä on ennalta odotetun kaltainen onnellinen loppu ja kaikki tavalliset elokuvalliset aspektit on hyvin hallussa. Kenties eniten itseäni kuitenkin näissä vanhoissa elokuvissa viehättää niiden yhteiskunnallisen kulttuurin kuvaus jossa on hillittyä arvokkuutta joka kuitenkin kätkee alleen suuria tunteita.

Arvosana: 7/10 (IMDB: 7,8/10)

Perjantaipullo: Theresianer Premium Pils

Italialaisen Theresianerin Theresianer Premium Pils on 5,0 % vahvuinen pilsneri. Katkeroita siitä löytyy 35.0 EBU ja kantavierrettä 11.8 °P. Olutta myydään tätä kirjoittaessa ainakin Alkoissa vakiovalikoiman tuotteena. Lisää tietoja löytää Alkon sivuilta (katso täältä).

Oluessa ensimmäisenä huomioni kiinnittyi mukavan näköiseen etikettiin. Oluen aukaistua erottaa tsekkiläistyylisen lagerin raikkauden joka tuoppiin kaadettuna pysyy miellyttävänä ja makeana esillä. Tuoppiin kaato vaatii hieman malttia sillä vaahtoavuus on runsasta.

Väri on kullankeltainen. Suutuntumaltaan olut on keskitäyteläinen ja hivenen pistävä. Maku on sitruksinen ja siitä on löydettävissä hunajaista makua luomassa makeutta. Miellyttävän kepeä olut jota etenkin kesäisellä terassilla mieluusti nauttisi.

Musiikkina tämän kanssa menee kevyt musiikki, mm. George Michael – Faith tai Michael Jackson – Billie Jean.

Reissu Lappiin – Päivä 6

Pyhän Paavalin kappeli eli Saariselän tunturikappeli

Kuudes päivä reissussa on kääntymässä iltaan joten ennen saunan lämpenemistä on jälleen hyvä aika kirjoitella blogipostausta reissupäivästä.

Aamu alkoi tavalliseen tapaan kello 07:30 hujakoilla eli muutamaa minuuttia ennen kellon soimista taisin herätä. Siitä sitten aamupala, Raamatun lukua ja Raamatun Sanoma -vihkon tutkiskelua ja siitä sitten sen jälkeen töihin. Normaali aamu.

Työpäivän aikana tuli lounastauolla käytyä kauppakeskus Kuukkelissa ravintolassa. Allekirjoittanut valitsi evääksi vegeburgerin ranskalaisilla ja se oli ihan toimivan makuinen eväs. Lounaan jälkeen toki palasin vielä töitä tekemään normaalin pituisen päivän.

Töiden jälkeen pienet päiväunet otin ja sen jälkeen lähdimme enon kanssa autolla kohden Ivaloa. Ivaloon on matkaa täältä Saariselältä noin 30 km. Ivalossa kävimme kylän läpi pärräämässä ja katsomassa minkälainen kylä on kyseessä ja siitä sitten menimme ravintolaan syömään iltaruoan. Ravintola jonka pihaan päädyimme oli kuitenkin kiinni joten etsimme sitten kylältä toisen ravintolan.

Kappeli sisäpuolelta

Ivalossa ravintolaksi valikoitui pubi jonka nimi taisi olla pubi.fi. Sielläkin valitsin kasvispurilaisen ja sekin oli hyvän makuinen.

Ivalosta palattuamme kiersimme katsomassa Saariselkää ja samalla tuli nähtyä tämän postauksen kuvissa nähtävä Saariselän tunturikappeli eli Pyhän Paavalin kappeli. Kappeli oli avoinna ja pääsimme ottamaan muutamat kuvat sisältäkin.

Reissulta tuli tovi sitten palattua ja laitettua sauna lämpenemään joten päivä alkaa olla vähitellen taputeltu. Enää suunnitelmissa on saunominen ja illalla/yöllä luultavasti Yle Areenasta elokuvan katsominen.

EDIT: Lue lisää seuraavasta reissupäivästä täältä