Mitä kaikkea lyhytelokuvan tekemiseen kuuluu?

Ote lyhytelokuvan kuvakäsikirjoituksesta

Lyhyesti taustaa

Maanantaina täällä blogissa julkaisin lyhyen postauksen lyhytelokuvasta Robotti jonka kaverin kanssa teimme. Postauksen voi lukea täältä ja sen postauksen lopussa on myös linkki YouTubeen. Videon voi katsoa YouTubesta myös suoraan tästä linkistä.

Kuten aikaisemmin kirjoitin, tarkoituksena on hieman avata mitä kaikkea tämänkaltaisen harrastelijapuuhasteluna tehdyn lyhytfilmin taustalla tapahtuu ja minkälaisia työkaluja näiden tekemiseen käytän. Tiedä vaikka joku saisi tästä postauksesta jotain irti. 🙂

Tämä postaus perustuu ensisjaisesti tähän filmiin, ei aikaisempiin vaikka niissä on paljon ollut samanlaisia vaiheita. Tämän filmin tapauksessa prosessi kuitenkin hioutui muutamilta osiltaan joten kerron sen vuoksi nykyisestä tuotantotavasta ellen toisin mainitse.

1. Idea lyhyesti tiivistäen muutamaan virkkeeseen

Ensimmäisenä vaiheena on itselläni tarinan idea jossain muodossa. Koska tämän käsikirjoitus on tehty noin vuosi sitten aivan tarkkaan kaikkea en tämän videon kohdalta muista, mutta käytännössä yleinen tapani on kirjoittaa joko kännykällä tai tietokoneella Applen Muistiinpanot-ohjelmaan konsepti muutamalla virkkeellä.

Esimerkiksi tämän videon tapauksessa lyhyt ajatus ideasta on mennyt näin:

”Sci/Fi – Robotti-imuri alkaa saamaan tietoisuuden ja alkaa puhumaan talon omistajalle. Se kertoo että on oikeasti ihminen joka on vangittu imurin sisälle. ”

Lyhytfilmin katsoneet voivat heti huomata, että filmatisointi ei kuitenkaan vastannut tätä kuvausta muuta kuin ensimmäisen virkkeensä osalta. Ensimmäinen vaihe ideasta tuotantoon itselläni on yleensä siis vain nopeasti saada päässä oleva idea muutamalla virkkeellä muistiin myöhempää käsikirjoittamisvaiheessa tapahtuvaa jatkojalostusta varten.

2. Käsikirjoitus

Ote käsikirjoituksesta jossa merkinnät kuvakäsikirjoitukseen.

Kun idea on saatu muutamalla virkkeellä ylös ja se vaikuttaa sellaiselta että haluan siitä kirjoittaa käsikirjoituksen, siirryn tietokoneelle Scrivener-ohjelman pariin (katso täältä). Scrivener on ohjelma jolla on hyvä kirjoitella pidempiä tekstejä ja siinä on järkevä esimerkkipohja jonka mukaan on hyvä katsoa muotoilut siten että ne menevät yleisesti filmeissä käytetyn tyyliasun mukaisesti.

Tämän lyhytfilmin käsikirjoituksen voi lukea halutessaan PDF-muodossa (katso täältä) josta näkee minkälaista tyyliä käsikirjoituksissa käytän. Mikäli elokuvien käsikirjoitukset on tuttuja ei tämä sen suhteen tee luultavasti paljoakaan tyylillisesti poikkeusta.

Käsikirjoitus tulee hiottua siihen kuntoon että sen perusteella on jo mahdollista lähteä kuvakäsikirjoitusta tekemään ja koko filmatisointi toteuttamaan. Vaikka tässä vaiheessa käsikirjoitus on jo lyöty lukkoon, tietenkin editointivaiheessa voi osa jutuista karsiutua pois, tuotantovaiheessa voi tulla hetkellisiä lisäideoita tai korjauksia kun käytännössä huomaa asioiden toimimattomuuden tai näkee mitkä voisi tehdä paremmin jne.

Tämän lyhytfilmin ainoa lisäys oli kavereiltani saatujen ideoiden pohjalta lisätä mustaan feidaamisen jälkeen vielä kolinat rappukäytävään joilla demonstroidaan katsojalle kuinka Aila päätyy alas rappusista.

3. Kuvakäsikirjoitus

Toinen sivu kuvakäsikirjoituksesta

Kun käsikirjoitus on saatu siihen pisteeseen asti että siitä on päätetty tehdä filmatisointi on aika siirtyä kuvakäsikirjoituksen pariin. Kuvakäsikirjoitus on lyhyesti sanoen siis sarjakuvamainen ilmaisu koko filmatisoinnin tapahtumista josta näkee kaikki kuvakulmat joita kuvataan.

Vaikka filmatisointini on (vielä!) harrastelijapuuhastelua on kuvakäsikirjoitus silti aivan ehdoton olla. Tämä jos mikä säästää todella paljon aikaa ja vaivaa jälkikäsittelyssä.

Tapa miten teemme näitä kavereiden kanssa on se että luemme käsikirjoitusta kohtaus kerrallaan, mietimme mitä haluamme missäkin kohtaa kuvata ja näyttää tapahtumien aikana ja sen jälkeen piirrämme ne ruuduiksi joko paperille tai tabletille. Tämän tuotannon tapauksessa käytimme kynää ja paperia ja sijoitimme neljä kuvaa per A4-sivu.

Itselläni on myös tapana merkata jokaiseen ruutuun tapahtumapaikka ja kuvakulma kirjaimin ja numeroin. Esimerkiksi merkinnät näyttävät S1S2 tai vaikkapa S7S4. Ulkopuolisen silmin katsottuna mahdollisesti kryptinen S-kirjainten ja numeroiden kombinaatio on kuitenkin varsin selkeä kun sen tietää. Ensimmäinen S-kirjain viittaa sanaan scene ja jälkimmäinen sitä vastoin viittaa sanaan shot joka tarkoittaa siis kohtauspaikkaa ja kuvakulmaa. S1S1 on ensimmäinen kohtauspaikka ja sen ensimmäinen kuvakulma kun taas S7S4 olisi seitsemäs kohtauspaikka ja sen neljäs kuvakulma mistä tapahtumaa kuvataan.

Kohtauspaikalla tarkoitetaan tässä siis käsikirjoituksessa olevaa tapahtumapaikkaa, eli kohtauspaikkoja on niin monta kuin on INT. tai EXT. alkuisia rivejä käsikirjoituksessa. Esim. ”INT. KEITTIÖ – PÄIVÄ” tarkoittaa sisällä kuvattavaa kohtausta mikä kuvataan keittiössä päivällä, EXT. taas viittaisi ulkona tapahtuvaan kuvaukseen.

4. Kuvaaminen

Kun käsikirjoitus ja kuvakäsikirjoitus on valmiina on aika siirtyä itse kuvaamiseen. Kuvaaminen meni tämän lyhärin tapauksessa nopeasti ja tehokkaasti koska kyseessä on nimenomaisesti lyhytfilmi eikä kohtauksia ja kuvakulmia aivan hillitöntä määrää ole.

Kuvakäsikirjoitus on iso apu kuvauksessa, sillä sen avulla voi kuvaustaan suunnitella järkevästi. Esim. jos tietää että kolme kohtausta kuvataan keittiössä ja neljä jossain muussa huoneessa, on tietenkin järkevää kuvata kaikki keittiön osuudet ensin ja vasta sen jälkeen siirtyä toiseen huoneeseen (tai missä järjestyksessä tahansa, mutta kuitenkin samalla kertaa kaikki kohtaukset jotka kuvataan samassa huoneessa).

Tämän filmatisoinnin osalta käytimme yhtä valaisinta, YongNuo YN-600 LEDiä ja sitäkin vain olohuoneessa kuvatuissa kohtauksissa.

Kuvaamisessa erittäin suuri apu on siinä että käyttää kameraa joka osaa merkata suoraan scenen ja shotin tai vaihtoehtoisesti käyttää erillistä tallenninta jossa kyseinen ominaisuus löytyy. Laitteisto kuvauksen osalta tämän filmin osalta oli Blackmagic Pocket Cinema Camera josta video tallennettiin ulkoiseen Atomos Ninja 2 -tallentimeen.

Atomoksessa on mahdollisuus valita aina ennen tallennusta scene ja shot joka on asia mikä ehdottomasti kannattaa tehdä, sillä se säästää aikaa ja vaivaa jälkikäsittelyssä niin paljon että melkein voi itkeä ilosta siinä vaiheessa kun videoita raahailee editoinnissa aikajanalle. Scenen ja shotin valinta ennen tallennusta Atomoksessa vaikuttaa tiedoston nimeen, joten koko aikajanan saa suoraan oikeaan järjestykseen kun vain järjestää tiedostot nimen mukaan aakkosjärjestykseen.

5. Äänitykset, jälkiäänitykset ja foleyt

Lyhytfilmin äänimaailma tuli kasattua läjään Logic Pro X:ssä

Äänityksessä tuli käytettyä useampaa laitetta ja useampaa mikrofonia, mutta pääasialliset Lindan dialogit tuli äänitettyä suoraan kuvausvaiheessa Zoom F4 -tallentimeen käyttäen Rode NTG-2 haulikkomikrofonia.

Koska tuotantotiimi koostui yhdestä ihmisestä (eli itsestäni) tuli äänitys hoidettua siten että koko kuvaustapahtuma kaikkine välihöpötyksineen päivineen tuli äänitettyä. Ennen kuvausten aloittamista pistin mikrofonin telineeseen ja osoittamaan kohden sohvaa missä Linda koko lyhytfilmin ajan oli ja sen jälkeen tallennus päälle ja vasta kuvausten loputtua stopille. Jos tuotantotiimissä on useampi ihminen olisi tämä tietenkin tullut starttua ja stopattua aina jokaiseen kuvaukseen erikseen jolloin oikean audion etsimisessä olisi mennyt jälkikäsittelyssä vähemmän aikaa.

Tapahtumapaikalla tapahtuneiden äänityksien lisäksi ääniä tuli myös äänitettyä jälkeenpäin Logic Pro X:ään. Linda kävi toisena päivänä puhumassa kaikki repliikit uudelleen omalta hahmoltaan sekä myöskin robotti-imurilta. Tällöin äänityksessä käytettiin isokalvoista Rode NT-1 -studiomikrofonia ja audio interfacen osuudessa oli Scarlett 2i2.

Jälkikäteen äänitettävät dialogit äänitettiin siten että jokainen repliikki lausuttiin kolmeen kertaan ja jätettiin aina väliin muutaman sekunnin tauko editointia helpottamaan.

Lisäksi äänityksiin tuli myös ns. Foley-äänitykset jotka itse äänitin yksin kotona ollessani. Näiden äänitykset hoidin Zoom H4n:llä sen käytännöllisyyden vuoksi. Tämän lyhytfilmin tapauksessa Foley-ääniä olivat robotti-imurin hurina, jalkojen laitto lattialle, pullon laitto pöydälle, jalkojen nosta pois lattialta, lehden sivujen kääntely, sohvan kahina kylkeä kääntäessä jne. ja lisäksi huoneen tilaääntä, esim. pientä jääkaapin hurinaa, elektroniikkalaitteiden pöhinää yms. jolla sai kasattua taustalle todella hiljaista mutta todellista kerrostalohuoneen äänimaailmaa. Ääniä joita ei erityisesti kuule, mutta jos niitä ei ole huomaa että äänimaailma kuulostaa jotenkin ”steriililtä”.

Filmissä kuultavat musiikit sävelsin ja äänitin käyttäen Kawai CN-37 sähköpianoa (lue täältä) joka meni linjaulostulon kautta Clarett 8Pre USB:lle (lue täältä) josta äänet tallensin läppärille Logic Pro X:ään. Siitä sitten vein tallennuksen makuuhuneen Mac Minille jossa lyhärin Logic-projekti oli muutoin käsittelyssä.

Syy miksi en tehnyt näitä kaikkia äänen käsittelyitä Resolvessa oli ääniraitojen määrän kasvu ja Logicin merkittävästi monipuolisemmat äänenkäsittelymahdollisuudet. Esimerkiksi tässä lyhytfilmissä on äänessä erilaisia automaatioita äänen tasoissa joiden teko on Logicissa suhteellisen triviaalia.

Automaatioilla tarkoitan sitä että kun robotti-imuria kuvataan keittiössä on äänen voimakkuus hurinassa kovempi, mutta kun leikataan kuvaamaan olohuonetta muuttuu robotin ääni paljon hiljaisemmaksi koska sen kuuluu kuulostaa siltä kuin se tulisi toisesta huoneesta. Tietenkin äänet oli oikeasti äänitetty jälkiäänityksenä Zoom H4n:llä. Lisäksi automaatioina audiossa on myös kohtaus missä imuri saapuu olohuoneeseen. Kun imuri lähenee kameraa sen äänenvoimakkuus myös kasvaa vaikka tietenkin äänitysvaiheessa voimakkuus on koko ajan ollut sama. Tällaisten käsittelyiden luontia varten äänen käsittely oli hyvä siirtää kokonaan Logicin puolelle.

6. Editointi

Varinainen editointiprosessi meni siten että ensin raahailin ja pudotin toimivat tai tarpeeksi toimivat kuvaukset DaVinci Resolve Studio -ohjelmistossa projektin aikajanalle. Tämän aikajanan oikeaan järjestykseen koostamisessa auttoi todella paljon Atomos Ninjassa suoraan oikealla tapaa nimetyt tiedostot joten käytännössä aikajanan oikeaan järjestykseen laittaminen oli vain heitellä tiedostoja aakkosjärjestyksessä peräkkäin editoriin.

Resolven puolella tein editin siten että sain aikaa tarpeeksi jokaiselle dialogille ja kuvakulmalle. Sen jälkeen äänitin itse demoäänitykset robotin ääneksi Logicissa ja liitin ne Resolveen jotta sain jonkilaisen eheän kokonaisuuden. Tässä vaiheessa tein väliaikaisen videon ja lähetin Lindalle sen nähtäväksi jotta hän näkee millaista tästä on suunilleen tulossa. Myöhemmin nämä äänet tietenkin korvattiin Lindan äänityksillä koska naisäänestä robottimaisen naisäänen editointi on paljon helpompaa kuin miesäänestä naismaisen robottiäänen teko.

Alkuvaiheessa kasailin useampia ääniä Resolveen mutta lopulta päädyin siihen että teen kaikki äänen käsittelyt Logic Pro X:ssä sen monipuolisempien työkalujen vuoksi. Kun video oli leikattu oikeaan mittaan ja varmistettu että kaikki dialogit sopivat videoon ja sen leikkauksiin vein videotiedoston Logicille, latasin sen projektiin ja käytin Resolvessa tekemiäni äänivalintoja pohjana kun pilkoin äänet omille raidoilleen Logiciin.

Kun Logicissa oli koko lyhytfilmin äänimaailma valmiina vein yhden stereoääniparin Resolveen jonka raahasin ja pudotin aikajanalle.

Viimeisenä tein videon alkuun tulleen From Panic To Crisis Productions -logon/intron ja sen jälkeen vielä lopputekstit.

Loppusanat

Kuten voi huomata, lyhyenkin filmatisoinnin taustalla on todella paljon asioita joita ei välttämättä arvaa jos ei ole perehtynyt videoiden tuotantoon. Käytännössä tekemiseen mukaan mahtuu idea, käsikirjoitus, kuvakäsikirjoitus, valaistus ja äänitys, editontia, uudelleen äänityksiä, foley-äänityksiä sekä niiden kaikkien läjään laittamista toivon mukaan tasapainoiseksi kokonaisuudeksi.

Aikaa mikä tämän tekoon meni kokonaisuudessaan on vaikea arvioida, mutta luultavasti puhutaan vajaasta kymmenestä tunnista. Työvaiheita on monta ja paljon on vielä vaiheita jotka olisi kaivannut hiomista sillä virheitä tässä vielä on useampia, mutta päätin kuitenkin antaa olla ja päästää projektista irti. Loputtomiin voi hioa ja täydellisyyttä etsiä, mutta tässä vaiheessa olin jo saanut lopputuloksen joka oli tarpeeksi hyvä julkaisuun virheistään huolimatta. Ensi kerralla sitten virheistä viisastuneena toivottavasti saa vältettyä tämän tehdessä havaitut sudenkuopat 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *