Month: January 2022

  • Perjantaipullo: Moosehead Pale Ale

    Kanadalaisen Mooseheadin panimon Moosehead Canadian Pale Ale on 5 % vahvuinen pale ale jonka IBU-arvo on 20. Lisää tietoa löytää panimon sivuilta (katso täältä).

    Pullo on saman panimon lagerin kanssa samaa tyyylisuuntaa edustavaa yksinkertaista mutta tyylikästä tasoa.

    Tuoppiin kaataminen on vaivatonta sillä vaahtoavuus on pientä eikä pinnalle muodostuva vaahto kauaa seurana kestä. Väri on kauniin vaalean keltainen. Tuoksu on makea ja yrttinen. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja aavistuksen terävään kallellaan oleva ja maku on makeahko ja etäisesti siirappinen. Kokonaisuutena itselleni tämä toimii hyvin.

    Musiikkina tämän kanssa kuuntelee mieluusti mm. Static-X – The Only tai KoRn – Adidas.

  • Vuonna 2021 näkemäni näkemisen arvoiset elokuvat

    Parin viime vuoden tapaan vuoden vaihteen jälkeen on hyvä tehdä pikainen katsaus elokuviin jotka olivat tavalla tai toisella näkemisen arvoisia. Aikaisemmat samanlaiset listat löydät vuodelta 2020 (katso täältä), vuodelta 2019 (katso täältä) sekä vuodelta 2018 (katso täältä).

    Täällä sivustolla on erikseen Suosituksia-sivu (katso täältä) jonne omasta mielestäni parhaimmisto elokuvista pääsee, mutta kuitenkin moni elokuva on hyvä ja näkemisen arvoinen mutta ei kuitenkaan ole ylittänyt sitä kynnystä että olisivat ansainneet paikkaansa Suosituksia-sivun filmatisointien joukossa.

    Vaikka viime vuonna elokuvia kerkesi katsomaan todella vähän, ainoastaan 124 kappaletta, mahtui siihenkin määrään monia erinomaisia elokuvia joten pidemmittä puheitta laitetaan siis lista nähtäville.

    Parasite (IMDB) – Parhaan elokuvan Oscarin ansainnut musta draamakomedia. Synkkä mutta tyylikäs.

    V for Vendetta (IMDB) – Tyrannian koulimassa maassa vapaustaistelija V nousee ja nostattaa kapinan. Ajankohtainen elokuva katsottavaksi nykyisen maailman suuntauksen ollessa mitä on.

    Beverly Hills Cop I, II ja III (IMDB, IMDB ja IMDB) – Lapsuudestani asti tutut elokuvat joiden päätähtenä nähdään Eddie Murphy. Vaikka nämä eivät kenties mitään arvostelumenestyksiä olekaan, on nämä viihdyttäviä vielä näinäkin päivinä.

    Black Dynamite (IMDB) – Sopivan överiä toiminnallisen komedian menoa 70-luvun hengessä vuoden 2009-elokuvassa.

    Shrek 2 (IMDB) – Shrekin ja Fionan edesottamuksia vuodelta 2004. Loistava animaatioelokuva.

    12 years a slave (IMDB) – Erinomainen vuonna 2013 julkaistu draama orjuuteen joutuvasta miehestä. Paikoitellen suhteellisen brutaalikin, mutta ansiosta kyllä parhaan elokuvan Oscarin ansainnut.

    Passengers (IMDB) – Jennifer Lawrencen ja Chris Prattin tähdittämä romanttinen sci-fi-draama jonka olen pariin otteeseen katsonut. Toisella katselukerralla elokuva kolahti vielä paremmin.

    Hacksaw Ridge (IMDB) – Mel Gibsonin ohjaama hieno sotaelokuva jossa pääosansa saa adventistisen kristinuskonsa vuoksi aseettomana sotilaana toiminut Desmond Doss.

    Jaws (IMDB) – Tappajahai. Spielbergin klassikko.

    The Ninth Gate (IMDB) – Johnny Deppin tähdittämä mysteeritrilleri harvinaisten kirjojen välittäjästä joka saa tehtäväkseen etsiä muutamaa kirjaa joissa on paholaisen puumerkit.

    Million Dollar Baby (IMDB) – Upea nyrkkeilyelokuva jossa tarinassa on syvyyttä. Päätyi myös Suosituksia-sivulleni.

    Billy Elliot (IMDB) – Tyylillä tehty elokuva pojasta joka haluaa tanssia balettia.

    Monsters, Inc. (IMDB) – Sympaattinen animaatioelokuva.

    Mercury Rising (IMDB) – Mukavan menevää toimintadraamaa vuodellta 1998.

    The Social Network (IMDB) – Elokuva Facebookin alkuvaiheilta. Aihepiiriään kiinnostavampi elokuva.

    Deep Blue Sea (IMDB) – Varmaankin paras Renny Harlinin elokuva joita olen lähivuosina katsonut. Toimiva elokuva tappajahain meiningeissä.

    From Dusk Till Dawn 3: The Hangman’s Daughter (IMDB) – Oma suosikkini tästä elokuvasarjasta. Eniten vampyyrielokuvan tuntua!

    Prometheus (IMDB) – Hieno Sci-Fi vuodelta 2012.

    Ad Astra (IMDB) – Sci-Fi elokuva vuodelta 2009 missä astronautti etsii totuutta isänsä katoamisesta.

    American Heist (IMDB) – Kriitikoiden lyttäämä ja suuren yleisönkin keskinkertaiseksi 5,0/10 laskema toiminnallinen rikosdraama joka pärähti itselleni kuitenkin varsin mukavasti. Hyvä esimerkki elokuvista että parempi katsoa elokuvat itse eikä luottaa ainoastaan liikaa muiden arviontiin.

    Carrie (IMDB) – Kingin kirjaan pohjautuva Brian De Palman filmatisointi vuodelta 1976 jossa on tunnelmaa.

    Invasion of the Body Snatchers (IMDB) – Kauhun ja sci-fin kategorioihin lukeutuva Philip Kaufmanin ohjaus vuodelta 1978.

    La dentellière (IMDB) – Romanttinen draama vuodelta 1977. Täysin erilaista romanttista draamaa kuin modernit saman lajityypin filmit.

    A matter of life and death (IMDB) – Vuoden 1946 fantasian ja romanttisen draaman yhdistelmä joka kolahti itselleni kovasti, 10/10 omassa lajityypissään.

    Lord of the Rings -trilogia (IMDB, IMDB ja IMDB) – Hienoja fantasia-elokuvia jotka ovat kestäneet aikaa.

    Braveheart (IMDB) – Loistava historiallinen draamaelokuva William Wallacesta joka nousee kapinaan Edward I:n joukkoja vastaan. Pääsi myös Suosituksia-elokuviini.

    Gladiator (IMDB) – Upea Suosituksia-listallenikin päätynyt Russell Crowen tähdittämä elokuva gladiaattorista.

    Rocky (IMDB) – Nyrkkeilyelokuva vuodelta 1976 joka yhä vain toimii.

    First Man (IMDB) – Biografiallinen draamaelokuva Neil Armstrongista ja hänen matkastaan kuuhun.

    Snow White and the Seven Dwarfs (IMDB) – Disneyn piirretty klassikkoelokuva vuodelta 1937 joka tuli VHS-filmiltä katsottua. Klassikko aivan syystä!

    The Queen (IMDB) – Suosituksia-listalle päätynyt elokuva englannin hovista ja Kuningatar Elizabeth II:sta prinsessa Dianan kuoleman ajoilta.

    The Notebook (IMDB) – Romanttinen nyyhkyleffa.

    Singing in the rain (IMDB) – Vuoden 1952 tunnettu musikaali. Toimii vielä näinäkin päivinä erinomaisesti!

    Scarface (IMDB) – Suosituksia-sivulleni päässyt elokuva huumeiden ja rikollisuuden maailmassa.

    Sleeping Beauty (IMDB) – Prinsessa Ruusunen, Disneyn piirrosklassikko vuodelta 1959 joka tämäkin on paikkansa ansainnut näkemisen arvoisten elokuvien joukossa.

  • Hyvää alkanutta uutta vuotta!

    Uusi vuosi vaihtui Kirkkonummella

    Vuosi vaihtui leppoisissa merkeissä

    Vuosi vaihtui jo muutama päivä takaperin, mutta vihdoin tänne blogiinkin saan aikaiseksi kirjoitella lyhyesti katsausta viime kuukauteen ja hieman myös yleisesti koko viime vuoteen.

    Uuden vuoden vietin tänä vuonna Kirkkonummella muutaman hengen porukassa. Päivä ja ilta ennen sitä tuli vietettyä hengaillen Espoossa hieman isommalla porukalla josta sitten illasta suuntasin kaverin kanssa Kirkkonummelle. Päivä ja ilta meni oikein mukavasti ja rennosti hengaillen ja puolen yön aikaan tuli pihassa käytyä katsomassa rakettien ampumista. Seuraavana päivänä tulikin nukuttua pitkälle ja varmaankin joskus yhden jälkeen päivällä vasta heräilin 😀

    Varsinaisia uuden vuoden lupauksia ei tullut tehtyä, mutta kuitenkin vuoden jo vaihduttua mietin että voisin tänä vuonna pyrkiä paastoamaan useammin kuin aikaisemmin. Paastoaminen on ollut itselläni todella harvinaista ja ensimmäisen kerran paastosin vasta helmikuussa 2021 eikä sen jälkeenkään ole kovin montaa kertaa tullut moista tehtyä. Ehkä tänä vuonna saisin useammankin kerran paastottua!

    Harrastuksia ja muutenkin tavallista arkea

    Viime vuosi oli kokonaisuudessaan mukava ja tapahtumarikas ja elämä rullasi mukavasti tasaisesti eteenpäin arjen kulkiessa ilman suuria ihmeitä. Töitä tuli tehtyä etänä kotoa käsin, seurakuntaelämä oli aktiivista ja harrastuksillekin jäi jonkin verran aikaa.

    Elokuvien katsominen jäi harmillisen vähälle kaiken muun kiireen vuoksi eikä viime vuonna tullut katsottua kuin ainoastaan 124 elokuvaa. Tosin, viime vuonna katselin jonkin verran taas sarjojakin joten sekin osittain selittää vähäistä elokuvien katsontaa. Toivottavasti tänä vuonna jää jälleen enemmän aikaa myös elokuville 🙂

    Viime vuoden kuunnelluimmat artistit , levyt ja kappaleet olivat monilta osin yllättäviä – ainoastaan Bad Religion vanhana tuttuna jatkaa listalla korkealla sijalla

    Musiikkia tuli sävellettyä todella vähän viime vuonna, mutta sain kuitenkin sävellettyä edes seuraavan albumin kappaleet. Mikäli en tule tulokseen että ne on täyttä roskaa ja päätä jättää niitä julkaisematta sen vuoksi, olisi tämän vuoden puolella tarkoitus saada seuraava Painless Destiny -albumi ulos. Saapa nähdä iskeekö itsekritiikki vai annanko vain asian olla ja julkaisen albumin ulos. Kuten aina ennenkin, välillä ne kuulostaa omaan korvaan ihan mukiinmenevältä ja toisinaan tulee tulokseen että kappaleet on aivan kauheita, tylsiä ja mitäänsanomattomia eikä niissä ole mitään miksi niitä kannattaisi julkaista. Tuttu tunne joka tulee aina jos vähänkään jää albumin julkaisun kanssa vatuloimaan 😀

    Pianoa tuli kyllä soitettua kohtalaisen paljon viime vuoden puolella ja lauleskeltuakin tuli joten musiikki soittoharrastuksena ei ole onneksi kokenut katoamista, se on vain ainakin väliaikaisesti muuttanut muotoaan enemmän livenä soittamiseen säveltämisen sijaan.

    Valokuvia tuli viime vuoden puolella otettua paljon. Lisäksi vuoden loppua kohden innostuin niitä alkaa tilailemaan isoissa määrin myös paperikuviksi ja tulipa eilen taas laitettua Ifolorilta tilaukseen joulukuun puolelta 281 valokuvaa. Toivottavasti kuvat tulevat postissa jo tällä viikolla 🙂

    Vanhojen harrastuksien lisäksi innostuin viime vuoden puolella videokuvaamisesta enemmänkin. Tosin, videokuvaus johon erityisen paljon innostuin on ollut kotivideoiden kuvaamista. Ostin viime vuonna keväällä halpisvideokameran, Sony CX240:n (lue täältä) ja se onkin siitä asti ollut päivittäisessä käytössä. Kotivideoita on tullut kuvailtua paljon ja niistä tehtyä koostevideoita jo useita. Väittäisin että Sony CX240 on ollut luultavasti merkittävin ja parhain teknologiaostokseni mitä olen koskaan tehnyt. Väittämä kuulostaa varmaankin absurdilta sillä teknisestihän kyseessä ei ole mikään erityisen hyvä vekotin, mutta asia jota ei teknisistä spekseistä näe on sen tuottama hauskuus ja lisäarvon tuottaminen omaan elämään. Videoita on vain yksinkertaisesti mukavaa kuvailla, tehdä niistä koosteita ja katsella yhdessä kavereiden kanssa. Harmillista että en tätä ole tajunnut jo 10 vuotta sitten, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

    Viime vuoden puolen hyviin asioihin mahtui myös tammikuussa tekemäni reissu Lappiin (lue täältä). Ulkomailla ei tullut viime vuonna käytyä, mutta edes pieniä reissuja tuli tehtyä Suomessa.

    Seurakuntaelämää

    Uskonelämässä ja seurakuntatoiminnassakin tuli jotain uutta koettua. Viime vuoden puolella pidin elämäni ensimmäisen saarnan (katso täältä), pidin ensimmäistä kertaa paastoja ja uusia Adventtikirkkoja tuli nähtyä Mikkelissä (lue täältä), Liperissä (katso täältä) sekä Kuopiossa (lue täältä). Juhannuksena kävin myös Nummelan adventtikirkossa. Lisäksi kävin Lohjalla pariin kertaan kirkolla, mutta en kuitenkaan vielä ole käynyt sapatin jumalanpalveluksessa siellä joten toivottavasti tämän vuoden puolella pääsisi senkin kokemaan 🙂 Lisäksi tänäkin vuonna olin mukana myös Nuorten Aikuisten Päivillä tuotantotiimissä (katso täältä).

    Kuten jotkut tietävät, olen ollut lapsesta saakka luterilaisen kirkon jäsen mutta viime vuoden marraskuun lopussa tiemme vihdoin erkanivat eri suuntiin. Olen jo muutaman vuoden ajan käynyt Seitsemännen päivän adventisteilla ja olen kokenut sen selkeästi enemmän omaksi kotiseurakunnakseni vaikka virallisena jäsenenä en siellä olekaan.

    Luterilaisesta kirkosta eroamisen syynä oli silti pääosin teologiset syyt. En halua enää tukea taloudellisesti sellaista kirkkoa jonka arvomaailma ei pyri seuraamaan Raamattua vaan enemmänkin myötäilee sekuläärisen yhteiskunnan arvoja. Jos kirkon arvopohja ja julkilausumat ovat sellaisia mitkä voisivat olla minkä tahansa humanistisen laitoksen näkökulmia eikä ne enää kirkasta Kristuksen sovitustyötä ja tuo esiin tarvetta parannukseen ja kutsua seuraamaan Jeesusta, mitä virkaa sillä enää silloin on? Sen rahan minkä olen kirkollisveroihin käyttänyt käytän mieluummin jatkossa oman seurakunnan tukemiseen muodossa tai toisessa 🙂

    Tästä on hyvä jatkaa uuteen alkaneeseen vuoteen!

    Muina lyhyinä mainintoina hyvistä asioista viime vuodelta on se, että pääsin käymään kaksissa häissä sekä yksissä polttareissa.

    Lisäksi sain aikaiseksi vihdoin avata toiminimen, Deep Contrast Media (katso täältä). Vielä ei ole tullut tehtyä mitään projektia sillä loppuun saakka, mutta yhtä kaverin projektia ollaan edistetty aina kun aikataulut on olleet kummallekin sopivat. Ehkä tänä vuonna jo tulee ensimmäiset myynnitkin firmalle 😀

    Viime vuodelle mahtui monenlaista aktiviteettia joten tästä on hyvä jatkaa kohden alkanutta uutta vuotta 2022. Toivon mukaan jokaisella lukijallakin oli mukava vuodenvaihde ja toivon mukaan viime vuosi oli hyvä mutta toivottavasti tästä tulee vielä parempi!

  • Leffalauantai: The Kid (Chaplinin poika)

    Poika (Jackie Coogan) ja Chaplin (Charles Chaplin)

    Charles Chaplinin ohjaama elokuva The Kid (IMDB) joka suomennettuna tunnetaan nimellä Chaplinin poika on vuonna 1921 julkaistu draamakomedia. Sen pääosissa nähdään Charles Chaplin, Edna Purviance sekä Jackie Coogan.

    Nuori nainen (Edna Purviance) synnyttää pojan mutta ei kuitenkaan pysty huolehtimaan lapsesta. Hän jättää lapsen jonkin löytämänsä auton takapenkille josta hän monen mutkan kautta päätyy yksin elävän miehen (Charles Chaplin) huostaan. Pian viisi vuotta on vierähtänyt ja poika (Jackie Coogan) on kasvanut jo vauvasta pikkupojaksi. Mies kasvattaa poikaa kuin omaansa kunnes lääkärille selviää että poika ei ole varsinaisesti hänen. Pian asiaan puuttuu jo orpokodin väkikin ja pojan ja kasvatti-isän tiet näyttävät kulkeutuvan kummankin tahtoa vastaan erilleen.

    Lapsen äiti (Edna Purviance)

    Chaplinin The Kid on komediallisia elementtejä sisältävä viihdyttävä draama joka on kestänyt hyvin ajan hammasta. Elokuvan julkaisusta on jo hitusen yli 100 vuotta, mutta hyvin toteutettu filmatisointi ei yhtään häpeä nykyelokuvien rinnalla vaikkakin elokuva taidemuotona on kokenut hyvin suuren muutoksen tämän elokuvan jälkeen.

    Kerrontatyyli on hieman teatterimainen, sillä välissä asioita selvennetään väliteksteillä mutta pääsääntöisesti katsojaa kuljetetaan kohtauksesta toiseen luonnollisesti etenevällä filmatisoinnilla. Vaikka elokuvassa ei ole ääneen käytävää dialogia on katsojan silti pääsääntöisesti helppoa pysyä kartalla tapahtumien kulusta ja merkityksestä.

    Tarina on toimiva ja toteutuskin saa elokuvan menemään mukavaan helposti lähestyttävän viihde-elokuvan kategoriaan. Näyttely on hyvää eikä elokuvan tekninen toteutuskaan jätä kaipaamaan enempää. Toisinaan tämänkaltainen yksinkertainen ja vähäeleinen sympaattisen tarinan kerronta on kaikki mitä tarvitaan joten tätä taustaa vasten The Kid on katsomisen arvoinen elokuva vielä näinäkin päivinä.

    Arvosana: 8/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 121 867 annettuun ääneen”]8,3/10[/simple_tooltip])