Jo jonkin aikaa olen pitänyt kotistudion räkkilaitteita olohuoneen puolella, mutta käyttötarpeiden muuttuessa siirsin laitteiston pois pianon vierestä makuuhuoneeseen. Aikaisemmin räkin tilalla olen pitänyt vinyylisoitinta, CD-soitinta, DACia sekä hyllyä vinyylilevyille mutta nyt siirsin vinyylilevyjen hyllyn ja soittimen olohuoneen puolelle.
Olohuoneeseen äänityslaitteista jäi ainoastaan Zoom LiveTrak L-12 (lue täältä) joka toimii yhä pianon ja laulun miksaamiseen ja efektointiin sekä äänitykseen.
Makuuhuoneeseen musiikkiräkin siirron myötä laitoin Korg Microstation -kosketinsoittimen vihdoin kiinni siten että sillä voi soittaa suoraan syntikan omilla äänillä niin koneelle äänitellen kuin myös huvikseen soitellen ilman tietokonetta (eli äänet saa monitoroitua suoraan Genelecien kautta). Tämä on äkkiseltään vaikuttanut hyvälle sillä Korgin Microstationilla on yhä edelleen hyvät soundit joilla on mukavaa soitella muuten vain 🙂
Vinyylilevyt siirtyivät olohuoneeseen pianon viereen. Vinyylisoitin on TV-tasolla kuvan ulkopuolella.
Huoneiden järjestys ja huonekalut on pitkään jo pysynyt suhteellisen samanlaisena joten näinkin pieni muutos on tuntunut kuitenkin arjessa jo yllättävän isolta muutokselta sillä tuntuu että kumpikin huoneista muuttui parempaan ja aavistuksen tilavamman tuntuiseksi.
Taxi (IMDB) on vuonna 1998 julkaistu rikostoimintakomedia jonka on ohjannut Gérard Pirès. Pääosissa nähdään Samy Naceri, Frédéric Diefenthal sekä Marion Cotillard.
Nopeudesta nauttiva Daniel (Samy Naceri) lopettaa pizzakuskin työt ja vaihtaa skootterin taksiin. Raskas kaasujalka ei kuitenkaan katoa minnekään ja vauhdikas meno jatkuu myös neljän pyörän voimin. Poliiseja pilkkanaan pitävä kaahari ottaa kuitenkin tietämättään kyytiinsä yhden sellaisen asiakkaakseen joka pääsee aitiopaikalta näkemään kuka on tämä valkoisen taksin kuljettaja jonka vauhti on ollut poliiseille liikaa. Ajotyyli pysyy Danielilla samanlaisena jonka seurauksena kortti uhkaa lähteä kokonaan.
Kyydissä ollut poliisi Émilien (Frédéric Diefenthal) kuitenkin tekee Danielille tarjouksen jonka avulla hän saisi pitää korttinsa. Riittää että hän auttaa tätä hieman sähläävää mutta sympaattista poliisia ottamaan kiinni mersujengin joka tekee kaupungissa pankkiryöstöjä.
Émilien (Frédéric Diefenthal) tarvitsee Danielin apua (Samy Naceri) rikollisjengin pysäyttämisessä
Lain rajoja rikkovaa vauhtia ja kaaharin poliisille antamaa apua on totuttu näkemään mm. The Fast And Furious (lue täältä) -elokuvasarjan osissa, mutta ennen niitäkin on jo Taxi toiminut hyvänä esimerkkinä siitä että nopea toiminta yhdistettynä komediallisia vivahteita sisältävään rikoselokuvaan on toimiva konsepti.
Taxin päähenkilöt ovat hyvin toteutettuja ja persoonallisia. Émilien on ystävällinen mutta epävarma mammanpoika joka samaan aikaan on kiinnostunut naisesta joka kaipaisi maskuliinisempaa ja voimakkaampaa miestä. Rikollisjengin kiinni saamiseksi löytyy siis muitakin syitä kuin vain laittomuuden tekijöiden rankaiseminen. Lain kirjainta löyhemmin tulkitseva Daniel on sitä vastoin määrätietoisempi, rohkeampi sekä myöskin paremman päättelykyvyn omaava oman tiensä kulkija. Hahmot ovat toimivia, mutta hahmokehitys jää kummankin osalta kepeän pintapuoleiseksi vaikkakin sitä edes jossain määrin elokuvassa tapahtuu.
Parhaiten elokuvassa itselleni kuitenkin iski nopeat kaahaamiset ja niiden toimiva toteutus. Nopeat ajot tuntuvat oikeasti nopeilta ilman että ohjauksellisesti oltaisi lähdetty nopeiden leikkausten sillisalaattiin ja muutamissa nähdyissä ajokohtauksissa on kokonaisuudessaan ilahduttavaa mukaansatempaavuutta jollaista katselee mielellään.
Vaikka kaikki peruselementit ovat kohdallaan, ei tämäkään elokuva lopulta silti kovin paljoa massasta erotu. Se on mukava ja viihdyttävä elokuva ja se toimii hyvin niihin hetkiin kun haluaa perus varmaaa tasoa olevan filmatisoinnin, mutta maata mullistavaa mestariteosta siitä ei kannata lähteä etsimään.
Tanskassa majaansa pitävän Carlsbergin panimon Elephant on 7,2 % vahvuinen vahva lager. Olutta myydään Alkoissa vakiovalikoiman tuotteena 0,33 l tölkeissä. Katkeroaineita on 22.0 EBU ja kantavierrettä löytyy 14.4 °P. Lisätietoja oluesta löytää Alkon sivuilta (lue täältä).
Ulkoisesti tölkki on kohtalaisen tylsä vaikkakin selkeä – toisaalta Alkon sivuilla esitetyssä tuotekuvassa on merkittävästi mielenkiintoisemman näköinen tölkki kuin mitä tässä tuotteessa minkä itse sieltä löysin. Onneksi ulkoinen kauneus on vain yksi osa kokonaisuutta niin tölkin kuin värinkin osalta, joten tylsähköstä olemuksestaan huolimatta kaikkea toivoa ei kannata heittää syrjään tämänkään oluen kohdalla.
Tuoksu on hedelmäinen, voimakas ja miellyttävä. Väri on meripihkainen ja ainakin omaan silmääni miellyttävä. Suutuntuma on täyteläinen ja varustettu aavistuksen kirpeällä ja napakalla terällä. Maussa löytää helposti yrttisyyttä ja hedelmällisyyttä ja tällaisenaan tämä on kyllä toimiva olut, mutta ei erityisesti erotu massasta oikeastaan suuntaan tai toiseen. Asiallinen keskisarjan painija omassa luokassaan.
Musiikkina tämän kanssa menee hyvin mm. Nothing But Thieves – Futureproof tai Franz Ferdinand – The Dark of the Matinée.
Eilen uusin Painless Destiny -albumi näki päivänvalon Bandcamp.com sivustolla ja lähipäivinä/lähiviikoina se toivon mukaan löytää tiensä myös Spotifyyn, iTunesiin, Apple Musiciin, Amazon Musiciin ja moneen muuhun vastaavaan.
Albumi kantaa nimeä Lappi ja se sisältää 8 raitaa. Kestoa levyllä on 22:26 minuuttia eli kovin pitkästä levystä ei tälläkään kertaa ole kyse.
Lappi on jo 18 julkaistu albumi, mutta tyyli jatkaa yhä samalla tutulla tyylillä eli jälleen kyseessä on rauhallista pianomusiikkia jota voi kuunnella taustamusiikkina illan pimenevinä tunteina.
Kappaleiden nimet ovat seuraavat:
Cold Winter night
Mist of morning
A wanderer
Last view before night
Lappi
Remember me
Unspoken words of love
Fly free, my child
Albumin voi kuunnella Bandcampissa (katso täältä), tästä alapuolelta Bandcampista olevan upotuksen kautta tai myöhemmin Spotifystä, Apple Musicista ja muista vastaavista kun se sinne ilmaantuu.
Joitain viikkoja takaperin hankin kannettavan CD-soittimen, Lenco CD-300:n josta kirjoitin tänne blogiinkin (lue täältä). Laitoin pian sen jälkeen jo tilaukseen lisäksi myös erillisen Mp3-soittimen CDOn.comista ja hieman yli viikon sitä odotettuani se vihdoin saapui läheiseen postin automaattiin.
Valinnaksi päätyi SanDisk Clip Sport Plus 32 GB kokoluokassa. Tästä on olemassa myös malli joka ei ole “Plus” joka käsittääkseni tarkoittaa vain sitä että siinä mallissa ei ole Bluetooth-yhteyksiä toisin kuin tässä. Tarkemmin kiinnostuneet saavat kuitenkin itse validoida onko tämä näin, mutta tällaiseen mielikuvaan jäin pikaisen googlaamisen perusteella.
Mp3-soitin tuli hankittua ensisijaisesti ulkoiluun ja toki myös kotona kuunteluun. Laite jolla ei voi tehdä kuin yhtä tai korkeintaan kahta asiaa pakottaa pitämään fokuksen siinä mitä on tekemässä ja akkukestokin tällaisissa yhden asian laitteissa tuppaa olemaan varsin hyvä (ilmeisesti jopa noin 18-20 tuntia per lataus).
Ensituntumat ja äänenlaatu
Kappaleiden selaaminen on helppoa. Ääkköset näyttävät hassulta.
Koska kyseessä on Mp3-soitin jolla on tarkoitus kuunnella musiikkia on itselleni äänenlaadulla merkitystä. Onneksi tämä soitin kuulostaa hyvälle kun sen pariksi pistää kunnolliset kuulokkeet.
Olen testaillut tätä muutamilla asiallisilla kuulokkeilla langallisesti (Sennheiser Momentum Wirelesseillä langallisena sekä Beats EP On-Eareilla) ja kummallakin soitin kuulostaa sen verran hyvälle että musiikista pääsee nauttimaan. Tietenkin huonoilla kuulokkeilla kuunneltuna tämä on kuulostanut juuri niin huonolta kuin kuulokkeetkin, eli fysiikan lakeja ei rikota tai ihmeitä tehdä soittimella jos kuulokkeet itsessään ovat onnetonta laatua.
Tähän mennessä olen kuunnellut musiikkini pääsääntöisesti langallisesti, mutta olen koettanut myös automankkaani tätä yhdistää Bluetoothin kautta. Yhdistäminen tapahtui helposti ja ongelmitta ja autossa on tullut jonkin verran ajaessa kuunneltua tämän soittimen kautta musiikkia.
Ainoa miinuspuoli autossa Bluetoothin yli kuunnellessa on ollut todella hiljainen äänenvoimakkuus joka tarkoittaa käytännössä sitä että soittimen päästä joutuu soittimen laittamaan täydelle voimakkuudelle ja myöskin auton päässä joutuu pistämään äänenvoimakkuuden isolle. Ongelmaa tässä ei toki ole muutoin kuin silloin jos unohtaa autossa laittaa soittimen hiljaisemmalle ennen kuin vaihtaa soittimen esim. CD-puolelle jolloin äänenvoimakkuus on todella lujalla. Autoni soittimessa on ollut myös joidenkin muiden ulkoisten laitteiden äänenvoimakkuuden kanssa haasteita, joten tämä ongelma voi olla riippuvainen autosoittimestani tai sen asetuksista eikä niinkään välttämättä tästä soittimesta.
Käytettävyys on laitteessa hyvä ja helppo. Kun soittimen laittaa tietokoneeseen kiinni tulee se näkyviin ulkoisena laitteena samaan tapaan kuin USB-tikut ja vastaavat. Tämän jälkeen omalta tietokoneelta siirretään Mp3-tiedostot oikeaan kansioon, valitaan Windowsista “Poista” tämän ulkoisen laitteen osalta jonka jälkeen soitin päivittää tietokantansa tai tekee jotain muuta vastaavaa. Pian tämän jälkeen voikin musiikkia alkaa kuuntelemaan.
Musiikkia voi selata muutamilla eri tavoin eli ainakin artisteittain ja albumeittain. Itse selaan lähes poikkeuksetta ensin artistiin jonka jälkeen soitin näyttää albumit mitä kyseisellä artistilla on. Tämän jälkeen valitaan levy ja laitetaan haluttu kappale soimaan. Ensimmäisenä kappalelistalla on aina Shuffle jolla voisi toistaa kappaleita albumilta satunnaisessa järjestyksessä (en ole koettanut), mutta toisena listalla on jo levyn ensimmäinen kappale. Tästä kun laittaa levyn soimaan soi siitä sitten koko levyn loppuun eli soitto jatkuu aina valitusta kappaleesta automaattisesti eteenpäin kuten odottaakin.
Pieni mukava lisä on albumin kansitaiteen näyttäminen näytöllä vaikkakin näyttö on suhteellisen huono tähän käyttöön. Kuitenkin siitä saa suunilleen edes selvän 🙂 Jotta kuva näkyy vaatii tämä ilmeisesti sen että kuva on ID3-tageissa ja maksimissaan 480×480 kokoa. Näytön resoluutio on 128×128 joten pienempikin kuva riittää hyvin tätä käyttöä varten. En ole koettanut toimisiko kansiossa oleva kuva myöskin siten että se näkyisi kuunnellessa sillä olen Mp3Tag-ohjelmalla lisännyt suoraan mp3-tiedostoihin kuvat (katso ohjelma täältä).
Yksi pieni ongelma kansitaiteiden näyttöön on tullut havaittua. Jos näyttö on sammuksissa silloin kun kappale vaihtuu ja näytön avaa kappaleen soidessa, ei kansitaidetta tule näkyviin vaikka kappaleeseen sellainen olisi upotettu. Ehkä tämä on jokin virransäästöominaisuus tai sitten vain bugi, mene tiedä.
Loppupäätelmät
Apulannan Plastik on yhä erinomainen levy
Muutamien päivien kovan käytön ja monen albumin kuuntelun perusteella on tämä soitin vaikuttanut todella hyvälle.
Sen äänenlaatu on hyvä, koko on sopiva että sitä voi helposti kuljettaa mukanaan mutta se on tarpeeksi suuri että sitä on mukavaa käyttää (ts. ei liian pieni etteikö nappeihin osuisi). Äänenvoimakkuuden säätimet ovat jämäkät painaa eikä niitä aivan vahingossa paina, omaan makuuni ne ovat aavistuksen liiankin kovaa voimaa vaativat käyttää.
Hyvillä kuulokkeilla tämä kuulostaa hyvälle, se on helppokäyttöinen ja toimiva joten ehdottomasti hintansa väärti laite. Bluetoothia olen koettanut ainoastaan yhdellä laitteella tähän mennessä ja sen kanssa ei ollut ongelmia myöskään parituksessa. Toivon mukaan tästä moneksi vuodeksi olisi iloa 🙂
