Aleksin Blogi

Author: stargazers

  • Jo yli 250 elokuvaa nähty tänä vuonna

    Kohtaus elokuvasta The Yards (Charlize Theron)

    Satuin huomaamaan että tämän vuoden puolella on tullut katsottua elokuvia jo yli 250 kappaletta. Muutaman elokuvan olen nähnyt tänä vuonna kahteen otteeseen (mother! sekä Leprechaun) ja muutamat ovat sellaisia jotka olen aikaisemmin jo katsonut, mutta kuitenkin uniikkien elokuvien määrä on noin 250 tietämillä. Koska hyvä rajapyykki on tullut jo ylitettyä näiden määrässä ajattelin kirjoitella hieman yleistä löpinää aiheeseen jollain muotoa liittyen.

    Kävin mielenkiinnosta myös pintapuoleisesti läpi kaikki blogini elokuva-arvostelut ja lisäsin niihin myös tagin joka kertoo minkä vuoden elokuva on kyseessä. Tagia klikkaamalla pääsee sitten myös katsomaan kaikki elokuvat siltä vuodelta jotka olen arvostellut tänne blogiini. Mikäli blogi ei ole kovin tuttu niin tagit löytää jokaisen postauksen lopusta mikäli tageja on. Elokuva-arvosteluissa olen pyrkinyt aina lisäämään pääpiirteittäin edes ohjaajan ja päänäyttelijät joista klikkaamalla pääsee selaamaan myös muita postauksia joissa kyseinen henkilö on tagitettu.

    Tageja pääsee myös selaamaan suoraankin, esimerkiksi linkin https://aleksinblogi.net/wordpress/tag/vuoden-2000-elokuva/ kautta voi käydä katsomassa elokuvia jotka on julkaistu vuonna 2000 ja joista olen tänne arvostelun kirjoittanut.

    Tagien lisäämisen myötä sain myös hieman tilastotietoa tänne kerrottavaksi. Olen kirjoittanut kautta aikojen kaikkein eniten arvosteluita vuonna 2005 julkaistuista elokuvista (11 kappaletta) jonka jälkeen jaetulla toisella sijalla on vuoden 2012 ja 2014 elokuvat (9 kappaletta kummaltakin vuodelta). On hyvä kuitenkin huomata että kaikkia kirjoittamiani elokuva-arvosteluita ei ole vielä tänne julkaistu vaan muutama on jo kirjoitettu valmiiksi ja odottaa julkaisupäivää.

    Kohtaus elokuvasta Dark Floors (Skye Bennett)

    Blogin olemassaolon aikana on julkaistu tähän mennessä 121 elokuva-arvostelua. Ensimmäinen kirjoittamani arvostelu oli elokuvasta The Moth Diaries. Näin jälkeenpäin tuota lukiessa on mielenkiintoista havaita kuinka paljon arvostelut ovat muuttuneet. Ensimmäiset arvostelut eivät myöskään olleet otsikoitu Leffalauantai-alkuisesti vaan ensimmäinen sillä otsikolla kirjoitettu arvostelu oli elokuvasta The Fast And The Furious.

    Tänä vuonna olen antanut useimmiten elokuvalle arvosanaksi joko 5 tai 6 (asteikolla 1-10) sillä kumpiakin on tämän kirjoittamisen aikana 45 kappaletta. Mielenkiintoista on havaita että todennäköisemmin antamani arvosana elokuvalle on hakeutunut aika hyvin noihin lukemiin.

    Tähän saakka nähdyistä filmeistä tänä vuonna eniten olen katsonut elokuvia joissa päätähtenä on Jennifer Aniston (21 elokuvaa), James Franco (9 elokuvaa), Willem Dafoe (7 elokuvaa) ja J. K. Simmons (7 elokuvaa). Eniten olen nähnyt elokuvia joiden ohjaajana on ollut Steven Spielberg tai Todd Phillips joista kummaltakin olen nähnyt 4 elokuvaa.

    Todennäköisin elokuvan katsomispäivä on ollut sunnuntai (50 elokuvaa), toiseksi todennäköisin lauantai (47 elokuvaa) ja vähiten todennäköinen päivä on torstai (23 elokuvaa).

    Mielenkiinnolla jään seuraamaan mitä vuoden loppuvaiheille elokuvien katselun joukkoon mahtuu 🙂

  • Leffalauantai: Lara Croft Tomb Raider: The Cradle of Life

    Pääosaroolissa nähdään Angelina Jolie

    Lara Croft Tomb Raider: The Cradle of Life (IMDB) on vuonna 2003 julkaistu toimintaseikkailu jonka on ohjannut Jan de Bont. Pääosarooleissa nähdään Angelina Jolie sekä Gerard Butler.

    Elokuvan tarina kertoo kuinka pelimaailmasta tutuksi tullut arkeologi Lara Croft (Angelina Jolie) löytää mystisen artifaktin joka paljastaa legendaarisen kreikkalaisesta mytologiasta tutun Pandoran lippaan sijainnin. Harmillisesti artifakti päätyy heti löydän jälkeen vääriin käsiin ja pian Laran onkin löydettävä artifakti takaisin ennen kuin pahaa tahtovat tahot saavat sen avulla käsiinsä Pandoran lippaan.

    Mikäli myytti Pandoran lippaasta ei ole tuttu on se pääpiirteittäin lipas jonka kautta erinäiset vitsaukset ovat tulleet maailmaan ja jonka tarinassa on hyvin samankaltaista vivahdetta kuin Raamatun kuvauksessa Eevasta ja käärmeestä Edenin puutarhassa. Siinä missä Eeva oli Raamatun mukaan ensimmäinen nainen (jos unohdetaan juutalaisen muun kirjallisuuden kuvaama Lilith) Pandora oli kreikkalaisessa mytologiassa ensimmäinen nainen ja hänen uteliaisuutensa katsoa lippaaseen aiheutti vitsauksien pääsemisen ihmisten keskuuteen. Ihmiskunta oli elänyt ennen sitä paratiisimaista elämää mutta lippaan aukaisun jälkeen vitsaukset pääsivät ihmiskuntaan ja jäljelle lippaaseen jäi ainoastaan toivo. Maa oli täynnä synkkyyttä joten Pandora avasi lippaan myöhemmin uudestaan ja päästi myös jäljelle jääneen toivon ihmisten keskuuteen.

    Cradle of Life hakee tarinansa tematiikan tästä mytologiasta ja yhdistelee sitä suoraviivaiseen toimintaseikkailuun.

    Terry Sheridan (Gerard Butler)

    Monessa mielessä The Cradle of Life on juuri sitä mitä siltä ennakkoon odottikin. Se on suoraviivainen, kepeä ja helposti lähestyttävä toimintaseikkailu joka toimii erinomaisesti niihin hetkiin kun haluaa katsoa elokuvan jossa ei tarpeettoman paljoa tarvitse keskittyä miettimään elokuvan tarkoitusta tai merkitystä saati sen puhuttelevuutta. Se on sitä mitä tämänkaltaiselta toimintaseikkailulta odottaakin – mytologioihin tai myytteihin nojaavaa tarinaa sekä helposti lähestyttävää lineaarisesti etenevää juonta jossa nyrkit ja aseet hoitavat puhumisen tarpeettoman dialogilla loistamisen sijaan.

    Tarina on mukiinmenevä, siinä on sopivassa tasapainossa toimintaa ja tarinan kuljettamista muilla keinoin eikä näyttelyssäkään ole mitään valittamista. Harmillista kyllä erikoistehosteet ovat menettäneet tehoaan vuosien kuluessa, mutta vielä vuonna 2019 on nämä aivan tarpeeksi hyvät että ei elokuva niiden vuoksi pilallekaan mene.

    Cradle of Life ei varsinaisesti säväytä mutta ei missään nimessä myöskään ollut pettymys. Se oli sitä mitä euron juustot on mäkkärissä – tiedät mitä haluat ja saat juuri sitä, et enempää etkä vähempää. Viihdyttävä elokuva aivot nollille -hetkiin.

    Arvosana: 6/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 123 650 annettuun ääneen”]5,5/10[/simple_tooltip])

  • Perjantaipullo: Franziskaner Hefe-Weissbier

    Saksalaisen Spaten-Franziuskaner-Bräun panimon Franziskaner Hefe-Weissbier on 5.0 % vahvuinen vehnäolut jota myydään Suomessa hyvin varustelluissa ruokakaupoissa sekä Alkossa. Kantavierrettä oluessa on 11.6 °P ja katkeroaineita 8.0 EBU. Lisää tietoa löytää Alkon nettisivuilta.

    Oluen aukaistua löytää hentona vehnäoluelle ominaisen tuoksun vaikkakin hieman siirappimaisemmalla vivahteella. Tuoppiin kaadettua tuoksu erottuu merkittävästi paremmin ja se säilyy suhteellisen voimakkaasti tuopissa oluen juonnin ajan.

    Tuoppiin kaadettaessa paksuhkoa kermaista vaahtoa syntyy pinnalle kohtalaisesti mutta tasaisesti kohoten. Vaahto kuitenkin katoaa nopeasti jo pinnalta myös pois.

    Suutuntuma on keskitäyteläinen ja raikas ja siinä on suhteellisen kesäinen tunnelma. Alussa makukenttään nousee hieman banaaninen maku ja hetken suussa pidettyä raikas olemus alkaa muistuttamaan jo lähestulkoonsa banaanilimppareita (kerettiläinen näkemys, tiedän kyllä).

    Varsin hyvä olut jota on ilo nauttia.

    Musiikiksi menee rauhaisa ja kepeä tunnelma, mm. Harmaja – Katkera maa tai Ville Valo – Olet mun kaikuluotain.

  • Loma ohi ja paluu arkeen

    Joensuu

    Viimeiset kesälomapäivät tuli käytettyä ja oltua lomalla puolisentoista viikkoa. Loma tuli vietettyä rennosti ja pitkästä aikaa myös Itä-Suomen suunnallakin käyden. Olin viime viikon sunnuntaista viime viikon torstaihin saakka reissussa jonka jälkeen sitten palailin takaisin Vantaalle.

    Loppu loma tuli vain hönötettyä kotona, katsellen leffoja, kuunnellen musiikkia ja toki myös kavereitakin tuli nähtyä. Rento loma kaikin puolin. Laitetaan tähän vielä satunnaisia kuvia mitä loman aikana matkaan tarttui.

    Syksyistä maisemaa kotiinpaluureitin varrelta
    Kaverin luo mennessä kylään havaitsin kerrostalon pihalla kurpitsan
    Kauppakeskus Iso-Myy ei vieläkään tuntunut isolta
    Maa oli autio ja tyhjä Joensuun torilla keskellä päivää
    Mielenkiintoinen tapa pysäköidä pyörä
    Tällainen oli ilmestynyt Joensuun torille sitten viime käyntini
    Puista alkoi lehdet jo putoilemaan
    Matkalla kotiin havaitsin että talvi alkaa tekemään jo kovaa tahtia tuloaan

  • Kokeilussa: Bio Organic Cafe del Mundo

    LIDL-kauppojen valikoimasta löytyvä Cafe del Mundo on ainakin kyljessä olevan ilmoituksensa mukaan 100 % arabicasta valmistettua kahvia. Sen vahvuus on 6 asteikolla 1-10 ja sitä on ainakin 250 gramman paketeissa myynnissä.

    Maku on omaan mieltymykseeni aavistuksen laihanpuoleinen. Maussa on kyllä hyviä vivahteita jotka nousevat hetken suussa kahvia pitäessä esiin mutta kokonaistuntuma on liian laimea. Jälkimaku on hieman liian kuiva.

    Kyllä tätä pystyy helposti juomaan mutta kokonaistuntuma jättää itseni kaipaamaan vahvempaa ja makukentältään rikkaampaa otetta.