Aleksin Blogi

Author: stargazers

  • Leffalauantai: The Wedding Party

    Dunni Cokerin roolissa nähdään Adesua Etomi-Wellington

    The Wedding Party (IMDB) on nigerialainen Nollywood-elokuva vuodelta 2016. Tyylilajiltaan se on romanttinen komedia ja sen on ohjannut Kemi Adetiba. Pääosarooleissa nähdään Adesua Etomi-Wellington sekä Banky Wellington.

    Elokuvan tarina kertoo nuoresta pariskunnasta Doziesta (Banky Wellington) ja Dunnista (Adesua Etomi-Wellington) jotka ovat avioitumassa. Dozie on maineeltaan tunnettu pelimies ja hänellä on ollut useamman naisen kanssa juttua ennen Dunnia. Kaikesta huolimatta ja erityisesti joidenkin Dozien entisten heilojen ihmeeksi hän on kuitenkin asettumassa aloilleen vieläpä sellaisen naisen kanssa jolle läheisyys miesten kanssa on vielä entuudestaan tuntematon juttu.

    Häät eivät tahdo sujua ilman epätoivottuja käänteitä. Sulhasen äidin asenne morsianta ja hänen sukuaan kohtaan on nyrpeä ja se on helposti havaittavissa hänen käytöksestään, morsiamen vanhempien järjestemien häävalmisteluiden maksuissa meinaa olla ongelmia, paikalle häihin saapuu entisten heilojen lisäksi myös muita kutsumattomia ja epätoivottuja vieraita eikä polttareista kuvatun videon näyttäminen epähuomiossa ainakaan asioita käännä parempaan suuntaan.

    The Wedding Party on juonensa osalta hieman erilaisella painopisteellä oleva hääelokuva mitä normaalisti olen tottunut näkemään. Pääsääntöisesti hääelokuvat joita olen nähnyt kertovat ensisijaisesti ajasta ennen häitä ja vasta lopussa sitten tapahtuu varsinaiset häät, mutta tässä elokuvassa häät tapahtuvat jo kohtalaisen aikaisessa vaiheessa ja suurimmat draamailut seuraavat vasta jälkijunassa.

    Dozie Onwukan osaa esittää Banky Wellington

    Hieman erilainen juonikuvio onkin elokuvan harvoja hyviä piirteitä. Toinen itseäni miellyttänyt piirre oli morsiamen roolissa nähtävän näyttelijättären ulkoisen olemuksen viehättävyys joka ei kuitenkaan muuta tämänkään elokuvan pisteytystä yhtään sen parempaan suuntaan (arvostelen siis elokuvia enkä omaa naismakuani). Olipahan edes jotain muutakin positiivista sanottavaa tästäkin elokuvasta.

    Kuten edellisestä kappaleesta voi päätellä oli tämä omaan makuuni huono elokuva. Suurimpana ongelmana siinä oli tarinan yhteneväisyyden puute. Tällaisenaan se tuntui lähemmäksi irtonaisten kohtausten kasaamisesta jälkeenpäin yhdeksi juoneksi eikä toisin päin. Tietenkin kohtaukset liittyvät selkeästi toisiinsa ja kuljettavat juonta kyllä eteenpäin mutta tapa miten kohtauksesta toiseen siirrytään saa ne tuntumaan irtonaisilta kohtauksilta vailla suurempaa kokonaiskuvaa ja tarkoitusta. Monet kohtaukset tuntuvat täysin päälleliimatuilta, näyttelyltään todella tönköiltä ja juonen osalta merkityksettömiltä.

    Lisäksi henkilöhahmoista ei saa mitään kosketuspintaa eikä niissä ole lainkaan syvyyttä tai tunnetta. On vain joidenkin ihmisten häät jonne tulee joitakin toivottuja ja joitakin ei-toivottuja ihmisiä. Sen jälkeen onkin vain tapahtumia joissa täysin merkityksettömältä tuntuvat henkilöhahmot tekevät asioita jotka eivät aina mene putkeen. Toisin sanoen kenestäkään hahmosta ei saa mitään irti mikä pitäisi mielenkiintoa tarinassa yllä edes jollain tasolla.

    Kokonaisuutena The Wedding Party on huono elokuva. Katsoohan sen kerran, mutta elokuvallisesti se ei tarjoa juuri mitään katsomisen arvoista.

    Arvosana: 2/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 363 annettuun ääneen”]6,2/10[/simple_tooltip])

  • Perjantaipullo: Iso-Kallan Savu Kekri

    Kotimaisen Iso-Kallan panimon Savu Kekri on erikoisolut (savuolut) jota on saatavana muutamalla eri vahvuudella. Alkoissa on tätä saatavana ainakin heidän omien sivujensa mukaan 5.7 % vahvuisena, mutta omani ostin S-Marketista jossa sitä myytiin 5.5 % vahvuisena. Alkon versiossa katkeroita on 26.0 EBU ja kantavierrettä 14.6 °P. En tarkemmin toki tiedä onko tässä kaupan versiossa sitten minkä verran eroja.

    Ensimmäisenä pullosta erottuu esiin tyylikäs etiketti. Pidän että olutpulloihin suunnitellaan tyylikkäitä etikettejä ja tämänkaltainen taide toimii mainiosti.

    Pullon aukaistua erottaa tumman ja savuisen tuoksun joka ainakin allekirjoittaneelle toimii hyvin. Tuoksu on sellainen että se houkuttelee maistamaan. Tuoppiin kaataminen on helppo ja nopea prosessi sillä vaahtoa ei synny pintaan juuri lainkaan. Tuopissakin maukas tuoksu säilyy pitkään seuralaisena.

    Suutuntuma on keskitäyteläinen. Alkon sivujen mukaan se on täyteläinen mutta omaan makuuni keskitäyteläinen. Maku on miellyttävän savuinen ja kepeän maltainen, helposti lähestyttävä ja nautittava olut. Tämä on kuitenkin sen kaltainen olut että aavistuksen tuhdimpaa vartta olisin kaivannut kuten yleisesti tummaan kallellaan oluissa oluissa kaipaan, mutta tällaisenaankin voin helposti kuvitella ostavani tätä vielä uudelleenkin.

    Musiikiksi menee mm. Thyrfing – Digerdöden tai Svartsot – Midsommer.

    https://youtu.be/-3WuWhqA_ok

  • Kokkailukeskiviikko: Wokkia ja kana cordon bleuta

    Pitkä aika on jälleen vierähtänyt edellisestä kokkailukeskiviikosta mutta vaihteen vuoksi innostuin koettamaan jotain erilaista kuin aikaisemmin joten vihdoin pääsen taas kirjoittamaan uutta kokkailukeskiviikko postaustakin!

    Tällä kertaa laitoin LIDL:n pakastealtaasta löytyviä chicken cordon bleu -pihvejä, wokkikasviksia sekä chicken sweet souria jasminriisin kanssa.

    Käytännössä kaikki ainekset löytyivät LIDL:n pakastealtaasta sillä riisi ja kana sweet ‘n sour -kastikkeessa oli valmis kuutio joka lämmitettiin vain mikrossa. Wokkivihanekset myytiin myös pakastealtaasta joten näistä sai ainakin helposti aterian aikaiseksi.

    Aterian tekeminen on helppoa. Uuni n. 200 asteeseen, kana cordon bleu -pihvit uuniin pellille ja keskilämmölle n. 25 minuutiksi. Niiden valmistumista odottamista on aika heittää jäiset wokkivihanneket pannulle lämpenemään.

    Wokkivihannekset johon sekaan on heitetty mikrossa jo lämmitetty riisi ja kana

    Kun aikaa oli noin viitisentoista minuuttia enää jäljellä siihen että uunissa olevat pihvit piti ottaa pois oli sopiva aika heittää mikroon pahvikuutio jonka sisällä riisi ja kana sweet ‘n sour kastikkeella on. Mikro täydelle teholle seitsemäksi minuutiksi ja ateria on sen osalta valmis. Viskasin kuitenkin kuution sisällöt vielä pannulle wokkikasvisten sekaan odottamaan uunista saapuvia pihvejä.

    Vihdoin kun uunissa olleet pihvit olivat valmiina heitin yhden pihvin lautaselle ja puolet tuosta pannun sisällöstä seuraksi. Siitä sai sitten ison annoksen syötäväksi ja lisäksi vielä eväät seuraavalle päivälle töihin. Näppärää.

    Maku oli ihan toimiva ja hintakin kohdallaan. Helppo ja edullinen kotiruoka siis tämäkin.

  • Keikka: Ruudolf @ Tavastia 2019-07-19

    Joitain viikkoja takaperin kävin kaverini kanssa katsomassa Tavastialla räppikeikkaa jossa pääesiintyjänä oli Ruudolf ja lämppärinä Prinssi Jusuf. Kumpaakaan artistia en ole juurikaan kuullut tai kuunnellut, ainoastaan yksittäisiä biisejä ja levyn tai EP:n oli ennen keikkaa kuullut kummaltakin joten ihan mielenkiintoista oli lähteä katsomaan paikan päälle minkälainen meininki mahtaa olla.

    Keikka taisi olla allekirjoittaneen ensimmäinen räppikeikka jonne olen mennyt katsomaan vain ja ainoastaan räppiä jos en aivan väärin muista. Toki olen ollut baarikeikoilla jossa on ollut monia eri esiintyjiä ja eri tyylejä missä mukana on ollut myös räppiä, mutta en muistaakseni ole ollut keikalla jossa ainoastaan on räppiä joten tulipahan sekin samalla koettua.

    Omaan makuun kummatkin artistit toimivat hyvin. Biisit oli tarttuvia ja yleisökin oli mukana meiningissä joten ihan käymisen arvoinen kokemus. Laitan ensi viikolla keikalta kuvia myös lämppärinä olleesta Prinssi Jusufista jotta tästä postauksesta ei tule suhteettoman pitkä.

    Kaikki kuvat on otettu Fujifilm X-T2 kameralla käyttäen objektiivina Fujinon 18-55 F/2.8-4.0 -kittiputkea.

  • Kävin Annankadun Adventtikirkolla

    Annankadun Adventtikirkko kadulta katsottuna

    Yleistä

    Kävin eilen Helsingissä Annankadulla sijaitsevassa Adventtikirkossa kuuntelemassa minkälaista ja millä tapaa ilmaistua opetusta siellä on. En ole koskaan elämässäni käynyt yhdessäkään adventtikirkossa joten oli mielenkiintoista lähteä täysin pystymetsästä katsomaan minkälainen paikka on kyseessä.

    Adventismista ei ole muutenkaan allekirjoittaneella paljoa tietoa, mitä nyt yleisesti suurimmat suuntaviivat oli tiedossa. Wikipedian tietojen mukaan adventistit ovat protestanttisia kristittyjä ja sana adventisti tarkoittaa henkilöä joka odottaa Kristuksen pikaista toista tulemista.

    Käytännön tasolla suurimmat erot luterilaiseen oppiin käsittääkseni ovat siinä että sapattia vietetään lauantaisin (kuten myös Herran Kansa viettää) sekä kastetapana on uskovain kaste eikä lapsikaste, eli aivan kuten mm. Helluntaiseurakunnalla, Vapaakirkolla ja Herran Kansalla.

    Teologisesti mielenkiintoinen poikkeama luterilaisuudesta on helvettikäsityksen eriävyys. Siinä missä oman käsitykseni mukaan luterilaisuudessa kuten suurimmassa osassa muistakin kristinuskon suuntauksista uskotaan ikuiseen helvettiin uskotaan adventismissa annihilaatio-oppiin eli siihen että helvetti ei ole ikuinen kärsimys ja että tietyn ajan jälkeen siellä olevat sielut katoavat eivätkä jatka iankaikkista kärsimystä. Jehovan Todistajilla taitaa olla myös samankaltainen ajattelutapa tästä jos en aivan omiani muistele.

    Vaikka olen itse luterilainen on oma teologinen käsitykseni helvetistä kuitenkin lähempänä annihilaatio-oppia.

    Jumalanpalvelus ja Raamatun opetustuokio

    Tapahtuma alkoi seurakunnassa kello 11 mutta olin noin 10:30 jo paikan päällä koska en tiennyt kauanko aikaa menee paikalle löytämiseen jne. Ei selkeästikään niin paljoa kuin olin varannut matkaan aikaa.

    Ennen jumalanpalvelusta oli Raamattu-opetusta jossa käytiin läpi joitain Raamatun jakeita ja seurakuntalaiset yhdessä jonkun puhujan johdolla sitten keskustelivat. Tämä oli mielenkiintoinen toimintamalli, koska siinä oli opetusta mutta myös vuorovaikutusta seurakuntalaisten välillä.

    Varsinainen jumalanpalvelus alkoi muistaakseni noin kahdentoista maissa. Tällä kertaa puhujana oli Pieksämäeltä tullut puhuja, en ole varma oliko hän siis kyseisen seurakunnan pastori vai joku muu. Oli miten oli, saarna oli mielenkiintoinen ja senkin aikana luettiin useammasta kohdasta Raamattua. Puhe oli hyvä ja mielenkiintoinen.

    Loppupäätelmät

    Kokonaisuutena adventtikirkon tapahtumasta jäi hyvät mielikuvat. Opetus oli ainakin eilen tolkullista eikä mitään vouhkaamista, ihmiset tulivat myös juttelemaan ja sain udella heiltä tarkemmin seurakunnan toiminnasta ja nuorten aikuisten (ikäluokka siis n. 30 hujakoilla) kanssa tuli vielä lähdettyä syömään tapahtuman jälkeen.

    Mielenkiintoinen kokemus ja luultavasti tulen käymään useammankin kerran kuuntelemassa opetusta jotta voin muodostaa paremmin mielikuvat niin opetuksesta kuin seurakunnastakin.